Henrika Abrahamintytär Pihlajamäki

Pihlajamäen torpan emäntä Pihlajaveden Simsiössä. Heinämäen torpparin tytär samasta talosta.

Elämäkerta

Henrika Abrahamintytär syntyi Pihlajavedellä Simsiön talon Heinämäen torpassa Abraham Abrahaminpojan ja Eeva Juhontyttären torppariperheen neljäntenä lapsena. Abraham-isä oli syntyisin Pihlajaveden Yltiän talollisen pojanpoika, ja Eeva-äidin sukujuuret olivat Keuruulta ja Multialta. [1]

Rippikirjan mukaan perhe oli muuttanut Heinämäen torpalle 1853. Sitä ennen perheen isä oli tehnyt torpparikontrahdin Simsiön isännän kanssa ja rakentanut ladon, jossa asuttiin ensimmäinen kesä. Asuinrakennus valmistui syksyllä. Henrika oli perheen lapsista ensimmäinen, joka syntyi Heinämäessä. Henrikan lapsuudesta ei tiedetä paljoa. Torppa pienine vijelyksineen ja kotieläimineen tarjosi perheelle elannon. Katovuodet koettelivat kuitenkin niin, että vuonna 1857 pojista kaksi vanhinta joutui lähtemään ensin kerjuulle ja sitten kasvateiksi muualle. Toisesta heistä tuli myöhemmin tunnettu rakennusmestari Janne Aho, joka on rakentanut mm. Pihlajaveden Aseman koulun ja nuorisoseurantalon. Perheen lapsista varttui Henrikan lisäksi neljä poikaa aikuisiksi asti. [1, 2]
Pihlajamäen torpassa varttui Henrikan ja Selimin yksitoista lasta. Kuva on 1910-luvun lopusta. Kuvan omistaja: Margit Kuhanen.

Ripille Henrika pääsi 1871. Muutama vuosi myöhemmin 19-vuotiaana hän sai miehekseen Laurinmäen Raitinsuun torpparin pojan Selim Hermanninpojan. Naimisiinmenon jälkeen Selim ja Henrika merkittiin Raitinsuun seuraavaksi torpparipariksi rippikirjassa. Esikoistytär Raitinsuun nuorille torppareille syntyi seuraavana vuonna helmikuussa 1875, mutta jo seuraavana vuonna 1876 pieni perhe jätti Raitinsuun ja merkittiin ensin itsellisiksi Henrikan kotitorppaan Heinämäkeen, ja sen jälkeen vuonna 1879 torppereiksi Pihlajamäen uudistorppaan Simsiönkylälle aivan Heinämäen naapuriin. Pihlajamäen torppa sijaitsi saman pikku tien varrella kuin Heinämäkikin - tien, joka nykyäänkin tunnetaan Heinämäentienä. Perhe kasvoi nopeasti, ja 1900-luvun alussa Pihlajamäen pienessä torpassa asui lopulta 11-lapsinen torppariperhe – josta tosin vanhimmat lapset olivat alkaneet lähteä maailmalle jo 1890-luvun alkupuolelta lähtien. [1]

Henrikan Iina-tyttären tytär Kyllikki Numminen on muistellut juhannusmatkaansa vuonna 1928 Pihlajamäen mummolaan seuraavasti:

"Elettiin vuotta 1928, olin tuolloin noin 5-vuotias. Kummisetäni ja -tätini Thulinit olivat meillä kesälomallaan. Oli aikomus lähteä juhannuksen viettoon mummolaan Pihlajavedelle, missä mummo eleli leskenä vuodesta 1921, seuranaan poikansa Hermanni (Hemma). Minun Rakas enoni. Näin sitten koitti aattopäivä ja me lapset iloitsimme tulevasta. Junallahan sitä mentiin, joka jo sinänsä oli elämys. Pihlajaveden asemalla oli vastassa todennäköisesti eno Hemma. Näin nousimme rattaille, jossa oli mielestäni mahdottoman korkeat pyörät. Ilma ei suosinut, oli kukkosilma, pelkäsin. Vella, Ahti ja Sisko Kaari olivat vain iloisia. Viimeinen metsämatka oli kovin kivinen, pelkäsin kaatuvamme.

Mummo oli iloinen tulostamme, totta kai. Hän oli poiminut ison vakallisen suomuuraimia lapsille. Pirtti, kuin koko mökkikään, ei ollut suuren suuri, mutta siellä oli rauha ja rakkaus.

Muistiini jäi elävästi mieleen missä nukuimme. Eteisestä oli verholla eristetty huone eli ruokakomero. Siinä lattialla rakastamani Kustaa-isäni vierellä nukuin. Pirtissä oli vieri vieressä petejä ja iso takka nurkassa, tosi iso, jossa pata roikkui ja mummu teki ruuat (ehkä tytöt avusti). Iina-äitini sanoi: ei voi usein mennä vanhan vaivoiksi. Mummo kävi joskus meillä, asuimme lähellä Mäntän asemaa. Usein hänellä oli Julian tyttö Orvokki matkassaan.

Yksi tarina on aina pyörinyt mielessäni ajatellen tämän päivän palveluita. Hemma-eno oli loukannut sormensa pikkupoikana, josta tuli eliniäksi paha. Mummo kuljetti Hemman Keuruulle lääkäriin kävellen. Matkassa oli vielä toinen pieni. Maantiematka on 13 km (en tiedä mistä oli silloin lyhin tie?).

Hemma-eno oli ikänsä yksikätinen. Ihana-kiltti ja paras suksimestari. Minullekin hän teki komeat mäkimiesten malliset ja myös huollon. Olin tosi kiitollinen. Kaikilla tämän päivän lapsilla pitäisi olla tämän tapaisia ja mieleen painuvia kokemuksia ja muistoja. "-- [3]

Henrika Pihlajamäki kuoli Pihlajavedellä 74-vuotiaana vuonna 1930. Hänet on haudattu hautapaikkaan nro 506 Pihlajavedelle Rekolan hautausmaalle eli nykyiselle vanhalle hautausmaalle. Haudalla ei ole enää (2019) tunnistettavaa hautamuistomerkkiä. Aikanaan käytettiin paljon puisia hautamuistomerkkejä, jotka ovat ajan saatossa hävinneet.

Semmi ja Riikka eli Selim ja Henrika Pihlajamäen allekirjoitukset vuoden 1899 Suuressa adressissa. Suuren adressin aikaan Henrika oli 43-vuotias. Nimet on kirjoitettu samanlaisella käsialalla. Toinen heistä lienee kirjoittanut ne. [4]

Henrika Pihlajamäki. Kuvan omistaja: Margit Kuhanen.

Henrikan ja Selimin lapsista seitsemän vuonna 1975. Vasemmalta Juuli, Hulda, Naimi, Iivari, Iina, Lydia ja 94-vuotias Edith. Kuvan omistaja: Liisa Kuoppala. [5]

Henrikan Lydia-tyttären tyttärentyttären Liisa Kuoppalan viimeinen vierailu Pihlajamäen torpalla. Muistitiedon mukaan Pihlajamäessä asuttiin vielä 1960-luvun alussa. Viimeiset asukkaat olivat Ville ja Anni Kuha perheineen. Nykyään (2010) torppa on jo maatunut. Kuvan omistaja: Liisa Kuoppala. [5]

Lähteet

[1] Kirkonkirjat

Syntymämerkintä 17.9.1855

• Pihlajavesi - syntyneet, 1834-1857 (AP I C:1) > 104: sivu 205: 1855 Sep-Oct; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=294...
• 17.9.1855 18.9.1855 - - Torp. Abr. Abr.s. Heinämäki Eva Johans dr. 30-35 Henrica (HisKi)

Vihkimerkintä 13.12.1874

• Pihlajavesi - vihityt, 1834-1883 (UK508 I Eb:1) > 31: sivu 53: 1874; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=367...

Rippikirjat

• Pihlajavesi - rippikirja, 1842-1856 (AP I Aa:3) > 219: sivu 109: Pihlajavesi by Kömi rotan, Simsiö Majaniemi torp, Heinämäki torp; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=294...
• Pihlajavesi - rippikirja, 1857-1868 (AP I Aa:4) > 77: sivu 72: Pihlajavesi by Kömi rota, Simsiö Heinämäki torp; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=294...
• Pihlajavesi - rippikirja, 1869-1878 (AP I Aa:5) > 114: sivu 107: Pihlajavesi by Simsiö rota, Simsiö No 8 Heinämäki torp; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=294...
• Pihlajavesi - rippikirja, 1869-1878 (AP I Aa:5) > 136: sivu 129: Pihlajavesi by Simsiö rota, Laurinmäki No 11 Raitinsuu torp; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=294...
• Pihlajavesi - rippikirja, 1869-1878 (AP I Aa:5) > 114: sivu 107: Pihlajavesi by Simsiö rota, Simsiö No 8 Heinämäki torp; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=294...
• Pihlajavesi - rippikirja, 1879-1888 (AP I Aa:6) > 132: sivu 131: Simsiö No 8 Heinämäki torppa; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=294...
• Pihlajavesi - rippikirja, 1889-1899 (AP I Aa:7) > 163: sivu 165: Simsiön ruotia, Simsiö Pihlajamäki torppa; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=294...
• Pihlajavesi - rippikirja, 1900-1909 (AP I Aa:8) > 177: sivu 179: Simsiö No 8 Pihlajamäki torppa; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=294...
• Pihlajavesi rippikirja 1910-1920 (AP I Aa:9) Sivu 217 Simsiö No. 8; Pihlajamäki, Simsiön torppa ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4422... / Viitattu 03.11.2023

Kuolinmerkintä 7.1.1930

• Pihlajavesi kuolleet 1906-1916 (AP I F:1) Sivu 76 - 77 1929, 1930 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2946... / Viitattu 03.11.2023

[2] Heikki Jartti: Vanha rakentaja – ”Vanhan rakentajan” isän ja äidin sekä heidän kahden poikansa nuoruusvuosien elämänkuvaus, verrattomia maalaiskuvauksia 1800-luvun jälkipuoliskolta. Julkaistu Suomen Kuvalehdessä:
http://pihlajavesi.keuruu.fi/1906-1907/vanharakentaja1.htm
http://pihlajavesi.keuruu.fi/1906-1907/vanharakentaja2.htm
http://pihlajavesi.keuruu.fi/1906-1907/vanharakentaja3.htm.

[3] Kyllikki Numminen: Juhannusmatka Simsiön Pihlajamäkeen. Julkaistu Aisapuu-lehdessä nro 92 toukokuu 2014.

[4] Suuri adressi > Suuri adressi > VAASAN LÄÄNI > Pihlajavesi 1899-1899 http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4143924

[5] Liisa Kuoppala: Pihlajan juurilla. Julkaistu Aisapuu-lehdessä 3/2010.

Lisätietoa

• Geni-projekti Pihlajaveden Simsiön talonhaltijat, ks. 2. Simsiöstä 1700-1800-luvuilla erotetut tilat ja sen torpat
• Geni-projekti Pihlajaveden Simsiönkylän kyläkartta ja kylän asukkaat vuonna 1900
  

  ---

Tämä profiili oli Pihlajaveden kyläpuun 30. viikkoprofiili (22.7. - 28.7.2019).