Iivo (Ivan) Akimanpoika Honkala

Kansakoulunopettaja, rehtori. Suojärven Varpakylän kansakoulu. Varpakylä, Suojärvi.

Aiemmin: kansakoulunopettaja. Suojärven Salonkylän suomalainen kansakoulu, kiertokoulunopettaja. Suojärven Korpjärven ja Kotajärven kiertokoulut.

Sukunimen muutos 12.08.1914 Harakka > Honkala.

Syntymä / Birth / Рождение:

Suojärven ortodoksinen seurakunta, metrikkakirjat, syntyneet v. 1889: Suojärvi Orthodox Parish, metrics books, Births year 1889: Суоярви православный приход, метрические книги, рождений 1889 г.:

Nro 1, synt. 01.12.1888, kast. 03.01.1889. Joann. Vanhemmat: Nasareinvaaran kylän talonpoika Akim Jakovlev ja hänen laillisesti vihitty vaimonsa Matrjona Mihailova, molemmat uskonnoltaan ortodokseja, ensimmäisessä avioliitossa. Kummit: Aunuksen kuvernementin Petroskoin kaupungin porvari Vasilij Mihailov ja Suojärven seurakunnan Varpakylän kylän populin Mihail Ivanov Bakalan tytär Feodosija.

Suojärven ortodoksinen seurakunta > Suojärven ortodoksisen seurakunnan arkisto > Metrikat > Metrikka 1887-1889 (I Ca:14) [http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4111764]

Avioliitto / Marriage / Брак:

Suojärven Annantehtaan ortodoksinen seurakunta, metrikkakirjat, vihityt v. 1917: Suojärvi Annantehdas Orthodox Parish, metrics books, Marriages year 1917: Суоярви Аннантехдас православный приход, метрические книги, метрические книги, браки 1917 г.:

Nro 5. vihkipvm 02.07.1917. Sulhanen: Salonkylän kylän suomalaisen kansakoulun opettaja Ivan Akimov Honkala, uskonnoltaan ortodoksi, ensimmäiseen avioliittoon, 28 vuotta. Morsian: Ilomantsin seurakunnan Sonkajanrannan kylän opettajatar Paraskeva Grigorjeva Komarova, uskonnoltaan ortodoksi, ensimmäiseen avioliittoon, 27 vuotta. Todistajat: sulhasen - Pyhän Annan tehtaan kirjuri Ivan Vetrov ja kauppias Ivan Vienolajnen; morsiamen - Varpakylän kylän opettaja Aleksandr Lazarjov ja Pyhän Annan tehtaan vartija Feodor Vetrov.

Annantehtaan ortodoksinen seurakunta > Annantehtaan ortodoksisen seurakunnan arkisto > Metrikat > Metrikka 1914-1918 (I Ca:4) [http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3886645]

Kuolema / Death / Смерт:

Iivo Honkala kuoli 19.05.1955 Joensuussa.

Elämäkerta / Biography / Биография:

Iivo eli Ivan Harakka syntyi talollinen Akima Jaakonpoika Harakan ja hänen vaimonsa Matrona Mihailintytär Bakalan perheeseen Suojärven Nasareinvaarassa heidän kuudentena lapsenaan vuonna 1888. Vanhempia sisaruksia olivat pienenä kuolleet Akilina ja Ivan, sekä Outi, Simo ja Vassa. Nuorempia Iivon sisaruksia olivat Mikko ja Natalia.

Iivon synnyinkylä Nasareinvaaran eli Jerosten kylä sijaitsi Suojärven lounaispäässä. Suojärven vanhan kirkonkylän eli Varpakylän sillalta kuljettiin ensin Gauroinniemeen, oikeastaan lahden päähän, jossa oli hieno, ihana hiekkaranta ja lähellä tanssilava, josta lähti tie Kaivosten kylään. Tällä kohdalla vasemmalla oli kaunis Helylänniemi. Matkaa jatkettaessa ohitettiin tien oikealla puolella hautausmaan. Muutaman kilometrin kuljettua tultiin Lylylammelle, ja sen jälkeen Nasareinvaaralle. Täällä asuivat Harakat. Näiltä paikkeilta lähti tie Kanasiin ja sieltä näkyivät järvellä päin kauniit saaret, Kunoisniemen ja takana Helylänniemen. [3, 2]

Iivo myöhempi asuinpaikka Varpakylä sijaitsi Suojärven pohjoispäässä ja sen agijoita eli kylänosia olivat Hukkala, Evanniemi, Törisijä, Turhanvaara, Helylänniemi, Nasareinvaara, Pönttösenvaara ja Leiriniemi. Vanhin asuinpaikka oli Helylänniemi. Varpakylään oli muuttanut asukkaita Laatokan rannoilta 1500-luvulla. Helylänniemellä oli tuolloin noin 10 taloa. Suojärven vanhin kirkko oli Varpakylässä - sille oli kertynyt ikää 300 vuotta, ja se oli melkoinen turistinähtävyys. Uusi kirkko oli rakennettu v. 1894 ja se oli pyhitetty Pyhälle Kolminaisuudelle. [3, 2]

Kiertokoulunopettaja ja kansakoulunopettaja

Iivo valitsi opettajan uran. Toimittuaan kiertokoulunopettajana hän sai vuonn 1914 kansakoulunopettajan kelpoisuuden Sortavalan seminaarissa. Kiertokoulunopettajana hän ennätti toimia Suojärvellä Korpijärvellä ja Kotajärvellä kotikunnassaan. [4, 2]

Kansakoulunopettajana hän toimi aluksi Salonkylässä. [4, 2] Salonkylässä hän oli opettajana kuusi vuotta, ja hänen veljensäkin Mikko Haapala 13 vuotta. [5, 2] Mutta varsinaisen elämäntyönsä hän suoritti Varpakylässä. Iivo Honkala tuli Varpakylän koulun opettajaksi vuonna 1919. [4, 2] Hän toimi Varpakylän koululla rehtori-opettajana. [6, 2] Opettajana Honkala oli rauhallinen ja hyvää tarkoittava. [4, 2]

Antti Jääskinen muistelee Varpakylän koulua [4, 2]:

Syksyllä 1935 suoritin tarkastuksen Varpakylän koulussa. Yläkoulu toimi omassa, valtion rakennuttamassa koulutalossaan ja alakoulu kahdessa paikassa vuokrahuoneissa, toinen oli kirkon luona, lähellä rantaa. Yläkoulun opettajina toimivat Iivo Honkala ja Maria Mihkinen ja alakoulussa Niina Pyy ja Maria Utriainen. Kaikkien oppitunteja kuuntelin. [4, 2]
Iltapäivällä koulutuntien päätyttyä ja käytyämme lävitse koulun arkiston ja kansliakirjat istuskelin opettaja Honkalan työhuoneessa. Keskustelumme kiertyi koulun entisiin vaiheisiin. Tuoreessa muistissa oli vielä pitkällinen taistelu koulun olemassaolosta, kamppailu kahden kielen ja maailmankatsomuksen välillä. [4, 2]

Laatokan Karjalan kansakoululaitoksen alkuna on pidettävä Siitoisten kansakoulun perustamista Sortavalan Kymölän kylään v. 1864. Perustajat olivat valtioneuvos Herman Hallonblad ja hänen puolisonsa Elisabet. Asetus kansakoulutoimen järjestämisestä antoi voimakkaan sysäyksen uusien koulujen perustamiseen. Koulujen perustaminen ei kuitenkaan käynyt nopeasti. [7, 2] Päätös ensimmäisen kansakoulun perustamisesta Suojärvelle tehtiin v. 1885 kuntakokouksessa kiihkeän keskustelun jälkeen, mutta koulu alkoi toimia vasta v. 1887 Kenraalikuvernöörin kanslian yhteydessä toimiva neuvotteleva komitea perusti Suojärven kirkonkylään Varpakylään venäläisen koulun v. 1904. Tarkoituksena oli korvata vähitellen suomenkieliset kansakoulut venäjänkielisillä. Bobrikovin kuolema ja suurlakko keskeyttivät tämän toiminnan. [8, 2]

Iivo Honkala tuomi sota-ajan jälkeen opettajana mm. Pielisjärven Varpasen kansakoulussa. [9, 2]

Kunnallismies

Iivo Honkalasta tuli keskeinen henkilö kunnallisessa ja taloudellisessa elämässä. Hän toimi Suojärven kunnallislautakunnan esimiehenä, kunnan tilintarkastajana ja monissa lautakunnissa. Suojärven säästöpankin johtajana hän vaikutti kunnan taloudelliseen kehitykseen. [4, 2]

Talvisota

Iivon poika Ilmari Honkala muisteli perheen kokemuksia talvisodan syttymisen aikoihin [10, 2]:

Syksyllä loka-marraskuussa elettiin varsin epätoivoista ja epävarmaa aikaa, kun suuri ja mahtava itäinen naapuri uhkasi sodalla pientä syytöntä Suomen kansaa. Tästä syystä mekin läksimme evakkoon mahdollista tulevaa sotaa peläten, lokakuussa Kuopion taakse Akonpohjaan. Olimme siellä noin kuukauden verran, kun koti-ikävä pakotti palaamaan takaisin kotikunnaille, kun hallituksen käymät vaikeat rauhanneuvottelut eivät tuoneet tulosta puoleen eikä toiseen. [10, 2]
26.11. veimme hevoskuormallisen tavaraa suojaan ja piiloon Salonkylään. 29.11. sotilaita majoittui Varpakylän kansakoululle. Oli täysi talvinen sää, lunta oli paljon. 30.11. aikaisin aamulla kuului tykistön jyskettä ja salamoinnin tapaiset valoleimahdukset pitkin taivaanrantaa. Sota oli alkanut, vihollisen tykistö ampui naapurikyliin Jehkilään ja Leppäniemeen, jossa talot roihusivat tulessa. Kaikki koululle tulleet sotilaat olivat häipyneet yön aikana pois. Olipa pikavisiitti. [10, 2]
Siviiliväestölle ei tullut poistumismääräystä mistään päin, vaikka sota oli jo alkanut. Väki alkoi kuitenkin poistumaan oma-aloitteisesti sotatoimialueeksi muuttuneesta rakkaasta kotikylästään. [10, 2]
Meidän äitimme ja minua nuoremmat sisarukset Mirjam, Raakel ja Yrjö pääsivät lähinaapurina asuvan Jussi Karppasen linja-autoon, yhden matkalaukun kanssa, iltapäivällä. Vanhempi veljeni Leo oli tuolloin jo linnoitustöissä ja Sanni-siskoni oli lottatehtävissä. Minä jäin isäni kanssa kotiin koululle. isäni keräili tärkeitä tavaroita ja Säästöpankin ja muita asiapapereita iltamyöhään, kun sitten yhtäkkiä jyskytetään kovasti ulko-oveen. Pelästyin kauheasti, luulin että venäläiset ovat jo oven takana. Sieltä tulikin suomalainen talojen polttopartio ja he komensivat meidät heti poistumaan, koska talo poltetaan. [10, 2]
Siihen jäi isäni arkiston valintatyö. Kassakaappi paiskattiin kiinni ja lukkoon, eväsreppu selkään ja sukset jalkaan, ja näin matka alkoi kohti "kotirintamaa". Emme ennättäneet pitkällekään, kun rakas, kotoinen koulumme palaa roihusi. Se oli raskas näky, erityisesti isälleni. [10, 2]
Alkumatka oli kaaosmainen, siinä oli monenlaista kulkijaa. Oli ukkoa, akkaa, lapsia, lehmiä, lampaita - sotilaita meni a tuli, rintamalta haavoittuneita. Meidän pakoreittimme oli seuraavanlainen: Gauroinniemi, Nasareinvaara, Pönttösenvaara, Ägläjärvi ja Tolvajärvi, jossa yövyimme ainoassa vapaassa kolosessa, erään talon savusaunan porstuassa. Kaikki muut paikat olivat evakkoporukkaa täynnä. [10, 2]
Aamulla jatkoimme Korpiselän kautta Värtsilään, jossa nousimme Savonlinnan junaan. Savonlinnassa menimme Säästöpankin johtajan luokse antamaan raporttia tapahtuneesta ja luovutimme pelastamamme asiapaperit. Pankinjohtajan perheessä meistä pidettiin hyvää huolto. Olimme siellä kaksi vuorokautta ja olo oli kuin piispalla pappilassa. Seuraavaksi aloimme etsiä kadonnutta perhettämme ja heidät löysimme Suonenjoelta. [10, 2]

Ilmari Honkala oli tuolloin 16-vuotias ja sai reppuunsa kannettavakseen mm. kirjoituskoneen, joka sitten jouduttiin jättämään hankeen pitkän hiihtotaipaleen aikana, kun voimat eivät riittäneet. [11, 2]

Talvisodan aikana Iivo Honkala tuli pitäjänsä hoitokunnan jäseneksi, missä tehtävässä hän joutui auttamaan paljossa osaveljiään. [10, 2]

Jatkosodan jälkeen perhe oli evakossa Viitasaarella, missä osa lapsista kävi koulua ja opiskeli. Sodan jälkeen IIvo toimi opettajana Pielisjärven kunnan Varpasen kylän koulussa. Perhe asui koululla, lapsista Yrjö asuin silloin vielå kotona. Eläkkeelle jäätyään Iivo ja Evi muuttivat Joensuuhun, jossa asuivat Sepänkadulla. [11, 2]

Viitteet:

• [1] Suojärven ortodoksisen seurakunnan kirkonarkisto.
• [2] Kooste Reijo Savola.
• [3] Ilmari Honkala: Suojärvi - Varpakylä. Esitelmä 06.04.2002 Helsingin Suojärvi-seuran tarinaillassa Karjala-talolla Helsingissä. Käsikirjoitus.
• [4] Lauri Pelkonen (toim.): Suojärvi II. Suo-säätiö, Pieksämäki 1966, ss. 135-136.
• [5] Lauri Pelkonen (toim.): Suojärvi II. Suo-säätiö, Pieksämäki 1966, s. 137.
• [6] Raakel Huttunen.
• [7] Lauri Pelkonen (toim.): Suojärvi II. Suo-säätiö, Pieksämäki 1966, s. 129.
• [8] Lauri Pelkonen (toim.): Suojärvi II. Suo-säätiö, Pieksämäki 1966, ss. 131-134.
• [9] Saarelaisten sanomat - Saarelaisten sukuseuran tiedotuslehti 1/2017. [http://saarelaiset.fi/data/documents/Saarelaisten-sanomat-1_2017.pdf]
• [10] Ilmari Honkala: Talvisodan pakomatkan muistelot ajalta loka-joulukuun v. 1939. Käsikirjoitus.
• [11] Petri Honkala.

  ---

Lisätietoja - More information - Больше информации:

• Suojärven paikkakuntaprojekti
• Suojärven Nasareinvaaran kyläprojekti
• Suojärven Varpakylän kyläprojekti

  ---

Sortavalan seminaari 1880-1940 (1940): s. 286 [kuva].

Tämä profiili oli Karjalan 224. viikkoprofiili (22.03.2020-28.03.2020).