Ester Toivonen-Siirala

Hamina syntyneet 1905-1918] (MKO233-236 I C:5) Sivu 169 1914 elokuu / Viitattu 19.04.2023

Vuoden 1934 Miss Eurooppa, Miss Suomi 1933, elokuvanäyttelijätär.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ester_Toivonen

Ester Toivonen oli latoja Armas Toivosen ja Lempi Helteen esikoinen. Hänen biologinen isänsä oli Venäjän armeijan soitto-oppilas Adolf Haman. Kyseinen mies oli Puolassa syntynyt saksalainen. Ensimmäisen maailmansodan syttyessä venäläissotilaat siirrettiin pois Haminasta eikä Adolfista sen koommin kuultu. Helle avioitui Armas Toivosen kanssa Esterin syntymän jälkeen. Perheeseen syntyi Esterin lisäksi kahdeksan lasta. Lempi Helteen sisar, Iida Mikkelsson-Hämäläinen puolestaan oli kirjailija Helvi Hämäläisen äiti. Vuonna 1934 Helvi Hämäläinen kirjoitti salanimellä Annikki Heinä serkustaan kirjan Miss Eurooppa: Totta ja kuvitelmaa. 1930-luvun suomalaiset ylistivät Ester Toivosta ajan hengen mukaisesti "suomalaisen rodun pelastajaksi" (tuolloin pidettiin tärkeänä osoittaa, että suomalaiset eivät ole mongoleja)."

Metsänhoitaja Eero Siirala ja Ester Toivonen-Siirala muuttivat Pohjoisranta 14 A 10:een lokakuussa 1944, pian sodan päättymisen jälkeen.

He olivat menneet naimisiin sotavuonna 1943. Viimeisenä sotakeväänä 1944 syntyi poika Seppo ja pari vuotta myöhemmin tytär Satu. Perheeseen kuuluivat myös Eero Siiralan äiti ja sisar. Pohjoisrannassa asuikin kolme sukupolvea saman katon alla.

Vuoden 1934 tapahtumat eivät jättäneet Ester Toivonen-Siiralaa rauhaan. "Minua muistutetaan alituisesti tuosta ajasta, aivan kuin se ja vain se tekisi minut esittelykelpoiseksi", hän kirjoittaa muistelmissaan. Hänet oli vuonna 1934 valittu Suomen ensimmäiseksi Miss Euroopaksi."

Teollistuvan Suomen uusi aateli omistautui ympäristönsä muokkaamiseen. Maan keskeiset arkkitehdit suunnittelivat asemakaavan ja rakennukset Mänttään, josta oli tuleva ruhtinaansa kaunis monumentti.

Serlachiuksen kauneudenrakkaus ilmeni monin tavoin. Hän otti perheeseensä kasvattityttäreksi Ester Toivosen, joka oli 1934 valittu Euroopan kauneimmaksi naiseksi."

Wikipediasta kopioitua:

Ester Toivonen (myöh. Toivonen-Siirala; 7. elokuuta 1914 Hamina – 29. joulukuuta 1979 Helsinki) oli suomalainen kauneuskuningatar ja elokuvanäyttelijä. Hän oli Suomen ensimmäinen ulkomailla menestynyt missi. Suomalaisen elokuvan kultakaudella 1930-luvulla hän teki keskeisiä rooleja komediaelokuvissa, kuten Syntipukin ensimmäisessä filmatisoinnissa. Seuraavalla vuosikymmenellä hänen roolityönsä kutistuivat sivuosiksi epookkidraamojen salonkikaunottarina. Toivonen ei mieltänyt itseään näyttelijäksi; kriitikot pitivät hänen komediallisia roolisuorituksiaan usein korkeintaan keskinkertaisina. Epookkielokuvien pukuloistossa hänen sen sijaan katsottiin olevan omimmassa elementissään.

Perhetausta

Ester Toivonen oli latoja Armas Toivosen ja Lempi Helteen esikoinen. Hänen biologinen isänsä oli Venäjän armeijan soitto-oppilas Adolf Haman. Kyseinen mies oli Puolassa syntynyt saksalainen. Ensimmäisen maailmansodan syttyessä venäläissotilaat siirrettiin pois Haminasta, eikä Adolfista sen koommin kuultu. Helle avioitui Armas Toivosen kanssa Esterin syntymän jälkeen. Perheeseen syntyi Esterin lisäksi kahdeksan lasta. Lempi Helteen sisar, Iida Mikkelsson-Hämäläinen puolestaan oli kirjailija Helvi Hämäläisen äiti. Vuonna 1934 Helvi Hämäläinen kirjoitti salanimellä Annikki Heinä serkustaan kirjan Miss Eurooppa: Totta ja kuvitelmaa.[1] 1930-luvun suomalaiset ylistivät Ester Toivosta ajan hengen mukaisesti "suomalaisen rodun pelastajaksi" (tuolloin pidettiin tärkeänä osoittaa, että suomalaiset eivät ole mongoleja).

Toivonen työskenteli teini-iässä kesäapulaisena haminalaisessa muotiliikkeessä. Hän ei osoittautunut tehtävässä järin taitavaksi, joten muutti 16-vuotiaana Helsinkiin, missä hän sai toimistotyötä Hankkijalta. Myöhemmin hän siirtyi myyjäksi Elantoon. Munkkiniemen Golf-kasinon omistaja kannusti Toivosta osallistumaan Miss Suomi -kilpailuun vuonna 1933. Kauneuskilpailuehdotukseen alkuun vastahakoisesti suhtautunut Toivonen tuli, näki ja voitti. Hän ei pitänyt seuranneesta julkisuudesta ja palasi joksikin aikaa Haminaan. Halu nähdä Eurooppaa oli Toivosen keskeinen motiivi osallistumiselle vuoden 1934 Miss Eurooppa -kilpailuun: hän sai matkustaa Ranskaan ja Englantiin. Loppukilpailu järjestettiin Hastingsissä Englannin kaakkoisrannikolla. Toivonen vei voiton ja isot elokuvayhtiöt Yhdysvalloissa ja Saksassa kiinnostuivat hänestä; tuore kauneuskuningatar kuitenkin torjui filmituottajien kosiskelut.