Hiski Salomaa

Hiski Salomaa (born Hiskias Möttö; May 17, 1891 – July 7, 1957) was a Finnish-American singer and songwriter.

Life

Born in Kangasniemi, Salomaa immigrated to the United States in 1909 following the death of his mother. He then moved to Michigan's Upper Peninsula, where he made his living as a tailor. An advocate of syndicalism, he joined the Industrial Workers of the World and served time in prison as a conscientious objector during the First World War.

Salomaa's depiction of Finnish immigrant life was very popular among the Finnish diaspora. An interesting feature of his writing was the use of Finglish, making his lyrics difficult to understand outside of a Finnish-American or Finnish-Canadian setting. Referred to as the Finnish Woody Guthrie, Salomaa's songs portrayed the immigrant experience of working-class Finns.

Hella Wuolijoki, the head of Yleisradio in Finland in the late 1940s, once broke a Hiski Salomaa record into pieces during a live broadcast because she so hated the song "Lännen lokari".

Legacy

Between 1927 and 1931 Salomaa recorded eighteen sides for Columbia Records.[5] His best-known songs included "Tiskarin polkka" (Dishwasher's Polka), "Vapauden kaiho" (Yearning for Freedom), and "Lännen lokari" (The Western Logger). Salomaa's recordings are considered an important part of Finnish recording history because during this period the recording industry was almost non-existent in Finland. In fact, in the years from 1917 through 1925 not a single record was released in the country.

Since the 1970s, Hiski Salomaa's recordings have been reissued in both analog and digital formats. In 1992 his song "Värssyjä sieltä ja täältä" (Verses from Here and There) was published in an American songbook with lyrics in both Finnish and English.

References

- Hiski Salomaa. fi.wikipedia.org. Retrieved: March 13, 2013.

- Siirtolaisten Woody Guthrie. palasokeri.com. Retrieved: March 13, 2013.

- A Passion For Polka: Old-Time Ethnic Music In America by Victor R. Greene, (Berkeley : University of California Press, 1992) pp. 109-110.

- Lännen Lokari fi.wikipedia.org. Retrieved: April 26, 2015.

- Ethnic Music On Records by Richard K. Spottswood, (University of Illinois Press, 1990) Volume 5, pp. 2596-2597.

- Värssyjä sieltä ja täältä (Helsinki: Love Records, 1971).

- Hiski Salomaa: Kootut teokset 1927–1931 (Helsinki: Johanna, 1991).

- Stranded in the USA (Munich: Trikont, 2004).

- Mel Bay’s Immigrant Songbook by Jerry Silverman, (Pacific, MO: Mel Bay Publications, 1992).

https://en.wikipedia.org/wiki/Hiski_Salomaa

Hiski Salomaa (alk. Hiskias Möttö, 17. toukokuuta 1891 Kangasniemi – 7. heinäkuuta 1957 New York) oli amerikansuomalainen kuplettilaulaja ja lauluntekijä. Salomaa kuvasi lauluissaan siirtolaiselämää ja oli suomalaissiirtolaisten keskuudessa suosittu laulaja. Kappaleiden sovitukset olivat aikaansa nähden moderneja, mutta Salomaan ääni oli kuitenkin hyvin kansanomainen. Laulujen sanoitukset kuvasivat yleensä amerikansuomalaisten siirtolaisten ja työläisten arkea. Hänen tunnetuimpia laulujaan ovat muun muassa "Tiskarin polkka", "Vapauden kaiho" ja "Lännen lokari".

Elämä

Hiski Salomaan elämänvaiheista ei tiedetä kovin paljon. Anna Leena Mötön synnyttämän aviottoman pojan isäksi tiedettiin Anna Leenan sisaren Amandan mies Ananias Romo. Anna Leena asui heidän kanssaan Tipsalon torpassa Kangasniemellä. Hiski oppi räätälin ammatin äidiltään jo nuorena, ja hänen tiedetään kirjoitelleen värssyjä ihmisistä ja tapahtumista rekilaulujen tyyliin ja lauleskelleen niitä töitä tehdessään sekä iltaisin kylällä.

Salomaa muutti äitinsä kuoltua vuonna 1909 Yhdysvaltoihin ja elätti itsensä siellä räätälinä. Hän kuului anarkosyndikalistiseen IWW-ammattiliittoon ja oli ensimmäisen maailmansodan aikana Calumetin vankilassa vakaumuksellisena aseistakieltäytyjänä. Salomaa kelpasi kuitenkin kaikkien aatesuuntien haaleille esiintymään. Räätälinliikkeen lisäksi hän toimi myös ravintoloitsijana Rhode Islandissa.

Hiski Salomaa oli naimisissa Vehmaalta kotoisin olleen Ainin (o.s. Saari) kanssa. Aini Salomaa kuoli vuonna 1954 ja Hiski Salomaa 1957. Molempien tuhkat on laskettu Saaren suvun hautaan Vehmaan kirkkomaalle Varsinais-Suomeen. Pariskunnalla ei ollut lapsia.

Kunnianosoituksia

Kangasniemen Kotiseutuyhdistys pystytti vuonna 1979 muistokiven Salomaan syntymäkodin paikalle Luusniementien varrelle. Muistokivi on kodin porraskivi, kodista ei ole enää jäljellä kuin kivijalka ja talli. Vuonna 2010 muistomerkin juurelle istutettiin ranskanruusu ’Iitin Tiltu’.

Kangasnimen Pirtin puistoon on pystytetty kuvanveistäjä Juhani Saksan suunnittelema muistomerkki, sen hankkivat yhdessä Kangasniemen kunta ja Harrastajateatteri Ilona. Muistomerkki paljastettiin kesäkuussa 2009.

Levytykset

Vuosien 1927–1931 välisenä aikana Hiski Salomaa levytti Yhdysvalloissa Columbia Records -yhtiölle 18 lauluaan. Hänen säestäjinään olivat muiden muassa hanuristit Antti Kosola ja Willy Larsen sekä kornettisoittaja Wäinö Kauppi. Salomaan levytykset ovat merkittävä osa suomalaista äänilevyhistoriaa. Tuohon aikaan suomalainen äänilevytuotanto oli lähes olematonta, ja vuosina 1917–1925 Suomessa ei julkaistu yhtään äänilevyä. Salomaan ura levylaulajana loppui suuren lamakauden alettua ja Columbia Records -yhtiön ajauduttua äänilevyjen myynnin romahduksen seurauksena konkurssin partaalle. Hänen viimeiseksi levytyksekseen jäi "Värssyjä sieltä ja täältä", jossa hän kommentoi alkanutta lamaa alakuloiseen sävyyn ja ennusti oikein demokraattipuolueen seuraavana vuonna saavuttaman suuren vaalivoiton. Lama-ajan mentyä ohi Salomaalle ja muille amerikansuomalaisille levylaulajille ei ollut enää kysyntää, koska vauhtiin päässyt suomalainen äänilevyteollisuus pystyi tyydyttämään myös Yhdysvalloissa asuneiden suomalaissiirtolaisten musiikinnälän. Myöhempien arvioiden mukaan Salomaa oli kuitenkin omalta osaltaan rakentamassa siltaa 1800-luvun rekilauluista 1950-luvun rillumarei-tyyliin.

Omana aikanaan Salomaa ei ollut mitenkään erityisen suosittu amerikansuomalaisten levylaulajien joukossa (suositumpia olivat ainakin Leo Kauppi ja Juho Koskelo), vaan hän nousi suosioon vasta sotien jälkeen. Tähän vaikutti erityisesti suosittu Metsäradio-ohjelma, jossa Pekka Tiilikainen soitti "Lännen lokaria" taajaan. Myöhemmin 1960-luvulla suosiota nosti se, että kulttuurivasemmisto piti Salomaata amerikansuomalaisen työväen aatelaulajana. Tapio Rautavaara muisteli soittaneensa Suomen Aseveljien Liiton levyvarastosta löytämäänsä "Lännen lokaria" Maaselän Radiossa jatkosodan aikana. "Lännen lokarin" suosio huipentui vuonna 1952 Jorma Nortimon ohjaamaan ja Reino Helismaan käsikirjoittamaan elokuvaan Lännen lokarin veli, jossa Esa Pakarinen esitti Amerikasta Suomeen palannutta savolaista ja johon Toivo Kärki sävelsi musiikin. Elokuvaa ei kuitenkaan voi pitää minään kunnianosoituksena Hiski Salomaalle.

"Lännen lokarin" vanavedessä myös muut Hiski Salomaan rallit alkoivat herättää Suomessa kiinnostusta 1950- ja 1960-luvuilla. Teijo Joutsela ja Kullervo Linnan Humppa-Veikot levyttivät "Lännen lokarin" ja "Iitin Tiltun" 1960-luvun alussa. Yhdysvalloissa vuonna 1966 kerätyt Salomaan levytykset arkistoitiin Yleisradioon. Love Records on julkaissut Hiski Salomaan tuotantoa etnomusikologi Pekka Gronowin toimittamilla kokoelmalevyillä Lännen lokarin kootut teokset (1971), Värssyjä sieltä ja täältä (1971) ja Siboney Oy Kootut teokset 1927–1931 ja muita amerikansuomalaisia. Nuoremman polven muusikoista muiden muassa Tuomari Nurmio on kertonut kiinnostuneensa Salomaan musiikista 1960-luvulla.

Hiski Salomaan levytyksiin liittyy juridinen ongelma. Laulut ovat tekijänoikeuslain nojalla suojattuja vuoteen 2027 saakka, mutta niiden oikeudenomistajaa ei ole pystytty selvittämään. Tiukasti tulkiten Salomaan laulujen julkinen esittäminen on lainvastaista, koska mikään tekijänoikeusjärjestö ei edusta Salomaata eikä laulujen esittämiseen voi saada keneltäkään lupaa.

Lähteet

- Gronow, Pekka & Lindfors, Jukka & Nyman, Jake: Suomi soi 1 – Tanssilavoilta tangomarkkinoille, s. 92. Helsinki: Tammi, 2004.

- E. Tero Järvi: Hiski Salomaa: Siirtolaisten Woody Guthrie (Internet Archivessa, tallennettu 25.4.2012) Etusivu.net.

- Hiski Salomaan syntymäkodin muistomerkki Kangasniemen kunta.

- Einari Kukkonen: Lännen lokarit, s. 150–151. Kustannuskolmio, 2001.

- Vehmaan muistomerkkejä Vehmaan kunta.

- Hiski Salomaalle muistomerkki Kansanuutiset.fi. 3.6.2009. Kansan Uutiset Oy.

- Hiski Salomaan syntymäkodin muistomerkki Luusniemen Kyläseura Elo ry.

- Luusniemen kyläsivusto Kangasniemen Maaseutuseura ry.

- Heinonen, Aki: Hiski sai Iitin Tiltun Kangasniemen-kunnallislehti.fi. 8.7.2010. Länsi-Savo.

Fono.fi 2017-03-16.

- Tapio Rautavaara: En päivääkään vaihtaisi pois, s. 112. Toimittanut Juha Numminen. Helsinki: Kirjayhtymä, 1978.

- Gronow, Lindfors & Nyman, s.92, 94, 97 ja 172.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hiski_Salomaa