Hannu Iisakinpoika Lämsä

Matti Lund

• "Ainoa selkeä ikätieto, joka tulee esiin Kainuun puolelta, Paltamon tuomiokirjoista on toisessa ketjussa referoimassani perintö- ja omistuskiistassa vuoden 1694 kesäkäräjiltä (s. 42-45 mf ES2038), jossa Kuusamon veljesten Iisakin ja Hannun nuorempi veli Heikki Hannunpoika Lämpsä yritti saavuttaa 1/8 manttaalin isien taloa takaisin itselleen isäpuoleltaan Erkki Mäläskältä ja jossa yhteydessä Kuusamon veljekset olivat antaneet Heikin hyväksi luovutuskirjan, jolla luopuvat kaikista oikeuksista taloon veljensä hyväksi, minkä vahvistukseksi oli myös Kuusamon pastorin Samuel Juleniuksen antama todistus. Heikki Hannunpoika yritti saada kumottua vuosien 1678, 1682 ja 1683 tuomioita väittämällä, että oli vielä erottelutoimituksen yhteydessä vuonna 1682 alaikäinen eikä kukaan ollut valvomassa hänen etuaan. Tällöin toimituksen suorittaja nimismies Johan Uhlvik, joka oli paikalla myös vuoden 1694 käsittelyssä, kertoi, että kaikki Hannu Lämpsän lapset olivat jo silloin vuonna 1682 täysi-ikäisiä Heikki mukaanlukien ja pyysi asiaan vahvistusta lasten äidiltä Liisa Eskontyttäreltä. Liisa vakuutti, että Heikki oli täyttänyt jo ennen toimitusta 1682 vähintään 20 vuotta ja oli jo tullut täysi-ikäiseksi. Siis kaikkein nuorin Hannu Lämpsän lapsi Heikki oli todistetusti syntynyt viimeistään vuonna 1661-62, ja Heikin kaksi veljeä ja kaksi siskoa olivat häntä jonkin verran vanhempia ja molemmat siskot olleet jo jonkin aikaa naimisissa, varmuudella vuonna 1682, todennäköisesti jo vuonna 1678, koskapa perintöjutuissa ei ole halaistua sanaa holhoojien tarpeesta kuin perheen kuopuksen Heikin turhassa harhautusyrityksessä, joka osoittautui oitis bluffiksi. Muuten ikätietoja on sitten pääteltävissä Iisakin ja Hannu Hannunpoikien osalta Kuusamon kirkonkirjoista.

Veljeksistä vanhin oli Iisakki, mutta siskoista toinen saattoi olla lapsista vanhin. Tuomiokirjoissa ei mainita vuoden 1678 perinnönjaon yhteydessä ja vuoden 1682 käräjillä Heikin lisäksi muita sisarusten nimiä, vaan vain se, että heitä oli kaiken kaikkiaan viisi, kolme poikaa ja kaksi tytärtä, ja heille voitiin jakaa ylivelkaisesta talosta vain vähäsen irtainta perintöä, pojan osana 20 taalaria kr ja yksi lehmä sekä tyttären osana 10 taalaria kr ja yksi lehmä, jotka isäpuoli Erkki Mäläskä oli toimittanut täysin heille, mistä esitti kuitit kesäkäräjillä 1694. Kaikki muu talosta irtisaatava raha tai arvo meni suurten velkojen lyhennyksiin. Tuomiokirjoista tulee muuta kautta ilmi, että Yrjänä Tervon vaimo oli Kaarina Hannuntytär Lämpsä, joka lienee ollut aika lailla lähellä Iisakin ikää. Lasten äidin aviosta Kestilästä tulleen Erkki Mäläskän kanssa jäi yksi tytär, niin ikään Kaarina normalisoidulta nimeltään, mutta varmaankin aidot etunimet olivat siskopuolilla vähäsen erit (Kati, Katri, Kaisa yms.).

Erkki Mäläskän tytär, sanottakoon nyt vaikka Katriksi, peri talon sen jälkeen, kun Erkki Mäläskä kuoli kovan vuoden 1697 aikana ja isännäksi siirtyi silloin Katrin mies Matti Kylmänen, joka tuli Oulun maapitäjän puolelta. Iikka ja Hannu Lämpsien vaimojen nimet näkyvät myös Vuottolahden henkikirjoissa ja Iisakin vaimo Maliina todetaan siinä raihnaiseksi.

Veljekset asuivat ennen Kuusamoon siirtymistään yhdessä 1/8 manttaalin taloa siellä. Lähinnä mainittu vuosi 1652 sopii vanhimman veljen Iisakki Hannunpoika Lämpsän syntymävuodeksi. Kukaan sisaruksista ei voinut syntyä paljoa ennen vuotta 1650, koskapa sama äiti Liisa Eskontytär on synnyttänyt heidän siskopuolensa Kaarina Erkintyttären melko lähellä vuotta 1675, todennäköisesti vähäsen vuoden 1675 jälkeen. Ikäerohan ylittäisi elossaolevilla lapsillakin niiden rajojen jälkeen 30 vuotta, eli on jo aivan biologisella ylärajalla. Edellinen päättely on luonnollisesti sillä ehdolla, että tämä Kaarina on myös Liisan tytär eikä Erkki Mäläskän edellisestä aviosta. Kaarina ja Matti Kylmänen ovat avioituneet viimeistään 1695, mutta Kaarinan ikä ei ole vielä riittänyt vuoden 1691 henkiveroluetteloon. Täten Kaarina on todennäköisesti Erkin ja Liisan yhteinen lapsi.

Poikien isähän oli kuollut jo aikaisemmin 1670 -luvulla. Hänen jäämistöluettelonsa oli laadittu vuonna 1678 ja hänen vaimonsa Liisa Eskontytär oli naimisissa uuden miehensä Erkki Mäläskän kanssa viimeistään jo vuonna 1674. Vanhempi veljeksistä Hannu Hannunpoika Lämsä oli syntynyt vuoden 1650 tietämillä, nuorin veli Paltamon Veneheiton taloa asunut Heikki syntynyt noin 1660, koskapa oli käräjiä 1682 käytäessä jo täysi-ikäinen ja Iisakki Hannunpoika syntynyt siinä 1650 -luvun puolivälissä. terv Matti Lund" <- Oma kommentti :Tuossa lopussa Iisakin ja Hannun iät ilmeisesti väärinpäin, sillä Matti Lund mainitsee aluksi Iisakin olevan se vanhempi poika. Vuonna 1656 onkin hautaustietojen mukaan syntynyt Hannu Hannunpoika Lämsä, joka olisi se 1650-luvun puolivälissä syntynyt poika. AS Artturi Snellman:Suomen Muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja IX Oulun kihlakunta ss. 180-181 Tarinoita Kuusamosta

• "Ennen vanhaan, kun vielä Kota-Lappalaisia asui Kuusamossa, tuli eräs heistä, Hannu Lämsä niminen, käymään kirkonkylässä, jossa par'aikaa käräjiä pidettiin. Kun väki kutsuttiin oikeushuoneeseen, meni Hannu Lämsä muiden muassa kuuntelemaan asioita. Sattumalta määräsi oikeus muutamalle palorahaa maksettavaksi. Tämän kuultuansa, pyysi Lappalainenkin 'palopenkaa'. Tuomarin kysymykseen, mitä häneltä oli palanut, vastasi hän, ettähäneltä oli joutunut tulen saaliiksi kota, 'kotkansulkaiset viuhkat, lylyinen tuhkuri, kapusta ja seitsenhaarainen djehka'. Kun tuomari vielä tiedusteli, oliko valkeata koetettu sammuttaa ja kun hannu Lämsä vastasi kieltämällä, käski oikeus hänen mennä matkoihinsa. Niine hyvineen lähtikin Lappalainen pois ja sanoi mennessään: 'auta casta toinen kerta kota palamaan, niin tottapa lumikin silloin pöläjää'. Toisen kerran meni Hannu Lämsä papin tykö lastansa ristittämään. Lapsessa sanoi hän kumminkin olevan vähän vikaa, se kun näet oli henkeä vailla. Pappi käski viedä lapsen lukkarille haudattavaksi ja Lappalainen kantoikin ruumiin lukkarin pöydälle sekä lähti sanan puhuatta pois. Seuraavana talvena tapasi hän lukkarin ja kysyi, oliko lapsi haudattu.Kun hän kuuli, että lapsensa oli tullut multiin, antoi hän lukkarille porontaljan ja kapahauen palkaksi. Kesän tultua, kulki Hannu Lämsä metsissä motukoita hakemassa muurjaismättäistä ja lähti sitten Oulanganjoelle säynäjiä onkimaan. Puulautan tehtyänsä, lähti hän joelle, nakkeli onkeansa sinne tänne, mutta ei saanut säynäjiä, ainoastaan ahvenia. Motukat alkoivat käydä jo vähäksi, yhä vaan tarttuivat ahvenet onkeen. Viimein suuttui Hannu Lämsä, rupesi vihoissaan hyppimään lautalla ja haltijavoimallaan manaamaan ahvenia 'kaputurkiksi'. Hypellessään pienellä lautallansa, suistui hän jokeen ja hukkui siihen. Kaksi poikaansa Kapli ja Iisakki, olivat rannalla onkimassa, mutta eivät voineet isäänsä auttaa. He menivät äitinsä luokse ilmoittamaan isän onnetonta kuolemaa. Sittemmin heitti leski pois Kota-Lappalaisen elämän ja rupesi poikinensa maata viljelemään. Mainituista pojista, varsinkin Kaplin jälkeisistä, olisi pitänyt Lämsän suvun saada alkunsa. Heidän perintömaansa on Somsanperässä Kitkan rannalla, Jossa vielä lapinrauniot seisovat ja näkyvät vähän ulommaksikin. Viite 1) Oulun viikko-Sanomia 1860, N:o 1. Näistä 'lapinraunioista' en seudulla liikkuessani kuullut mitään. - Toisen tarinan mukaan polveutuu Lämsän suku suomalaisista uudisasukkaista. Vrt. Appelgren, Muinaisj. ja Tarin. s. 82-3."

Perimätiedon mukaan Hannu Lämsällä oli kuolleena syntynyt lapsi ja Kapli-niminen poika. Onko Kapli Hannun tai Heikin lempinimi, onko hän tuntemattomaksi jäänyt poika vai onko perimätieto sekoittanut kenties hänet johonkin toiseen ? Hannu Hannunpojalla oli paljon jälkeläisiä, joten voisi olettaakin, että Kapli oli kenties poika-Hannun lempinimi tai kenties jopa aiempi saamelaisnimi. Tämä kävisi myös järkeen siksi, että perinnönjaossa 1678 mainitaan Hannulla vain 5 lasta, joista 3 veljestä ja 2 tytärtä. Iisakki mainitaan tarinassa erikseen ja Heikki Lämsän jälkeläisistä ei ole (toistaiseksi) tietoa.

Perimätiedon mukaan Hannu (Iisakinpoika) Lämsä hukkui Oulankajokeen. Tämä lienee tapahtunut n. 1673, sillä leskivaimo Liisa Eskontytär avioitui uudelleen Kestilästä tulleen Erkki Mäläskän kanssa n. 1674. http://suku.genealogia.fi/showthread.php?t=14565

Hannu Lämsä lienee "lappalaistunut" Kuusamossa, sillä Lämsät lienevät savokarjalaista alkuperää. Vaimo Liisa Eskontytär saattoi ollakin lappalainen, sillä perimätieto kertoo, että hän luopui kotalappalaisen elämästä tullessaan leskeksi. Hyrynsalmella asui talonpojasta torppariksi elämänsä lopulla alkanut Esko Kyröläinen, jota sanottiin lappalaiseksi elämäntapansa vuoksi ja joka iältään sopisi Liisan yhdeksi mahdolliseksi isäehdokkaksi Matti Lundin mukaan.