Claes Prytzin vanhemmiksi merkitty Genissä pitkään Märta Pedersdotter Lilliehöök ja Göran Claesson Prytz
Tänään ilmestyi tällainen uusi isä merkittynä Claesille: Jöran Pryss
Geni jumittanut kovasti tänään ja erotin vahingossa Claesin vanhemmista kun tarkastelin kännykällä näitä useita isävaihtoehtoja, eikä suostunut ottamaan vastaan peruuta-komentoa. Näistä puista muutamissakin sukukirjoissa tietoja. Koska kyse vanhoista puista tarvitaan ehdottomasti kuraattori Private User apua, ettei ominpäin korjata tai katkaista keskiajan sukupuita ilman keskustelua Genissä, ystävällisin terveisin Saga
Adelsvapenin mukaan lienee ollut tiedot? Katselin lisäämiäsi tietoja, oliko ne siitä1950-luvun tutkielmasta vai onko siis jotain uusia tietoja selvinnyt? Tästä aiheesta on käyty jossain Suku Forumilla keskustelua joskus mutta ei liene löytynyt konsensusta? Genissä sovittu että keskiajan kuraattoreihin yhteys jotka yleensä merkattu näihin profiileihin, ennen muutoksia tai leikkauksia keskiajan puihin ja toki ylläpitäjiin jos muutosta vailla joku vanha profiili ja keskustelu auki Geniin. Nyt saattaa vielä olla porukkaa lomilla niin eiköhän nämäkin selviä.
On harmillista että Eros Koivuluoman Genos-lehdessä tästä ollut artikkeli on digitoimatta ja luettavissa numerosta 1 vuonna 2003. Koivuluoma, Eros, Jöran Pryss/Prytz: två namnar i Sverige och Finland under 1570-1590-talen. (s. 17-20, 64)
https://www.genealogia.fi/genos-old/74/
Kyllähän se on aivan selvää että kaksi samannimistä henkilöä on sekoitettu toisiinsa ja tämä on aiheuttanut päänvaivaa ja hämmennysta tutkijoiden keskuudessa.
Hei, lähetin profiilin ylläpitäjille 26.4. alla olevan viestin:
"Profiilin Göran Prytz ylläpitäjät,
Asiani koskee tätä profiilia: Göran Claesson Prytz
Hei,
Oletteko tietoisia tästä toisesta ja myöhemmästä Genos tutkimuksesta?
"Eros Koivuluoma on jo 2003 julkaistussa tutkimuksessaan oikaissut (Genos 1/2003: 17-20). Koivuluoma osoittaa, että monissa aikaisemmissa selvityksissä kaksi Jöran Prytziä on sekoitettu keskenään. Toinen oli ratsumestari Jöran Prytz till Otterstorp, joka teloitettiin 21.6.1591 ja toinen majoitusmestari Jöran Prytz, joka tapettiin Ahlaisissa heinäkuussa 1599. Teloitetusta Jöran Prytzistä till Otterstorp sanotaan (Koivuluoman mukaan): -- I Stockholms stads tänkebok 1591 finner vi Jöran Prytz redan 15 maj anklagad av riksens profoss Mattias von Uttleff för hor, kätteri och för att ha mördat två barn. Den 19 juni bekänner Prytz att han lägrat sin systedotter Barbro efter sin hustrus död, och menar att systern var släkt endast på fädernet och eij på mödernet. Han säger vidare att Barbro fick missfall under den graviditet han orsakat. -- Ahlaisten Jöran Prytzin vaimon Beata Grelsintyttären nimi on sekoitettu tähän Otterstorpin Jöranin juttuun ilman mitään perusteita."
Keskustelu aiheesta SukuForumilla 16.11.2016
http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=36504&highlight=... "
Kuten vaikkapa tämä : Beverly Anna Thibault is your 27th cousin thrice removed. Ja yhteinen esivanhempi löytyisi Adela of Flandersista.. jostain keskieuroopasta.
3rd Cousin Once Removed to 5th Cousin
Päällekkäisyys: 23.7 cM
Pisin jakso: 8.1 cM
Tuntuuhan tuo tietysti uskomattomalta, että lähes 30 sukupolven takaa vielä noin pitkää dnapätkää mutta tuskinpa tuolla naisella on lähelläkään Suomea sukua...
Onko mitenkään mahdollista että nämä Claes prytsit olisivat olleet vaikka jotenkin sukua toisilleen ?
Adela of Flanders oli Birger Jaarlin isoäiti, ei olisi mikään ihme jos Birger Jaarlilla tai hänen sisaruksillaan olisi Suomessa jälkeläisiä. Eräs jota on ehdotettu Birgerin aviottoman pojan jälkeläisiksi on Suomessa mainittu Odygd- suku, nimi tarkoittaa kunniatonta eli esim. äpäräsuku. Sieltä kautta itsekin olisin Adelen jälkeläinen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Odygd
Ainoa Odygd tulee omaan sukuuni avioliittojen kautta Jaakko Kurjen vaimon veljen lasten kautta... Joten se ei ainakaan minun kohdallani selitä sukulaisuutta keskieurooppalaisiin. Ja tosiaan tämä on tähän asti ainoa reitti, mikä löytää serkkuudet dna-osumille Suomen ulkopuolella Satakunnan kautta (lukuunottamatta siis Sursillejä ja Plantingeja Pohjois-Suomen kautta Ruotsiin).
https://www.adelsvapen.com/genealogi/Prytz_nr_702#TAB_6
Göran Claesson Prytz, † 1599-07-11 (1609?) Till Otterstorp. Son till Claes Hansson Prytz Tab. 3. Adlad av Johan III 22/9 1580. "Han blev dömd och avrättad för det han besov sin systerdotter Beata Grelsdotter och mördade tvenne barn, som han hade med henne". Gift 1:o med Märta Pedersdotter Lilliehöök af Fårdala nr 1, dotter av häradshövdingen Peder Bryntesson Lilliehöök af Fårdala nr 1 och hans första fru Ragnil Andersotter Stierna nr 77. Gift 2:o med Beata Grelsdotter.
Barn:
?? Claes Göransson Prytz se Tab.
Claes Göransson Prytz. (förmodligen son av Göran Claesson Prytz Tab. 6.). Borgare i Björneborg. Gift med Margareta Larsdotter dotter av ryttaren, bonden Lars Henriksson Storfinger (se släkten Indrenius)
Barn:
Gregorius Claesson Prytz, död 1677 se Tab. . Valborg Claesdotter Prytz. Agnes Claesdotter Prytz. Gift med stadsskrivaren i Björneborg Erland Johansson Margareta Claesdotter Prytz. Gift före 1647 med apologisten i Björneborgs skola Jonas Wrigstadius NN (vars dotter Margareta var gift med stadsskrivaren i Björneborg Anders Andersson)
http://www.genealogia.fi/genos-old/27/27_10.htm
https://www.finna.fi/Record/arto.1920141
Hugo Lagström; Kaksi Prytz-sukua Porissa. Genos 27(1956), s. 10-16.
Vanhan aatelisen Prytz-suvun ensimmäinen jäsen maassamme oli Suomen aatelislipullisen majoitusmestari Jöran Prytz (Pryss), k. 1599.Hän omisti useita tiloja Porin seuduilla ja hänen jälkeläisensä jäivät asumaan Poriin. »Kansallisessa Elämäkerrastossa» sanotaan, että hänen sukuhaaransa eli Porissa 1800-luvun puoliväliin saakka. Tosin kyllä Prytz-nimisiä henkilöitä tavataan Porissa yhtäjaksoisesti vuoteen 1881, mutta ne kuuluivat kahteen eri sukuun. Aatelissuvun mieskanta katosi nimittäin niin tyystin Porista isonvihan melskeissä, että rauhan tultua jäi Prytzien isoon taloon vain kaksi naista, vanha leskivaimo ja hänen tyttärensä. Taloon tuli mies, sai tyttären ja talon ja vieläpä Prytz-nimen. Tästä vävystä polveutuu porvarillinen Prytz-suku.
Jöran Pryss. Oli v. 1580 Länsi-Göötanmaan lipullisen vt. ratsumestarina. Main. 1583 Suomen aatelislipullisen majoitusmestarina. Omisti useita tiloja Ahlaisten Alakylässä, 4 tilaa Pomarkun kylässä ja Lasse Bredan tilan Kokemäensaaren kylässä. Aateloitiin uudestaan 22.9.1587 nimellä Pryss. Hänelle myönnettiin rälssiksi kaikki hänen tilansa. Kolmesta tilasta muodosti hän Ahlaisten Alakylään säteritilansa. Oli Sigismundin kannattaja. Sai surmansa Ahlaisissa 1599 tehdessään vastarintaa Kaarle herttuan miehille, jotka olivat tulleet häntä vangitsemaan. Haudattu Ulvilaan. Hänen tilansa annettiin amiraali Joachim Scheelille. Puoliso Beata Grelsintytär, joka sai Johan de la Gardien kirjeellä 24.2.1612 elinkautiseksi eläkkeeksi kolme miehensä entistä tilaa. Asui iäkkäänä (»uthlefwad») Kokemäensaaren tilallansa 1619, mutta oli nähtävästi elossa vielä 1626. Kuoli ennen 1630. Syntyperä tuntematon.
Lapsia :Claës Jöransson
Toinen Göran Prytz:
Till Otterstorp. Son till Claes Hansson Prytz Tab. 3. Adlad av Johan III 22/9 1580. "Han blev dömd och avrättad för det han besov sin systerdotter Beata Grelsdotter och mördade tvenne barn, som han hade med henne".
Eli Tuon profiilin mukaan se olisi ollut Göran Claesson Prytz joka kuoli 1599 tai 1609.. tämän Claes Jöranssonin isä Ruotsissa. Göranin poika Claes Prytz oli tämän poika. Ahlaisten Jöranin suku on tuntematon eli ei liittyisi tähän sukuun. Toinen Göran Prytz oli tuo Claes Hansson Prytz till Otterstorp
Suomeenhan tuli Saksasta, Baltian maista vanhoja aatelissukuja 1200-luvusta eteenpäin, ruotsalaista aatelistoa vasta sitten myöhemmin enemmälti, Suomen aateli on ollut varhaiskeskiajalla melkeinpä yksinomaan saksalaisperäistä ja todennäköisimmin baltian kautta tulleiden teutoni ritarihuoneen jäseniä. Ruotsin merkitys vielä tuolloin ei ole ollut niin painava kuin mitä siitä on kouluhistoriassa kerrottu ja oli 1200-luvulla kovin nuori maana itsekin vielä noihin aikoihin. Sen huomaa sukututkimuksesta ja DNA kertoo samaa tarinaa.
http://www.juhasinivaara.fi/ralssis/ralssike.htm löytyy mielenkiintoista tarinaa
Nykyajan tutkimukset kertovat kovin erilaista historiaa kuin mitä se on aiemmin ollut. Saksalais-tanskalainen aatelisto on säilyttänyt valta-asemansa, kunnes lopulta ruotsalaiset syrjäyttivät. Ristiretkilegendoja myös kyseenalaistetaan avoimesti nykyään yliopistolla ja ne katsotaan osittain sepitteeksi, varsikin mitä tulee ensimmäiseen ristiretkeen. Ruotsin historia kertoo 1300-1400 lluvulla voimakkaasta saksalais-tanskalais-vaikutuksesta myös heidän maassaan. Suurin osa ruotsalaisita aatelisista alkaa valua Suomeen vasta 1400-1600. Tämä ilmenee myös monista sukupuista. Tosin satoja/tuhansia vuosia on puolin ja toisin ravattu edestaas jo esihistorialliseen aikaan.
Todella mielenkiintoisia geneetisiä tutkimuksia https://www.biorxiv.org/content/10.1101/703405v1
Suomesta on tehty kauppaa pitkän aikaa paljon enemmän kuin on aiemmin luultu. DNA tutkimukset kertovat omaa tarinaansa:
"Tutkijoiden mukaan on yllättävää, että ruotsalaisperimän sijaan Gotlannissa tavataan viikinkiajalla paljon tanskalaiselta, brittiläiseltä ja myös suomalaiselta näyttävää perimää. Ensilukemalta oli hieman epäselvää, puhutaanko tässä yhteydessä (rivi 259) nykyisen Suomen alueesta vai itämerensuomalaisuudesta ylipäänsä. Myöhemmissä tekstikohdissa kyllä viitataan selvästi suoraan Suomeen. Suomalaisiin löytöihin perehtyneelle arkeologille tämä ”gotlantilaisedustus” ei välttämättä tule täytenä yllätyksenä, sillä täältä on löydetty suhteellisen runsaasti alueeseen viittaavaa esineistöä. Tulos on silti varsin kiinnostava ja se avaa uusia pohdintamahdollisuuksia sille, että Suomesta on lähdetty itse kauppaa hieromaan.."
Leväluhta mös aivan käsittämättömän mielenkiintoinen. Tämä meni offtopic, mutta odotan innolla miten DNA-tutkimukset tulevat lisäämään tietoisuutta juuristamme.
Birger Jaarlilla Suomessa tuhansia jälkeläisiä, itsekin monien eri linjojen kautta: Hänen DNA tutkimuksesta täällä: https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S094096021100...
Netistä löytyy lisää ja häneen voi matchta omat tulokset.
Kiitos kiinnostavasta keskusteluketjusta.
Myös tuosta kahden Göranin olemassaolosta ja kuka on ollut ketäkin Eros Koivuluoman mukaan, on ollut myöskin tutkijoiden kesken ja Suku-Forumilla erimielisyyttä.
Vielä Prytzistä, joku oli aiemmin kommentoinut yhteen Prytzin profiiliin, että olisi perin kummallista että kuningas olisi sallinut suhteen sisarentyttären Beata Grelsintyttären kanssa, jonka lapsien murhasta häntä syytettiin, eikä tästäkään syystä olisi uskottavaa. (Todistetusti kuolemantuomion hän kuitenkin sai : Avrättad för att ha fått 2 barn med sin systerdotter Beata Grelsdotter samt mördat dem.))
Päinvastoin, tuo tilanne on ollut aatelisten kesken varsin normaalia että setä saattaa solmia suhteen veljen tai sisaren tyttären kanssa.Tällaiseen on törmätty vielä 1900-luvullakin
https://en.wikipedia.org/wiki/Avunculate_marriage
Muutamia esimerkkejä, tuossa wikilinkissä enemmän:
- Leopold, Prince of Salerno and his niece, Archduchess Clementina of Austria (1816)
- Infante Carlos, Count of Molina, and his niece, Infanta Maria Francisca of Portugal - - (1816), and later his niece, Maria Teresa of Portugal (1838)
- Kamehameha II and his half-niece Kalani Pauahi
- Ferdinand VII of Spain and his niece Maria Isabel of Portugal (1816), and later his -
niece Maria Christina of the Two Sicilies (1829)
- Gustav, Landgrave of Hesse-Homburg and his niece, Princess Louise of Anhalt-
Dessau (1818)
- Leopold, Grand Duke of Baden and his half-grand niece Princess Sophie of Sweden (1819)
- Infante Francisco de Paula of Spain and his niece Princess Luisa Carlotta of Naples and Sicily (1819)
- Ernest I, Duke of Saxe-Coburg and Gotha and his niece Duchess Marie of Württemberg (second wife) (1832)
- James Mayer de Rothschild, founder of the French branch of the Rothschild banking family, and his niece Betty Salomon von Rothschild (c. 1825).
- Prince Francis, Count of Trapani and his niece Archduchess Maria Isabella of Austria (1850)
- Richard von Metternich (son of the famous Austrian Chancellor) and his niece, Pauline von Metternich (1856).
- Duke Nicholas of Württemberg and his half-niece Duchess Wilhelmine of Württemberg (1868)
- Prince William of Hesse-Philippsthal-Barchfeld and his half-niece Princess Juliane of Bentheim and Steinfurt (1873)
- Amadeo I of Spain and his niece, Maria Letizia Bonaparte (second wife) (1888)
Kuninkaallisissa vielä yleisempää. Habsburgit yksi vahvimpia esimerkkejä uncle-niece liitoista, enemmän tapa heillä kuin harvinaisuus ja tässä listassa melkoinen kööri:
https://en.wikipedia.org/wiki/Royal_intermarriage
Teloitetusta Jöran Prytzistä till Otterstorp sanotaan (Koivuluoman mukaan): -- I Stockholms stads tänkebok 1591 finner vi Jöran Prytz redan 15 maj anklagad av riksens profoss Mattias von Uttleff för hor, kätteri och för att ha mördat två barn. Den 19 juni bekänner Prytz att han lägrat sin systedotter Barbro efter sin hustrus död, och menar att systern var släkt endast på fädernet och eij på mödernet. Han säger vidare att Barbro fick missfall under den graviditet han orsakat.
Niin että ei sanallakaan tässä mainita Beata Grelsdotteria, vaan sisarentytär oli Barbro.
Jaa-a. Adelsvapen ei ole kuitenkaan ottanut Koivuluoman artikkelia ns.varteensa. Eri näkemyksiä on ollut myös Suku Forumilla, näemmä toinen pitkä keskustelu arkistoitu?.
Joka tapauksessa alkuperäiset lähteet lienee tarpeen, vaikuttaa siltä että tarvitsee enempi tutkimusta. Kun Göran/Jöran on aateloitu, on yleensä esivanhemmista tieto jossain.
Suomalainen Wikipedia kertoo että kyse ruotsalaisesta suvusta https://fi.wikipedia.org/wiki/Prytz, sen sijaan ruotsinkielinen kertoo nimen alkuperän olleen Saksassa. Norrköpingin kaupunginhistoriikki kertoo että Prytz-perhe tuli Ruotsiin Suomesta 1300-luvun lopulla, 1400-luvun alkupuolella. http://www.bloodscorn.com/pryssgarden/historia.htm
Preussilainen/saklsalainen suku siis kuitenkin kyseessä. Onko tänne jäänyt Prytz/Pryss-sukua? onko Ruotsiin lähtenyttä haaraa tullut takaisinpäin?
"Jöran Pryss († 1599), Suomen aatelislipullisen majoitusmestari, Claes Hansson Prytzin († 1554) poika. Aateloitiin 1580[3] ja uudestaan 1587 nimellä Pryss. Oli Sigismundin kannattaja ja sai surmansa tehdessään vastarintaa Kaarle-herttuan miehille.[8] Toinen lähde kertoo, että tuomittiin kuolemaan lapsenmurhasta saatuaan lapsen sisarentyttärensä kanssa.[3]"
Olisiko sinulla alkuperäiset lähteet tuohon tekstiin? Mielenkiintoinen mysteeri.
esimerkiksi Stockholms stads tänkebok 1591 löytyy netistä pdf-tiedostona, tässä siitä alkuperäislähteestä kopiotu teksti:
Jören Pryß.
Rikzens profoß Mattias v. Vttleff anklagede Jören Pryß för
hoor, kætterÿ och mördt tu barn.
Bekiende, att han hade belægret sin systerdotter Barbro effter
hans hustrus dödh. Barnet, som han giorde medh henne, förgiks
henne. Thet andra barnet hade en kiöpman giort /o.
[19] At hans sÿster war om faderen och icke om moderen.
En missiue til mester Hans bårdzsker, der vdi han förmaner
honom, at han seer sigh wißlige före, hwadh han bekenner, om han
fordres för rætte, att han icke sielff bringer sigh och honom om
liiff och leffnett /o.
Jören sade, att hans hustru war dödh, när han lågh hoos förnämpnåe
sin systerdotter.
Giorde hennes enskÿllen, att hon inthet rådde för honom, nähr
han henne beîægrede, vten haffwer most giöret och är tuingen, ifrå
Martini tidh haffuer hon icke hafft sin siukdom och tre wicker effter
Kÿndersmesse. Thet andra ifrå Michaelis och tre wicker effter juli /o.
ja lisää jutusta löytyi s. 294:
Barbro.
Bekende och berättede Barbro, att Jöran Pryß, hennes moderbroder,
begärede henne ifrå sin moder i Hopsall och loffuede, att hon
skulle bliffua hans erffuinghe. När han fick henne til Räffle, belägrede
han henne i Räffle hampn emot hennes wilie. Frågades
henne, hui hon icke ropade, medan der war folck i skeppet. Då sade
hon, att hon inthet torde.
Sex wecker effter juli gaff bårskärren henne dricka, då henne
förgickz barn.
Det förste hade inthet liff, när det föddes.
Tre wecker der effter belågh han henne åter, annen gången,
då hon icke wilie.
Bekende hon och hennes broder, att Jören och deres modher
äre både aff en fader och en moder. Hon wiste inthet aff, att hon
war medh barn förste gången, när bårskerren gaff henne dricker.
1591. 295
Att bordskerren haffuer ibland annett giffuit henne in sewenbom,
att 3 eller 4 dager sedan, som lille mester Hans gaff henne
dricka, dhå förgickz henne barn /o.
Jören Pryß nekede aldeles, att han icke [sic] haffuer mördett [24 v.]
barnett, som hon beretter.
Beretter, att hans moder war aff Friß siecht och hennes moder
aff Meier slechtett.
Bekende och Jören Pryß, atth han belegrede henne emot hennes
wilie.
Sade, att han inthet vppenbarede bårskerren, att hon war medh
barn, vthen seden hon bekende sigh ware medh barn, sade han thet
för bårdzskerren och badh honom holle vp medh drÿckeme /o.
Förste barnet mißgick henne, och då sågh hon thet och badh
en piga taga thet vp och föddes fastelagz tidh, och som hon kunde
gisse vdi Findlandh bleff hon med barnett. Annan gången belegrede
han henne effther sin hustrus dödh, och det barnet lade han sielff
vnder gålffuet och slogh der vpå ett ember wathn.
Sententia,
för hoor, mordh och ketterÿ.
Effter Jörens egen bekennelße, både wåldtächtet, horet och
kætterÿdt, kunde ingen, som i rætten satt, frÿe hans liiff vthan
dömdes till döden effther Suerigis lagh, den honom förelesen bleff,
försth thett 11 cap. vdi edzöres balken vm woldtächtet, och seden
vtur högmålis balken i landzlagen om kætterÿdt, att han war
skÿlligh i båle brännes.
Bleff benådet med suerdet och affrettedt then 21 junij, och
hon bleff dömdh att gå vnder kÿrkiestraffedt.
Lille M. Hans bardzskerre berettede, att han bleff kallet til
Jören Pryß att hielpa honom och hans gambla hustru, och då beklagade
han, att hon war förstoppett i sitt liff och hade icke sin
tÿdh. Derföre gaff han henne in sådant, som der tilbrukas p’.äger,
och sade, att han inthet kunne merkia det hon war haffuendes,
icke heller bekende nogon thet för honom.
Gamble eller store M. Hans berettede, att Jören haffuer klaget [25]
för honom, att hans syster dotter war altÿdh mÿkit siuk, i thet hon
war förstoppet i lÿffuet och begerede, att hanskulle giffue henne nogot
derföre in. Då giorde han sin enskÿllan, att han inthet hadhe hoos
296 1591.
sigh. Då finge de honom gammelt ööll, suesker, rußin, muskathe
blomer /o.
Kyseessä on todella kaukainen aika. Mikään ei ole varmaa mentäessä noin kauas, ei puolesta eikä vastaan. Tahtoisin kyllä varmistua että pitääkö tämä sukuyhteys todella paikkaansa vai ei. Jos ajattelee vaikkapa tuomioita.. olisiko mahdollisuutta että tuomion täytäntöönpanolta olisi voinut välttyä vaikkapa maasta karkoituksella eli Ruotsin Itämaahan, joka taisi olla suunnilleen sama asia kuin Suomesta Siperiaan tai muinaisesta Roomasta Englantiin. Ainoa millä voisi todella varmistua todellisesta sukuyhteydestä olisi verrata autosomaalidna:n jaksoja tämän puolen Pryssin jälkeläisillä ja toisen puolen Pryssin jälkeläisillä verrattuna kaikkiin muihin muiden maiden autosomaalijälkeläisiin ja jos löytyisi ainutlaatuinen dna-jakso, jota ei ole kuin Pryssin jälkeläisillä molemmissa maissa, niin homma olisi melkolailla selvä. Dna-jaksoja kait voi nykyään vertailla ymmärtääkseni melko helpostikin. Odygdin suku ei edelleenkään selitä isoäitini autosomaalisukulaisia ympäri Ruotsia, Eurooppaa ja Amerikoita. Jokin muu voi mutta ennenkuin päätetään katkaista noin vain mielestäni jollain tavallla perusteltu yhteys, niin tahtoisin olla 100% varma asiasta. Ja uskon että tämä koskee muitakin osallisia. Jos ei löydy todisteita (adna tai vaikkapa ydna ja mtdna) minkäänlaisen sukuyhteyden puolesta näiden kahden Prytz suvun kesken, niin siihen on silloin tyytyminen.
Ruotsin päästä muutamatkin tutkijat (vain yhden kanssa kirjeenvaihdossa) on sitä mieltä että Adelsvapen silti oikeassa ja ehkä Prytz tullut titteleineen, rahoineen päivineen Suomen puolelle ja syy miksi henkikullastaan on päässyt on sen verran häpeällinen että kuolemaan johtaneet syynsä olisi voitu kirjata toisin, hän ainakaan ei ole löytänyt sieltä muita jälkeläisiä mistään kirjoista muita, kuin tämän yhden joista sukujohto Suomen puolella, mutta tutkii vielä ja on laittanut nämä tiedot eteenpäin. Haudathan siellä lienee Ruotsin puolella olemassa? Toki ehkei noin vain näytteitä saa, jos pelkästä mielenkiinnosta kyse. Mutta mielenkiintoista on ja tosiaan on niin pitkä aika, että vaikea tuosta sanoa mitään. Suku siis näemmä tullut Saksasta Suomeen ja Suomesta 1300-luvulla Ruotsiin. Hyvä nämä olisi tietää, noissa vanhoissa puissa riittää muutenkin virheellisiä linjoja Genissä puuttuvine lähteineen, joissa riittää työsarkaa. Poika Claes ollut kuitenkin lapsineen sen ajan silmäätekeviä Suomen puolella ja atelisstatuksella esivanhemmat pitää olla tiedossa. Ja jos on ollut toinen Jöran Prytz, onko hänellä ollut tekemistä Claesiin, Margaretaan, Valborgiin jne.
Claes Hansson Prytz har blivit bortklippt som fader till N.N. av Private User och därmed faller ju hela grunden bort till varför Göran Claesson Prytz avrättades för att ha haft otillbörligt förhållande med sin systerdotter Beata Grelsdotter, är identisk med denna profil, Barbro som fått namnet Barbro, ?? men men, shit happens!" Beata Grelsdotter, som säges vara hans egen systerdotter, men kallas i ett flertal kvittenser för Göran Prytz efterleverska, levde 1619, men var † 1630).
Märta Pedersdotter Lilliehöök g. m. Göran Claesson Prytz i hans 1:a gifte, var dotter till, Per Bryntesson, dy (son till Brynte Bertilsson, Tab. 1), f. omkr. 1510, var kungens småsven 1529, häradshövding i Kullings hd 1531, flyttade till Hålbonäs i Sköldinge sn (Söd.) som ägdes av hustrun, levde 1543, † före 1553, g. 1532 29/9 m. Anna Håkansdotter † omkr. 1563, dotter till Håkan Andersson (Hålbonäsätten), vars vapen var en bjälke belagd med tre vippor (ej sparre), och Ingrid Knutsdotter (sparre över blad, ej vinge).
1.
N.N. skall slås ihop med N.N. Claesdotter Prytz
2.
Beata Grelsdotter skall slås ihop med, Barbro
3.
Märta Pedersdotter Lilliehöök föräldrar skall ändras till,
Per Bryntesson, dy
Anna Håkansdotter
Private User ledsen att det tog lite tid att svara, har jobbat mycket och inte haft ledigt förrän idag...
Mera rättelser:
4.
Göran Claesson Prytz dödsdatum skall ändras till, död före 1599 11/7, dödsorsak, ihjälskjuten. (Arkebuserad).
No problem at all, this has been sent to the curator and to one genealogist who does not use geni, many are on their vacation this month. Thank you so much for your participation here, I have total confidence in your views and knowledge of these old trees.
The revision history shows that death date has been changed by JM 10.8.2019 kello 16:05