Anni ("Viekin mummo") Aapontytär Pölönen

Talollisen tytär, emäntä

kansanparantaja.

Varpanen, Pielisjärvi.

"Viekin mummo", "Viililän Anni"

Syntymä / Birth / Рождение:

Pielisjärven evankelisluterilainen seurakunta, syntyneet v. 1889:
Pielisjärvi Evangelical-Lutheran Parish, Births year 1889:
Пиелисярви лютеранский приход, рождений 1889 г.:

Synt. 16.06.1889, kast. 28.07.1889, lehti lastenkirjassa: 786, Anni. Talol. Aprami Mikkonen, wmo Ellin Newalainen, Warpais Nro 6, Kmt: Tal. Olli Kärkkäinen ta tal: sisar Auno Mikkonen. Lapsen synnyttäjän ikä: 41.

Pielisjärvi > syntyneet, 1887-1889 > 87: 1889, Kesäkuu

Avioliitto / Marriage / Брак:

Anni Mikkonen avioitui Paavo Pölösen kanssa.

Kuolema / Death / Смерт:

Anni Pölönen kuoli Pielisjärven Varpasen Palomännikössä 03.03.1960.

Elämäkerta / Biography / Биография:

Anni Pölönen (os. Mikkonen), "Viekin mummo" oli kuuluisa kansanparantaja Pielisjärveltä. Jo hänen isänsä Aappo (Abraham) Mikkonen, eli Viiliälän Aappo oli tunnettu parantaja, ja Anni oppi taitonsa häneltä sekoittaessaan luonnosta saaduista aineksista rohtoja jo lapsesta saakka. [1]

Anni Pölönen teki elämäntyönsä kansanparantajana Pielisjärvellä Varpasen kylässä 1920-luvun alusta kuolemaansa asti. [4]

Kansanparantaminen perintönä

Anni Pölönen toimi jo nuorena isänsä apulaisena sekoittamalla lääkkeitä luonnosta kerätyistä aineksista. Isänsä kuoltua hän jatkoi tämän työtä. Hän oli kiinnostunut myös koululääketieteestä ja luki alan kirjallisuutta ja lehtiä. Näitä ei ole kuitenkaan säilynyt jälkipolville. Sen sijaan hänen isällään tiedetään olleen mm. Elias Lönnrotin lääkekirja. [2, 3]

Aappo Mikkoselle taito oli periytynyt suvussa, ja todennäköisesti hän oli saanut oppia myös muilta seudulla toimineilta kansanparantajilta. [4]

Laajalle levinnyt maine

Anni oli tunnettu henkilö Pielisjärvellä ja häntä tultiin tapaamaan maatilalleen pitkienkin matkojen päästä. Anni käytti isänsä tavoin luonnon aineksista tehtyjä omia rohtojaan, sekä apteekista saatuja kasviperäisiä lääkkeitä. Useat kasvikset uutettiin spriihin, jota Anni sai lieksalaiselta lääkäriltä. [1]

Monet kylän asukkaat toivat Annille apteekkilääkkeitä Lieksasta ja Nurmeksesta, kunnes myös läheiseen Mätäsvaaraan kaivoskylään saatiin apteekki. [3]

Annin mies Paavo kuoli vuonna 1931. Pariskunnan kahdeksasta lapsesta vanhin oli tuolloin 14-vuotias ja nuorin yksivuotias Anni asui Palomännikön tilalla Varpasessa vuodesta 1947. Siellä hän otti vastaan sekä kyläläisiä että pitempää tulleita potilaita. Monet olivat jo olleet lääkärillä aiemmin, mutta halivat lisää apua Annilta jos heidän vaivansa jatkuivat. Moni kyläläinen meni suoraan Annin luokse ja hänen kykyihinsä parantajana luotettiin. [3]

Isänsä tavoin Anni joutui käräjillekin, mutta selvisi pienillä sakoilla, juurikin siksi, että hänen kykyjensä puolesta löytyi aina monia todistajia. [3]

Pölöselle osoitetut kirjeet (joissa tiedusteltiin vastaanottoaikaa tai pyydettiin lähettämään lääkkeitä) tulivat perille varustettuna niinkin puutteellisella osoitteella kuin "Viekki asema, kaksi kilometriä asemalta vasempaan" (Joensuusta päin tultaessa). Junalla tulleet pääsivät Pölösen vastaanotolle polkua pitkin, mikäli olivat liikuntakykyisiä. Kesäisin hänellä oli enimmillään jopa 30 potilasta päivässä, ja vaikeimmat tapaukset voivat asua Pölösen luona pitempäänkin. Potilaat olivat enimmäkseen maanviljelijöitä ja työläisiä, mutta mahtui joukkoon myös sellaisia ammatinharjoittajia kuin kauppias, opettaja ja pastori. Osa potilaista oli jo käynyt lääkärillä, mutta he kääntyivät Pölösen puoleen, kun lääkkeet eivät olleet tehonneet tai kun he esim. eivät halunneet mennä heille määrättyyn leikkaukseen. [2, 3]

Kylän lapset keräsivät Pölöselle mm. pihkaa pientä korvausta vastaan. Muita tarvittavia luonnontuotteita olivat mm. koiranheisipuun kuori, mali eli koiruoho ja sinänsä myrkyllisen näsiän marjat. Myrkylliset ainesosat uutettiin spriin avulla. Spriitä Pölönen sai lieksalaisen lääkärin kirjoittamalla reseptillä. Pölönen itse oli sen verran kiireinen, että hänen tuttavansa toivat hänelle apteekkilääkkeitä käydessään Lieksassa tai Nurmeksessa. Myöhemmin myös Mätäsvaaraan saatiin oma apteekki. [2, 3]

Menetelmiltään Pölönen oli herbalisti eli hän lääkitsi vaivoja erilaisista luonnonkasveista tehdyillä uutteilla ja yhdisti niihin apteekista ostettuja lääkeaineita. Anni Pölönen oli tunnettu erityisesti ihovaivojen hoitajana. Luonnosta hän keräsi lääkkeisiin esimerkiksi malia, näsiän marjoja sekä kuusen ja männyn pihkaa. Lääkkeet olivat joko sisäisesti nautittavia tai ulkoisesti käytettäviä voiteita ja hauteita. [4]

Isompia leikkauksia Pölönen ei tehnyt, mutta hänellä oli kyllä kirurginveitsi paiseiden yms. avaamiseen. Esim. luumätää vastaan voidetta piti saada luuhun asti tikun avulla. Pinnalle levitettiin vielä toista voidetta. Hänen tiedetään myös iskeneen suonta ja olleen apuna synnytyksissä. Vakavia mielenterveysongelmia Pölönen ei hoitanut, vaan pyysi kääntymään papin puoleen. [2, 3]

Muistelmia Annin parantamisista

Merja Parviainen muistelee [4]:

Hanna-mummon kanssa mentiin junalla näyttämään Viekin mummolle pikkusiskoni pahaa maitorupea 1958 äitini kiellosta huolimatta. Voipaperiin töhnää ja ohjeet. Maitorupi parani ja iho mitä kaunein! Muistan ihan selvästi Viekin mummon tuvan, tuoksun ja pikkumummon. Olisko vähän pelottanutkin. Kansanparannusta parhaasta päästä!

Kimmo Saarelainen kertoo isänsä jalan parantamisesta [5]:

Isälleni oli lääkäri antanut jalan amputaatiotuomion luumädän takia hänen ollessaan lapsi. Meidän maatilamme ja minun syntymäkotini on muutaman kilometrin päässä Viekin mummon asuinpaikasta Varpasessa. Mummoni oli vienyt isäni Viekin mummolle hoidettavaksi. Viekin mummo oli laittanut rohtoa rättiin (riepuun) ja työntänyt sen ihon läpi hiukan nilkan yläpuolelta. Jalka parantui mutta jäi muutaman senttimetrin lyhyemmäksi.

Pentti Puumalainen kertoo [6]:

Kävin lapsena monet kerrat Annin luona hakemassa lääkettä ja opastamassa muita Annin luo. Kerran vein yksijalkaista ukkiani ihovaivan vuoksi Annille. Anni kysyi heti nähtyään, että mihinkä se on pojan jalka jäänyt. Ukki kertoi jalan leikatun hänen ollessaan 11-vuotias Joensuussa luumädän takia. Kun Anni sanoi, että olisitpa tullut minun luo niin kävelisit vieläkin sillä jalalla, ukilla tuli tippa silmään. Annia saan minäkin kiittää olemassaolostani, jos kuulemani tieto pitää paikkansa, että isällä ollut lapsena luumätä pääluussa.
Kävin kerran myös Annin pojan luona ihottumavoidetta. Oli silloin lopettelemassa lääkkeiden valmistusta. Muistelen olleen -70 - 80 lukujen vaihdetta.

Eila Smura kertoo [7]:

Viekin mummo paransi setäni vaimon säärihaavan jota eivät lääkärien lääkkeet ja hoidot pystyneet. Muistan voipaperipaketissa olleen hyvin tummaa mömmöä, jota levitettiin turvonneelle ja tulehtuneelle säärelle jossa oli pitkä avohaava. Anni-mummon mökille mennessä piti käydä ensin 'pitkäripaisessa' hakemassa pullo viemisiksi, sitä tarvittiin monen lääkeaineen uuttamiseen kasveista, mutta palkkaa tai muuta maksua ei hän koskaan määrännyt tai pyytänyt sen sai avunhakija itse oman harkintansa ja halunsa mukaan lahjoittaa.

Kaija Mattila muistelee [8]:

Sukulaistyttö oli ajanut polkupyörällä Pielisentiellä Lieksassa ja jäänyt meijeriauton alle. Auton rengas oli mennyt käden ja jalan ylitse ja ruhjonut ne pahoin. Tyttö oli sairaalassa viikkokaupalla ja tilanne huononi ja huononi, ja lihakset märkivät kunnes tyttö oli tosi heikkona. Tytön isä vei hänet pois sairaalasta omalla vastuulla kotiin. Isä haki seuraavana päivänä Annilta lääkkeet ja tytär parani. Hänellä oli todella hurjat arvet. Tämä on tapahtunut 1940-luvulla. Minulle myös on haettu riisitaudin lääkkeet Viekin mummolta.

Kaikkien aikojen suurin lieksalainen

Annin poika jatkoi äitinsä työtä jossain määrin 1990-luvulle saakka, mutta perinne lakkasi osaksi siksi, ettei rohdoissa käytettyjä spriitä ja rikkihappoa enää saanut apteekeista.

Vuonna 1960 hänen talonsa seinään Palomännikössä kiinnitettiin muistolaatta. [9]

Viekin mummo Anni äänestettiin kaikkien aikojen suurimmaksi lieksalaiseksi Rotary-klubin järjestämässä äänestyksessä vuonna 2009. [10]

Suvi Pölönen on tehnyt tutkimuksen [11] Joensuun yliopiston historian laitokselle isoisoäitinsä eli ukkinsa äidin ammatinharjoittamisesta Anni Pölösen saamien kirjeiden perusteella. Kirjeitä on säilynyt noin 2000, ja vanhimmat niistä ovat 1930-luvun lopulta. Anni Pölösestä julkaistiin useita lehtijuttuja 1950-luvulla laajalevikkisissä lehdissä kuten Seurassa (1953) ja Avussa (1957) ja näiden lisäksi Kansan Voimassa (1953), Outsiderissa (1954) ja Tutkassa (1959). Lehtijutut lisäsivät hänen tunnettuuttaan Suomessa ja samalla kirjoittajien määrää. [4] Kun Pölösestä oli ollut artikkeli Seura-lehdessä, niin seuraavan kuukauden aikana avunpyyntökirjeitä oli saapunut yli 300. Osa kirjeistä oli vielä avaamatta Suvi Pölösen niitä tutkiessa. Suvi Pölönen asui samassa talossa kuin isomumminsa ainakin vielä vuonna 2012. Tuolta vuodelta on Elina Saksalan toimittama radio-ohjelma Viekin mummo ja Hätämaan tietäjä, jossa Suvi Pölönen on haastateltavana. [2, 3]

Anni Pölösen esineistöstä on Pielisen museossa istrumentteja ja apteekista hankittuja lääkepulloja. Suvun hallussa on mm. Pölösen lääkekaappi. [2, 3]

Profiilikuva on Jenny Kortelaisen (os. Honkanen) ja Sylvi Timosen (os. Honkanen) jäämistöä ja nyt heidän jälkeläistensä hallussa. Sylvi Timosen kuvaan lisäämän tiedon mukaan se on Varpasen koululta äitienpäivänä 1942, ja Anni Pölönen istuu edessä äärimmäisenä oikella. (Koko kuva nähtävissä profiilin mediatiedostoissa, rajattu profiilikuvaan) [1]

Viitteet:

• [1] Juha Repo.
• [2] Viekin mummo ja Hätämään tietäjä. Toim. Elina Saksala. Yle Radio 1. https://areena.yle.fi/1-1583903
• [3] Wikipedia: Anni Pölönen.
• [4] Merja Parviainen.
• [5] Kimmo Saarelainen.
• [6] Pentti Puumalainen.
• [7] Eila Smura.
• [8] Kaija Mattila.
• [9] Kansanparantaja Anni Pölösen muistolaattaa kiinnitetään Palomännikön talon ulkoseinään Varpasessa- Pielisen museon kuva Finna.fi-palvelussa (linkki)
• [10] Yle uutiset 29.5.2009: Viekin mummo suurin lieksalainen (linkki)
• [11] Suvi Pölönen: Tulevaisuus tuntuu synkälle perheenhuoltajan sairasteessa - Perheeseen liittyvät kuvaukset kansanparantajalle vuosin 1938-1960 kirjoitetuissa kirjeissä. Itä-Suomen yliopisto, Pro gradu, 8/2010. http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20100109/urn_nbn_fi_...

  ---

  
  

Lisätietoja - More information - Больше информации:

• Pielisjärven paikkakuntaprojekti
• Wikipedia-artikkeli (linkki)
• Viekin mummo ja Hätämaan tietäjä (linkki) YLEn radio-ohjelma vuodelta 2012, jossa Suvi Pölönen kertoo isomummonsa ammatista Elina Saksalalle.
• Viekin mummo eli kansanparantaja Anni Pölönen (o.s. Mikkonen,1889-1960) Varpasen Palomänniköstä, Pielisen museon kuva Finna.fi-palvelussa (linkki)

  ---

  
  

Tämä profiili oli Karjalan 116. viikkoprofiili (25.02.2018-03.03.2018).