Georgius Andreae Näglick

Genos: http://www.genealogia.fi/genos-old/15/15_127.htm

Georgius Neiglick. N. Oli syntynyt v. 1634. Mistä hän oli kotoisin, ei ole tiedossamme. Hän oli toiminut v. 1683 20 vuotta Kiteen kappalaisena. Mainittiin jo edellisessä, että hänet esitetään Walliuksen jäljestä Kiteen kirkkoherraksi, koska hän oli ollut seurakunnassa kappalaisena ja osoittautunut kelvolliseksi pappismieheksi. Kuninkaallisen valtakirjan Kiteen kirkkoherraksi hän sai 10/7 1693. N. pakeni Viipurin valloituksen jälkeen v. 1710 Kiteeltä ja asettui Rantasalmelle, missä hän kuoli ehkä vuoden loppupuolella v. 1711 ja haudattiin sinne 30/1 1712.

Neiglickin puolisot olivat: 1) Nimeltään tuntematon; 2) Elis(abet?) Rachlitzia, joka saattaisi olla Viipurin kimnaasin lehtorin Johan Casparides R:n tytär ja Kurkijoen kirkkoherran Johan R:n sisar. Neiglickillä oli lapsia ainakin seuraavat: Joachim, josta tuli Kiteen papiston apulainen, kappalainen ja lopuksi Kiteen kirkkoherra v. 1736. Johan, joka tunnetaan ylioppilaana Turussa vv. 1698 ja 1699, mainitaan vaimonsa kanssa v. 1712 pakomatkalla Rantasalmen Ahvensalossa. Vihittiin papiksi Jääsken kirkossa v. 1715 ja tuli aikanaan Ruskealan kappelin saarnaajaksi [4]. ? Karl, joka mainitaan v. 1703 Sortavalan käräjillä amtmannina. Oliko hän mahdollisesti juuri näihin aikoihin Kiteellä nimismiehenä? ? Anders, joka on ylioppilaana Turussa vv. 1688 ja 1689, on Kurkijoen lastenkoulun opettajana v. 1693, seurakunnan kappalaisena v. 1705 ja kirkkoherrana vv. 1724-1728. Hänelle eivät Kurkijoen pitäjän miehet tahtoneet maksaa koulunopettajan palkkaa, koska opettaja muka ei taitanut ruotsin kieltä [5].

- - - - - - - - - - - - - Cederbergin esitys on puutteellinen, tuoreempi on Vuosikirjassa 45:

Luther&Rouvinen SSS vuosikirja 45:

"...Georgius Näglickin ensimmäinen puoliso, jonka nimi on tuntematon, makasi maaliskuussa 1689 sairaana. Ainakin vuodesta 1699 hänellä oli toinen puoliso Elisabeth Rachlitius, joka mainitaan kummina Kiteen kastekirjassa vuodesta 1701 (löytyy myös joulukuussa 1700) ja Rantasalmen vastaavassa luettelossa leskenä vielä 31.3.1712. Harvinaisesta sukunimestä päätellen hän lienee ollut Viipurin lukion lehtorin Johannes Rachlitiuksen ja Elisabeth Brockhoffin tytär ja hänen ensimmäinen puolisonsa oli ilmeisesti Savitaipaleen kirkkoherra Johan Montanus (k.1682)....".

Georgius Näglickin jälkeläiset polveutuvat ensimmäisestä, nimeltään tuntemattomasta puolisosta.

Luther&Rouvinen: “Oli pappina Kiteen seurakunnassa noin vuodesta 1665. Herra Jöran oli apulainen (coadjutor) tammikuussa 1666, jolloin Pekka Taskista sakotettiin hänen parjaamisestaan. Samassa kuussa hän kertoi Juhana Varosen lyöneen häneen verihaavan. Georgius oli ehdolla kirkkoherraksi Jören Petrin (Wallius) jälkeen, mutta viran sai virkaiältään vanhempi Mikael Aeschilli (Hyvetius). Georgius nimitettiin Hyvetiuksen tilalle kappalaiseksi noin vuonna 1673. Syyskuussa 1673 pälkjärveläiset ilmoittivat haluavansa Näglickin kirkkoherrakseen “kaikkien muiden edellä” ja pyysivät hänen nimittämistään, mutta tätäkään virkaa hän ei saanut vaan jäi kappalaiseksi Kiteelle.

         Näglickin pyynnöstä läänitysten hopmannit, lautakunta ja käräjärahvas antoivat 1681 yksimielisinä lausunnon, että herra Jöran oli “palvellut ja hoivannut Kiteen seurakuntaa yhteensä 16 vuotta, saarnannut ja opettanut Jumalan pyhää ja autuuttavaa sanaa puhtaasti ja selvästä sekä näyttänyt heille hyvää esimerkkiä niin oppineisuuden kuin hurskaan ja moitteettoman elämän sekä myös ystävällisen ja hyvän kohtelun suhteen sekä täysin mitoin käyttäytynyt ja esiintynyt kelpona ja oikeamielisenä sielunpaimenena… Hänen asumansa ja omistamansa lähellä kirkkoa sijaitsevan maan he todistivat pienikokoiseksi ja kelvottomaksi, joskaan sitä ei ole sisällytetty vapaaherran (kreivi Lillien) lahjoitusmaahan, joten hänelle siitä on melko vähän hyötyä ja tuloa, koska nykyinen kirkkoherra pitää hallussaan kappalaisen virkataloa.”

         Tammikuussa 1683 Georgius Näglick nimitettiin Kiteen varapastoriksi ja määrättiin suorittamaan seurakunnassa kirkkoherran kaikki tehtävät, joista sairas Hyvetius samalla vapautettiin. Nimitykseen varapastoriksi lienee liittynyt (ajan käytännön mukaisesti) lupaus kirkkoherran viran saamisesta sen haltijan kuoltua. Kirkkoherra Hyvetiuksen kuoltua 8.6.1693 Viipurin konsistori esitti Näglickiä “iän, ansioiden, opintojen ja uskollisen palveluksen” perusteella kirkkoherraksi. Silloin hänen sanottiin toimineen 20 vuotta Kiteen kappalaisena. Hänen kerrottiin olevan hurskas ja taitava pappi sekä kauniisti oppinut (een wackert lärd Mann”), kuten hänen lukuisat esiintymisensä pappeinkokouksissa olivat osoittaneet. Piispa Bång oli tarkastuksissaan havainnut, että Näglick oli pitänyt seurakunnassaan hyvän järjestyksen. Näglick sai kuninkaan valtakirjan Kiteen kirkkoherraksi 10.7.1693 (Ruotsin kuninkaana oli tällöin Kaarle XI). Hän oli helmikuussa 1700 niin sairas, että ei voinut olla läsnä rovastin tarkastaessa seurakuntaa. Vastaavassa tarkastuksessa 1702 todettiin, että hänen poikansa ja apulaisensa Joakim Näglickin “tuli pääosin vastata kirkkoherran virasta isänsä vanhuudessa. Pakeni Viipurin valtauksen jälkeen Rantasalmelle, kuoli siellä “melkein 78-vuotiaana” ja haudattiin 30.1.1712.

Kirkkoherra Näglickin tytärpuoli Karin Johanintytär mainitaan Kiteellä vuonna 1699. A.R.Cederberg mainitsee herra Georgiuksen olleen 20 vuotta kappalaisena vuonna 1683. Tuomiokapitulin kirjeen mukaan vuosiluku on kuitenkin 1693. Hänet on ilmeiseti nimitetty kappalaiseksi kirkkoherraksi nimitetyn Hyvetiuksen tilalle noin vuonna 1673. Päivastoin kuin useissa selvityksissä on kerrottu, Kiteellä toimi nähtävästi vain yksi kappalainen 1660- ja 1670-luvuilla. Cederbergin lähdettä, jonka mukaan Georgius olisi ollut ehdolla Kiteen kirkkoherraksi heti Jören Petrin jälkeen, ei ole löytynyt.