Immi Hellén

Ingeborg "Immi" Hellén oli suomalainen runoilija, jonka teoksista tunnetuimpia ovat sanoitukset lastenlauluihin Suojelusenkeli (”Maan korvessa kulkevi lapsosen tie”) ja Pieni nokikolari (”Pieni nokipoika vaan...” — suomennos), joululauluun Joulukirkkoon (”Kello löi jo viisi, lapset herätkää”) sekä lauluihin Paimenpoika ("Jäi toiset aamulla nukkumaan"...), Oravan pesä (”Kas, kuusen latvassa oksien alla”), Peipon pesä (”Koivun oksaan korkealle teki peippo pesän”), Kellot kaikuu ja Mä olen niin pienoinen.

Koulutukseltaan ja kutsumukseltaan Immi Hellén oli kansakoulunopettaja. Hän kävi Tampereen ruotsalaisen tyttökoulun ja valmistui kansakoulunopettajaksi Jyväskylän seminaarista vuonna 1884. Tämän jälkeen hän toimi opettajana, aluksi Vaasassa ja vuosina 1885–1927 Helsingissä Lapinlahden kansakoulussa. Hän toimi myös eläinsuojeluyhdistyksessä ja raittiusliikkeessä. Nämä arvot heijastuvat myös Hellénin runoissa ja lauluissa.

Hellén kirjoitti yli tuhat runoa, joista suurin osa julkaistiin lasten- ja nuortenlehdissä. Kuorevedellä on järjestetty kolme kertaa runoilija Immi Hellénin nimeä kantava lastenrunojen kirjoituskilpailu — ensimmäinen 1998, jolloin osallistujia oli 667 ja runoja yli 4000. Seuraavat runokilpailut järjestettiin 2001 ja 2004

http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175994119249#...

http://www.kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/4590

[http://www.museo24.fi/?action[]=INavigation::viewArticle%281336%29 http://www.museo24.fi/?action[]=INavigation::viewArticle(1336)]

http://www.museo24.fi/?action=INavigation::changeFolder(10725)

Immi Hellén (1861–1937) on ensimmäisiä suomeksi kirjoittavia lastenrunoilijoita. Jyväskylän seminaarin opiskelijana hän omaksui ajan ihanteelliset suomalaisuus-, raittius- ja kansanvalistusaatteet. Hellén oli opettaja, kirjailija ja toimittaja, ja hän teki opintomatkoja useisiin maihin.

Immi Hellén edustaa Sakari Topeliuksen, J. V. Snellmanin ja Uno Cygnaeuksen linjaa ja kasvatuskäsityksiä. Hän arvosti lastenkirjallisuutta mielikuvituksen, ajattelun ja vastuullisuuden kehittäjänä, ja lukemisella oli hänestä tärkeä kristillis-siveellinen tehtävä.

Hellén lienee kirjoittanut toistatuhatta runoa. Niistä on koottu kirjoja, mutta moni runo ilmestyi alkuun lastenlehdissä, jotka välittivät hyviä elämänarvoja ja herättivät kiinnostusta lukemiseen. Hellén osallistui lehtityöhön myös toimittajana.

Runoissaan Hellén kirjoittaa kodista, koulusta, luonnosta ja uskonnollis-isänmaallisesta aihepiiristä. Monet runot tunnetaan lauluina, kuten esimerkiksi ”Kellot kaikuu”, joka syntyi Jyväskylän kirkonkelloja kuunnellessa. Muita ovat ”Paimenpoika” (Jäi toiset aamulla nukkumaan), ”Joulukirkkoon” (Kello löi jo viisi), ”Enkeli ohjaa” (Maan korvessa kulkevi) ja ”Olen pieni” (Mä olen niin pienoinen).

Immi Hellénin muu kaunokirjallinen tuotanto on vähäisempää. Siihen kuuluvat lapsille ja nuorille tarkoitetut romaanit Aune ja Eeva Aarnio ja raamattuaiheinen näytelmä Lumottu maa, joka esitettiin Kansallisteatterissa.

Immi Hellén Seura ry perustettiin Jämsään 2007, ja Kuorevedellä on järjestetty kirjailijan nimeä kantavia lastenrunojen kirjoituskilpailuja, joiden sadosta on toimitettu valikoiden runoteoksia, viimeisin Tuulihattu. Anna-Liisa Alanko kirjoittaa Hellénistä väitöskirjassaan ja teoksessaan Kotiveräjällä – Immi Hellén ja kansalliset kasvatusaatteet.

Katriina Kajannes

Lähteet kirkonarkistoissa

Kuorevesi , Syntyneet, 1851-1875 MKO1-6 Kuva 61 http://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/kuorevesi/synty...

Kuorevesi rippikirja 1867-1879 (MKO10-20) Sivu 104 Kavala, Huvila ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1167... / Viitattu 15.01.2021 Kuoreveden seurakunnan arkisto - Rippikirjat 1867-1877, jakso 98, sivu 104: Kavala Alanen Huvila ; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24213745 / Viitattu 15.1.2021

Kuorevesi rippikirja 1880-1890 (MKO21-41) Sivu 196 Kavala Anttila, Huvila ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1167... / Viitattu 15.01.2021 Kuoreveden seurakunnan arkisto - Rippikirjat 1880-1889, jakso 185, sivu 196: Kavala Anttila Huvila ; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24189875 / Viitattu 15.1.2021

Kuorevesi rippikirja 1891-1900 (MKO42-63) Sivu 204 Kavala, , Anttila Huvila ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1168... / Viitattu 15.01.2021 Kuoreveden seurakunnan arkisto - Rippikirjat 1891-1900, jakso 182, sivu 204: Kavala, Anttila, Huvila; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=24250369 / Viitattu 15.1.2021

5.1.1892 muutto Helsinkiin. Kuorevesi muuttaneet 1887-1892 (TK508) Sivu 111, 112 1891, 1892 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1657... / Viitattu 15.01.2021 Kuoreveden seurakunnan arkisto - Seurakuntaan muuttaneiden luettelot 1854-1892, jakso 60, sivu 111-112: 1891 Ut, 1892 In, Ut; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6268408 / Viitattu 15.1.2021

Helsinki sisäänmuuttaneet 1892 Helsinki muuttaneet 1890-1902 (MKO17-31) ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2348... / Viitattu 15.01.2021