Toivo Aleksanteri Korpela (13. tammikuuta 1900 Ähtäri – 9. tammikuuta 1963 Ähtäri) oli pienviljelijä ja metsätyömies, joka tuli tunnetuksi nimeään kantavasta uskonnollisesta hurmosliikkeestä.

Korpelan vanhemmat olivat torppari Santeri Kallenpoika Korpela ja Elisabet Heikintytär Pennala. Vanhoillislestadiolaisen uskonnollisen heräämisen koettuaan Korpela ryhtyi saarnamieheksi, ensin kotiseudullaan ja sitten Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Ruotsissa. Varsinkin Ruotsin Lapissa, jonne hän saapui ensimmäisen kerran 1928–1929, Korpela sai aikaan laajan herätysaallon. https://fi.wikipedia.org/wiki/Toivo_Korpela

Toivo oli isähahmon kaltainen alkuvuodesta 1933 kuolleen veljensä Kaarle Vihtorin lapsille, etenkin nuoremmille. Kaarle Vihtorin leski Hilda asui lapsiensa kanssa Korpelassa samassa pihapiirissä. - Lähde sukulaiset

Syntyi 13.1.1900. Vanhemmat torpp. Santeri Kallenpoika Möykkälä ja vaimo Elisabet.
Kastettu 15.1.1900. Kummit torpp. Kalle Möykkälä ja vaimo Ida.
Ähtäri syntyneet 1894-1902 (AP I C:5) Sivu 248-249; SSHY https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=436... / Viitattu 03.03.2025

Ähtäri rippikirja 1896-1905, Sivu 414, Ouluveden kylä Korpela torp (Möykkälä); SSHY jäsensivut.

Ähtäri rippikirja 1906-1920, Sivu 639, Ouluveden kylä no 8 Kellomäki, Korpela (Möykkälä); SSHY jäsensivut.
- Saanut aviottoman lapsen Tyyni Serafia Liisantytär Pylkäs kanssa. Lapsi: Martti Olavi (22.1.1919-25.2.1919).
Ähtäri rippikirja 1906-1920, Sivu 845, Peränteen kylä no 8 Kivistö palvelijoita; SSHY jäsensivut.

Saarnamies Korpela saapunut Ähtäriin.
Pitänyt siellä jo saarnatilaisuuden, jossa ilmoitti "taivaan olevan suljetun toistaiseksi".
Mies on 35-vuotias, oppinut lukemaan n. 10 v. sitten ja kirjoittamaan n. 3 v. sitten.
"Häntä on aina pidetty hieman omituisena. Rippikoulun lisäksi ei ole käynyt mitään muuta koulua. Toimi saarnamiehenä jo ennen kirjoittamaan oppimista."
"Pienellä tilallaan Korpela asuu veljensä ja velivainajansa lesken ja tämän lapsen seurassa. Korpelan elämänvaelluksen kerrotaan olleen kaikkea muuta kuin nuhteeton. Hän on kylmän laskeva ja älykäs luonne. Hänen esiintymisensä a puheensa ovat usein ristiriitaisia ja hän käyttää räikeätä kieltä."
Ilkka, 16.03.1935, nro 64, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

"Ähtärinrannalla monien mäkien väliin painautuneen Sappiolammin rannalla pienessä ja siistissä asunnossa majailee suurta huomiota herättänyt "Länsipohjan apostoli"."
"Nuorenpohjainen, taivaansinisilmäinen jaksolihassa oleva, hyvin herttaisen ja viattoman näköinen mies."
""En kuulu mihinkään lahkoon. Saarnaan vapaasti sitä, mitä Jumalan henki minulle kirkostaa. Olin nuorena mukana lestadiolaisten vanhemmassa suunnassa, Suomen Rauhanyhdistyksen Keskusyhdistyksessä, mutta en ole enää, sillä hekin ovat minut kironneet."
"Lestadiolaisten puhujana saarnasin nuorempana ympäri Suomea lestadiolaisten omistamissa rukoushuoneissa. Etupäässä Pohjois-Suomessa, mutta olen puhunut myöskin Helsingissä, jossa pidin saarnoja suorittaessani asevelvollisuuttani Suomen Valkoisessa Kaartissa., Jyväskylässä, Varkaudessa ja Vaasassa. Olen Suomen kirkon jäsen ja hyväksyn Lutherin oopin. Sen pohjallahan minäkin seison."
"Kesäisin hän on kuulemma pitänyt hartaustilaisuuksia Ähtärissäkin ja on paikkakuntalaisten mukaan synnynnäinen puhuja, vaikka hän keskustellessa ei aivan siltä vaikutakaan. Hän kertoo hiukan katkonaisesti asiasta toiseen mennen, vaatimattomasti ja miellyttävästi"
"Hänen kotinsa on palstatila ja hänellä ollut kaikkiaan neljä veljeä ja neljä sisarta, siis yhdeksän lasta. Hänen vanhempansa ja kolme veljeänsä oat kuolleet keuhkotautiin. Nyt hän elelee lohkotilallaan yhdessä veljensä kanssa ja erään veljen 15-vuotias tytär hoitaa taloutta."
"Hän koko jo alle kaksikymmentävuotiaana voimakkaan (uskonnollisen) herätyksen."
Vaasa, 29.03.1935, nro 74, s. 2: Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

"Korpelan asunto löytyi Sappion järveltä. Ennen sitä, noin sata metriä rannasta, oli harmaa pikkutalo, joka myöhemmin todettiin Korpelan lapsuudenkodiksi, jossa nyt velivainaan leski lapsineen asuu."
"Useita vuosia sitten hän oli rakentanut rantaan itselleen uuden asunnon, kamarin ja keittiön. Karjasuojat ja muut rakennukset olivat myöskin maalattu vaalean punaisiksi. Pellot näyttivät vähäisiltä, puutarhassa oli olkisuojuksian peiteltyjä pensaita ja kauniit kuuset suojasivat asuinrakennusta järven tuulilta. Huoneet oli siististi paperoitu, matot lattioilla, kamarissa kaksi säkyä, piironki tuoleja ja isohko pöytä, jolla raamattu ja muita hengellisiä kirjoja, joku sanomalehti ja pari savukelaatikkoa."
"Korpela oli ostanut viime kesänä hevosen ja veljensä tytölle, Aunelle, polkupyörän, joka kävi rippikoulua."
""Saarnaaja Toivo Korpela, jonka musta tukka kaartuu taakse on syntynyt 1900. Veljistä on 3 kuollut, yksi elää, samoin elää neljä siskoa. Äitiään hän muisteli erityisesti kertoen tämän olleen säästäväisen ja syvästi uskonnollismielisen. Hän luki ahkerasti jumalan sanaa ja usko kirkastui lopun lähetessä yhä selvemmäksi."
"Hän huomautti lopuksi, että emme voi tuomita jotakin kansakuntaa kokonaisuudesaan,, jos joku sen jäsenistä on kelvoton, samoin ei voida tuomita kokonaan jotakin uskonnollista liikettä, vaikka sen kannattajista joku havaitaan kelvottomiksi."
Helsingin Sanomat, 30.03.1935, nro 86, s. 5: Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Toivon sotapolku: https://www.sotapolku.fi/henkilot/korpela_toivo-aleksanteri_1900-01...

Ähtäri kuolleet 1962-1971, Sivu 8; SSHY jäsensivut.

Henkikirjoja:

• Vaasan läänin henkikirjat 1917-1917, jakso 1108: Ouluvesi 8 Kellomäki: Kansallisarkisto
• Vaasan läänin henkikirjat 1918-1918, jakso 1119: Ouluvesi 8 Kellomäki: Kansallisarkisto
• Vaasan läänin henkikirjat 1920-1920, jakso 593, sivu 587: Ähtärin pitäjä, Kellomäki: Kansallisarkisto