Isaacus Matthiæ Tammelinus

How are you related to Isaacus Matthiæ Tammelinus?

Connect to the World Family Tree to find out

Share your family tree and photos with the people you know and love

  • Build your family tree online
  • Share photos and videos
  • Smart Matching™ technology
  • Free!

Isaacus Matthiæ Tammelinus (Forssman)

Swedish: Isaac Mattsson Tammelinus (Forssman), Finnish: Isak Matinpoika Tammelinus (Forssman)
Also Known As: "Forssman"
Birthdate:
Birthplace: Lohja, Uusimaa, Finland
Death: 1693 (58-67)
Tammela, Kanta-Häme, Finland (tapaturmaisesti pudottuaan pillastuneen hevosen selästä Humppilassa )
Place of Burial: Tammela, Kanta-Häme, Finland
Immediate Family:

Son of Matthias Laurentii Forssman and Brita Larsdotter
Husband of Margareta
Father of Matthias Isaaci Tammelinus; Elisabeth Isacsdotter Tammelina; Margareta Isaksdotter Tammelina; Catharina Isacsdotter Tammelina; Brita Isaksdotter Amnelius and 4 others
Brother of Maria Matintytär Forssman
Half brother of Jakob Larsson Tammelinus; Walborg Larsdotter Florinus; Gabriel Laurentii Aboicus; Anna Larsdotter Procopaeus; Maria Matsdotter Ekenstubbe Olkkala and 2 others

Occupation: Kappalainen, Tammelan kirkkoherra, ratsutilallinen, pitäjänapulainen 1652-1663, kappalainen 1663-1671 ja kirkkoherra 1671-1693 TammelassaTammelassa, isäntä Häiviä 1687-1693
Managed by: Private User
Last Updated:

About Isaacus Matthiæ Tammelinus

https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/2439 Tammelinus, Isaacus Matthiae (noin 1630 - 1693) Isak Mattsson S kaiketi Lohja oletettavasti noin 1630. V Lohjan kirkkoherra, rovasti Matthias Laurentii ja hänen 1. puolisonsa N.N. Nilsdotter. Ylioppilas (Finlandus) Turussa; respondentti (resp.) 1.6.1651 ja 22.6.1653. Tammelan pitäjänapulainen 1652, kappalainen 1663, asui Luntilan Houkan talossa; Tammelan kirkkoherra 1673. Turun pappeinkokouksen saarnaaja (synod. conc.) (suomeksi) 1675. Pappissäädyn edustaja Turun maakuntakokouksessa 1676. Julkaisi Turussa 1653 promootiorunon. Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 10.5.1656 ja 17.12.1684. K Tammela tapaturmaisesti pudottuaan pillastuneen hevosen selästä Humppilassa (haudattiin 21.9.) 1693. P Margareta N.N., K 1735. Julkaistu 19.1.2011.



https://ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi/henkilo.php?id=822 Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Henkilötiedot: (1651) Isak Tammelinus Isaacus Matthiæ, Finlandus 822. Vht (Pousar 1978): Lohjan kirkkoherra Matias (Matthias Laurentii, † 1636) ja hänen 1. puolisonsa N.N. Äitipuoli Brita Larsdotter avioitui leskeksi jäätyään Tammelan kirkkoherran kanssa. Respondentti Turussa 1.6.1651, pr. Eskil Petraeus U1. Respondentti 22.6.1653, pr. Eskil Petraeus U1. — Tammelan pitäjänapulainen 1652, kappalainen 1663, kirkkoherra 1673. Saarnaaja pappeinkokouksessa Turussa 1675. Turun maakuntakokouksen osanottaja 1676. ‡ Tammelassa 21.9.1693. Pso: Margareta.


Kappalainen, kirkkoherra, ratsutilallinen Tammelan Linikkalan Similässä vv. 1687-93, ylioppilas 1650, väitteli 01.06.1651 Turun yliopistossa ja uudelleen 12.06.1653.

Uudenmaan ja Hämeen lääni - läänintili, 1663-1663 (ES2570_NIDE7978 Nide 7978) > 83: sivu ???; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=212... / Viitattu 5.12.2019

Uudenmaan ja Hämeen lääni - läänintili, 1664-1664 (ES2570_NIDE7981 Nide 7981) > 73: sivu ???; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=223... / Viitattu 5.12.2019

Uudenmaan ja Hämeen lääni - läänintili, 1666-1666 (LT867-868_NIDE7990 Nide 7990) > 558: sivu ???; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=209... / Viitattu 5.12.2019

Uudenmaan ja Hämeen läänin tilejä - Tositekirja 1676-1676 (8017), jakso 1153, sivu 1106: Mantals Lengd, Nedre Säxmäki härad Tammela Sockn; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=11701068 / Viitattu 5.4.2020



Viittaus Iisakin äitiin Riitta Laurintytär Olkkalaan: "Tammelinus, Iisak Matiaksenpoika kirjoittautui 1650 yliopistoon. Hän väitteli professori Eskil Petraeuksen johdolla ja omisti väitöskirjansa isälleen (isäpuoli) Laurentius Tammelinukselle, veljelleen Johan Matiaksenpoika Forsmanille, enolleen majuri Hans L. Ekestubbelle ja ratsumestari N.L. Stålhanelle. Iisak Tammelinus oli ensin Tammelan kappalainen ja myöhemmin kirkkoherra (kuoli 1693). (Tammelan historia 1, Esihistoria, Ruotsin vallan aika, s. 168,Lauri Pohjakallio, Eeva Ojanen, Tammela 1992, Tammelan kunta, ISBN 951-96587-0-X, Forssan Kirjapaino Oy, Forssa )

http://www.paltta.fi/suku/paltta/index.htm

Kuolema Tammela Haudatut 21.9.1693 - - Hr. kyrckherd. Isaacus Tammelinus i kyrk. http://hiski.genealogia.fi/hiski/8c0qky?fi+0538+haudatut+894

Margareta ja Isak ovat asuneet ainakin 1663 - 1664 Lunttilan Houkan talossa Isak Tammelinuksen ollessa tällöin Houkan omistaja.

  • http://www.genealogia.fi/genos-old/18/18_53.htm
  • http://www.genealogia.fi/genos-old/49/49_46.htm
  • Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 Henkilötiedot: (1651) Isak Tammelinus Isaacus Matthiæ, Finlandus 822 Vht (Pousar 1978): Lohjan kirkkoherra Matias (Matthias Laurentii, † 1636) ja hänen 1. puolisonsa N.N. Äitipuoli Brita Larsdotter Ekestubbe avioitui leskeksi jäätyään Tammelan kirkkoherran kanssa. Respondentti Turussa 1.6.1651, pr. Eskil Petraeus U1. Respondentti 22.6.1653, pr. Eskil Petraeus U1. — Tammelan pitäjänapulainen 1652, kappalainen 1663, kirkkoherra 1673. Saarnaaja pappeinkokouksessa Turussa 1675. Turun maakuntakokouksen osanottaja 1676. ‡ Tammelassa 21.9.1693. - Pso: Margareta.
    • Velipuoli (eri isä ja äiti): FM Jakob Tammelinus 1182 (yo (1657), † 1665).
    • Poika: Mouhijärven kirkkoherra Matias Tammelinus 2953 (yo 1681/82, † 1722).
    • Vävy: Uudenkaupungin pedagogin apulainen Johan Urenius 2392 (yo 1675, † 1689).
    • Vävy: Piitimen koulun konrehtori, FM Daniel Nordin 2570 (yo 1677, † 1705).
    • Vävy: Jokioisten kappalainen Lars Sarin 3157 (yo 1684, † 1710).
    • Vävy: Bromarvin kappalainen Paul Naysander 3288 (yo 1685/86, † 1740).
    • Vävy: Jokioisten kappalainen Tomas Amnelius 4429 (yo 1699, † 1716).
    • / Veli Johan Mattsson Forsman (aatel. 1664 Örnecrantz, † 1665) oli lääninkirjanpitäjä Kalmarin läänissä, sittemmin kenraalikuvernementinkamreeri. Örnecrantzin kaikki neljä poikaa deponoitiin Lundin yliopistossa 16.8.1671.
  • http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2439:
  • Tammelinus, Isaacus Matthiae (noin 1630 - 1693) Isak Mattsson synt. kaiketi Lohja oletettavasti noin 1630. V Lohjan kirkkoherra, rovasti Matthias Laurentii ja hänen 1. puolisonsa N.N. Nilsdotter. Ylioppilas (Finlandus) Turussa; respondentti (resp.) 1.6.1651 ja 22.6.1653. Tammelan pitäjänapulainen 1652, kappalainen 1663, asui Luntilan Houkan talossa; Tammelan kirkkoherra 1673. Turun pappeinkokouksen saarnaaja (synod. conc.) (suomeksi) 1675. Pappissäädyn edustaja Turun maakuntakokouksessa 1676. Julkaisi Turussa 1653 promootiorunon. Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku 10.5.1656 ja 17.12.1684. K Tammela tapaturmaisesti pudottuaan pillastuneen hevosen selästä Humppilassa (haudattiin 21.9.) 1693. P Margareta N.N., K 1735.
    • Julkaistu 19.1.2011.

(Jarl Pousarin mukaan Isacus olisi Matthiaksen ensimmäisestä avioliitosta ja Maria tod. näk. toisesta.)

Arja Mikluha: Oliko Isak Tammelinuksen äiti Brita Ekestubbe vai nimeltä tuntematon Gustav Blåfieldin tytär?

Asian varmasti selvittämiseksi tarvittaisiin kaksi seuraavista tiedoista:

– Isakin syntymäaika – Isakin isän Mattias Laurentiuksen ensimmäisen vaimon nimeltä tuntemattoman Gustav Blåfieldin tyttären kuolinaika – Toisen vaimon Brita Ekestubben ja Mattias Laurentiuksen vihkiaika

Isakin syntymäaikaa ei ole tiedossa. Ainut viite ikään on Jalmari Finnen artikkelissa "Muuan kirkkoherranvaali Tammelassa 1670-luvulla". Isakin vastaehdokkaana Tammelan kirkkoherran virkaan v. 1672 oli jo 70-vuotias Uskelan kappalainen Petrus Procopaeus ja konsistoriumi huomauttaa, että Procopaeus on kaikessa Tammelinusta parempi, joka voisi varsin hyvin olla hänen poikansa. Tästä voidaan päätellä, että Isak ei liene syntynyt ainakaan ennen vuotta 1622, vaan todennäköisemmin selkeästi myöhemmin. Isak oli siis kirkkoherraksi hakiessaan 40 - 50 -vuotias. Isak kuoli 1693Tammelan kirkkoherrana ja oli tuolloin 60 - 70 -vuotias.

Isak kirjoittautui Turun yliopistoon vuonna 1650. Hän väitteli 01.06.1651 ja toisen kerran 12.06.1653. Jos Isak olisi syntynyt 1620-luvun alussa, hän olisi aloittanut opiskelun suhteellisen vanhana. Hänen isänsä Lohjan kirkkoherra Mattias Laurinpoika kuoli 20.02.1636, joten jos Pousarin mainitsema Maria-tytär olisi syntynyt Isakin jälkeen, pitäisi Isakin olla syntynyt noin 1630-luvun vaihteessa. Isakin äiti olisi tällöin Brita Ekestubbe.

Isakin isän ensimmäisestä avioliitosta olevat lapset olivat Isakia huomattavasti vanhempia. Elisabet Mattsdotterin mies tallimestari Erik Tomasson Nupuinen lunasti 1638 Vohloisten kartanon sisarensa kanssaperillisiltä. Oletan, että Elisabet oli syntynyt noin 1610-tienoilla. Johan Mattson Forssman ei ilmeisestikään muuttanut äitipuolensa kanssa 1638 Loimaalle, joten hän on ollut tällöin aikuinen. Hän oli v. 1646 Kalmarin maakirjanpitäjänä ja ennen siihen asemaan pääsyä hänen on pitänyt opiskella ja saada työkokemusta. Hänet aateloitiin 1664 ja hän kuoli 1665. Oletan myös hänen syntyneen 1610-luvun alkupuolella.

Olettaisin, että Mattiaksen ensimmäinen vaimo kuoli 1620-luvun alkupuolella, mihin ajankohtaan liittyy Mattiaan siirtyminen Helsingin pedagogion (alkeiskoulun) opettajasta ja konrehtorista (1619 - 1624) Lohjan kirkkoherraksi (1624 - 1636). Vuonna 1625 todettiin käräjillä, että Siuntion Grotila eli Grotbacka-niminen talo kuului perintöoikeuden nojalla Mattiaalle. Olisiko Mattias vaatinut vaimonsa jälkeen perintöä itselleen? Oliko Grotbacka Blåfieldien omistuksessa vai oliko se Mattiaan omilla sukulaisilla? Siuntion historiassa mainitaan, että Grotbacka eli Nackans oli aputilana puoleksi Hollstensin Bertilsin ratsutilalle yhdessä Hummelkilan Humerresin kanssa ja puoleksi Hollstensin Korpisille yhdessä Hummelkilan Klevbackan kanssa.

Mattiaksen vaimon leskenä ollut äiti Brita Sigfridsdotter myi 1622 Blåfieldin suvulle kuuluneen Västisin rälssitilan Sauvosta. Muutakin omaisuutta saattoi tuona aikana olla myynnissä. Riitaisuuksiin lienee ollut myös aihetta, sillä edellä mainitun kaupan yhteydessä Brita Sigfridsdotter teki tyttärensä perinnöttömäksi lauseella "alldenstund jag ingen dotterlig benägenhet af henne förnummit". Tämä sanonta on yhdistetty Anna Gustafsdotteriin, mutta onhan se voinut kohdistua Annan sisareen eli Mattiaksen vaimoon, jonka nimeä ei esiinny aateliskalenterissa. Jospa Mattias Laurinpoika ei ollut kelvannut vävyksi - hänen taustastaansahan tiedetään vain, että hän oli kotoisin Nummelta. Mutta todennäköisesti tytär oli nainut alemmasta yhteiskuntaluokasta olevan miehen ja se ei aatelisesta Kuggböle-suvusta olevalle äidille ehkä kelvannut ja hän kääntää asian tyttären rakkaudettomuudeksi itseään kohtaan. Tosin mistään köyhistä oloista Mattias ei ole voinut olla, sillä vain harvoilla oli tuohon aikaan mahdollisuus opiskella. Lohjan Vohloisten kartanon Mattias Laurinpoika omisti 1634 - 36. Häntä ennen sen omisti Pertti Laurinpoika 1630 - 33. Vohloisten kantatila muodostui n. 1630 kolmen talon yhteenliittymästä. Oliko Pertti Laurinpoika mahdollisesti Mattiaan veli ja oliko suvulla ollut Lohjalla talo tai taloja, joista Vohloinen muodostui?

Mattiaan syntymäaikaa ei ole tiedossa, mutta se lienee 1570 - 1590 välillä. Mattias olisi siten kuollessaan ollut 46 - 66 -vuotias. Koska hän oli Lohjan kirkkoherrana 12 vuotta, häntä tuskin nimitettiin kirkkoherraksi alle 35-vuotiaana. Lisäksi hän ehti saada rovastin arvon, mikä edellytti myös kypsää ikää, joten oletan hänen syntyneen todennäköisemmin 1570-luvulla.

Mattias melko varmaan etsi uuden vaimon ja äitipuolen lapsilleen Lohjalle muuton aikoihin. Vihdistä lienee tällöin löytynyt nuori Brita Laurintytär, jota myöskään ei itse asiassa löydy aateliskalenterista. Britan syntymäajaksi oletan noin 1600 - 1610, joten hän olisi ollut huomattavasti miestään nuorempi ja siten vain joitakin vuosia lapsipuoliaan vanhempi. Brita avioitui leskeksi jäätyään uudestaan 1638 ja synnytti siitä avioliitosta vielä lapsen ainakin v. 1641, joten en usko Britan syntyneen 1500-luvulla. Hänen toinen miehensä oli syntynyt noin 1605 - 1610, joten tuskin tämä olisi nainut itseään kovin paljon vanhempaa leskiäitiä lapsineen.

Isak on ollut Margareta-vaimonsa kanssa naimisissa ainakin 1663, jolloin Isak omisti Tammelan Lunttilan Houkka-nimisen talon. Lapsia heille syntyi todennäköisesti kahdeksan ilmeisesti vuosien 1660 - 1675 välillä, jolloin Isak olisi ollut noin 30 - 45 -vuotias.

Edellä esitettyjen tietojen pohjalta: Isakin syntymäaika on todennäköisesti vuoden 1625 jälkeen. Isakin isän Mattias Laurentiuksen ensimmäisen vaimon nimeltä tuntemattoman Gustav Blåfieldin tyttären kuolinaika on ilmeisesti ennen vuotta 1624. Toisen vaimon Brita Ekestubben ja Mattias Laurentiuksen vihkiaika on siten vuoden 1624 jälkeen. Tästä voidaan vetää johtopäätös, että Isakin äiti oli Brita Ekestubbe.

Lisäksi tätä johtopäätöstä tukee se, että kun Brita Ekestubbe kuoli 1644 jäi Isak poikapuolena Laurentius Petrin hoivaan ja muutti tämän kanssa 1648 Tammelaan. Tuskin Laurentius Petri olisi vienyt mukanaan jo aikuistunutta Isakia, jos tämä olisi ollut hänen vaimonsa edellisen miehen ensimmäisen vaimon synnyttämä lapsi, kun hänellä itselläänkin oli kolme pientä lasta avioliitostaan Britan kanssa.

Samoin se, että Isak omisti v. 1651 väitöskirjansa isäpuolelleen Laurentius Tammelinukselle, veljelleen Johan Matiaksenpoika Forssmanille, enolleen majuri Henrik Laurinpoika Ekestubbelle Vihdin Olkkalasta sekä sukulaisilleen äitinsä serkun ja samalla äidin isän veljen lesken toiselle miehelle ratsumestari Nils Laurinpoika Stålhanelle Vihdin Irjalasta, äitinsä Anna-sisaren miehelle Jakob Karlsson Skoolle, aateloituna Hästesko-Fortuna, Vihdin Kourlasta sekä tallimestari Erik Tuomaanpoika Nupuiselle sisarensa Elisabeth Matiaksentyttären miehelle. Väitöskirjassa esitetyt sukulaissuhteet osoittavat äidin olleen Ekestubbe. Tuntuisi oudolta, jos vain äitipuolen sukulaisia olisi mainittu, eikä lainkaan Blåfieldejä, näinkin kattavassa luettelossa. Nils Laurinpoika Stålhane oli naimisissa Margareta Thomasdotterin kanssa, joka oli Brita Ekestubben äidin Brita Henriksdotter Ekelöfin Anna-sisaren ja Sipoon Hongelbystä olevan Tomas Henrikssonin tytär. Margareta oli jäänyt Brita Ekestubben isän Lars Bertilssonin veljen Simon Bertilssonin leskeksi. Vihdissä olevan Irjalan kartanon omisti Lauri Pertinpoika 1583 - 1602 ja Simo Pertinpoika 1604 - 1616 (= Ekestubben veljekset) ja sitten Nils Stålhana 1617 - 1657 todennäköisesti vaimonsa perittyä sen leskeksi jäätyään. Isak on äitinsä kuoleman jälkeen (1644) pitänyt siis yhteyttä näihin sukulaisiinsa eikä mainintoja näy olevan Blåfieldeistä. (Arja Mikluha)

Britan toinen puoliso oli Laurentius Petri Aboicus, s. n. 1605 - 10 Turku, k. 1671 Tammela. Vihitty n. 1638 Loimaa.

Marttilan sijaiskirkkoherrana 1631 - 32 (Marttilan pitäjän historia), Turun kappalainen 1634 - 36, Loimijoen kappalainen 1637 (v. 1641 Tammelan seurakunnan 500-vuotismuiston 1423 - 1923 mukaan, Forssa 1923) ja kirkkoherra 1638 - 48, Tammelan kirkkoherra 1648 - 71 ja Loimaan kappalainen 1641. Suomalaisen saarnakirjallisuuden yksi perustajista, mm. "Ajan Tieto Suomenmaan menoist ja uscost", 1658. Virsirunoilija ja häneltä ovat vanhan virsikirjan virret 331, 338, 394, 407 ja 410. Merkittävää oli myös hänen uraauurtava työnsä sanalaskujen kerääjänä. (Salme Palosaari ja Arja Mikluha)

Lapset:

1) Jacobus Laurentii Tammelinus

Ylioppilas Turussa viimeistään 1656, maisteri 1664, haudattu Turussa 29.04.1665.

2) Gabriel Laurentii Tammelinus s. 24.02.1641 Loimaa, k. 02.08.1695 Lohja.

Ylioppilas Turussa viimeistään 1659 (15 v.), maisteri toukokuussa 1664 yhdessä veljensä Jaakon kanssa. Turun koulun rehtori 1670, Lohjan kirkkoherra 1677.

3) Valborg Larsdotter s. n. 1638, k. viim. 1669 Hämeenlinna (lapsivuoteeseen).

Puoliso Tammelassa 04.07.1658 maisteri, sittemmin Kemiön kirkkoherra Henrik Florinus (Paimiolainen), s. 1633 Paimiossa, k. 12.04.1705 Paimiossa. Paimion kirkkoherra 1671 ja Kemiön 1689. Vanhemmat Paimion kirkkoherra Mathaus Erici Florinus (k. 27.02.1669 Paimiossa) ja Elisabet Henriksdotter.

.....

http://koti.welho.com/mjuhala/index_tiedostot/Page308.htm

Isacus Tammelinuksen kotioloista



Margareta ja Isak ovat asuneet ainakin 1663 - 1664 Lunttilan Houkan talossa Isak Tammelinuksen ollessa tällöin Houkan omistaja. Oletan, että Houkka on ollut Margaretan perintötila. Houkan isäntä ratsumies Simo oli kuollut v. 1654 ja hänen vaimonsa v. 1655 ja he olisivat tällöin Margaretan vanhemmat. Margaretan kuolinajasta ei ole tietoa, mutta 16.10.1687 kuollut ja Tammelan kirkkoon haudattu Margetha Simontytär voisi olla Isakin vaimo. (Arja Mikluha) Iisak Tammelinus omisti Häiviän Isotalon 1687 - 1693, Juho Yrjönpoika 1694 - 1727 (puoliso Liisa Iisakintytär), Yrjö Juhonpoika 1727 - 1760 ja Yrjö Yrjönpoika 1761 - 1794.

Student 1650. Försvarade två dissertationer i Åbo 1.6.1651 och 12.6.1653. Kapellan i Tammela 1663, kyrkoherde där efter sin styvfar Laurentius Petri 1673. Död i Tammela 21.9.1693. Hade flere barn. Laurén uppger felaktigt, att han var gift med Elisabet Arctopolitana. Hon var kyrkoherden Johan Amnells hustru. Isaacus Tammelinus hustru hette Margareta. (Genos 1978, Jarl Pousar)

Tammelinus, Iisak Matiaksenpoika kirjoittautui 1650 yliopistoon. Hän oli edellisten velipuoli. Hän väitteli professori Eskil Petraeuksen johdolla ja omisti väitöskirjansa isälleen (isäpuoli) Laurentius Tammelinukselle, veljelleen Johan Matiaksenpoika Forsmanille, enolleen majuri Hans L. Ekestubbelle ja ratsumestari N.L. Stålhanelle. Iisak Tammelinus oli ensin Tammelan kappalainen ja myöhemmin kirkkoherra (kuoli 1693). (Tammelan historia 1)

Laurentius Pietarinpojan kuoltua hänen toisen vaimonsa poika Iisak (eli Laurentiuksen poikapuoli) ryhtyi toden teolla tavoittelemaan Tammelan kirkkoherranvirkaa. Gabriel Tammelinus tuki hänen pyrkimyksiään koko arvovallallaan. Tuomiokapituli puolestaan piti Uskelan kappalaista Pietari Procopaeusta sopivimpana, koska mies oli jo 70 vuoden ikäinen eikä ollut vielä ylennyt kirkkoherraksi. Procopaeus oli itsekin aktiivisena asialla. Anna Maria Kruus asettui tukemaan häntä eikä Iisak Tammelinusta. Kartanonomistajan väitettiin uhanneen Jokioisten kappelin irtautumisella Tammelasta, ellei Iisak luopuisi tavoittelemasta kirkkoherranvirkaa.

Iisak Tammelinus oli hankkinut suosijoikseen Mustialan kartanonomistajan Bengt Hornin ja Saaren kartanonomistajan Lorenz Creutzin, jotka suosittelivat häntä kuninkaalle. Tarinan mukaan Iisak Tammelinus matkusti Kaarle XI:n vastaanotolle ja piti kuninkaan kehotuksesta saarnan, joka miellytti kovasti kuningasta, ja valtakirja heltisi tuota pikaa. Gabriel Tammelinus oli taustatuki ja asetti Iisakin virkaan tarkastuskäynnillään vuonna 1673.

Seuraavan vuoden 1674 alussa Johannes Gezelius tuli tarkastuskäynnille Tammelaan ja Jokioisiin. Hänellä ei ollut mitään Iisak Tammelinusta vastaan. Hän oli kirjoittanut Procopaeukselle, että tämän oli viisainta tyytyä entiseen paikkaansa kuolemaan asti, koska oli turha lähteä rettelöimään Tammelan kirkkoherranvirasta. Ilmeisesti piispa yritti tyynnytellä myös kartanonrouvaa, mutta rouva Kruus halusi nöyryyttää Iisak Tammelinusta pidättämällä hänen palkkasaataviaan, niin että niitä piti nöyrästi anoa.

Iisak Tammelinus on jäänyt edeltäjänsä varjoon, vaikka hänkin sai paljon aikaan. Hänen aikanaan rakennettiin kellotapuli, pitäjäntupa, luuhuone, ja kirkossa tehtiin korjauksia. Hänen viimeisinä vuosinaan oli näkyvissä jo merkkejä vaikeuksista, jotka huipentuivat vuosikymmenen jälkipuolella todellisiin kuolonvuosiin. Tammelinus joutui kirjaamaan vuonna 1692 96 kuollutta, yli kolminkertaisen määrän tavallisiin vuosiin verrattuna. Erityisen monet lapset olivat heikentyneinä menehtyneet. Kirkkoherran kuolemasta on säilynyt seuraava tarina. Liikkuessaan pitäjällä mielellään ratsain Iisak Tammelinus saapui Humppilaan vuonna 1693. Lukkari tuli laulaen häntä tervehtimään ja ohjaamaan majapaikkaan. Ratsu pillastui ja heitti ikääntyneen ratsastajan selästään, eikä Iisak toipunut loukkaantumisestaan. (Tammelan seurakunnan historia)

Valtiopäivien väliaikana voitiin kutsua maakuntakokouksia jollekin Suomen paikkakunnalle. Jaakko de la Gardie sai Ruotsin valtaneuvoskunnalta vuonna 1676 valtuudet kutsua neljän säädyn edustajat Porvooseen neuvottelemaan uusista uhrauksista valtakunnan hyväksi. Ruotsin laivasto oli kärsinyt tappion meritaistelussa tanskalais-hollantilaista laivastoa vastaan, ja Tanskan jalkaväkijoukot olivat nousseet maihin Etelä-Ruotsin rannikolla. Valtiopäiviä ei ennätetty kutsua koolle.

Maakuntakokouksessa oli papiston edustajana Tammelan kirkkoherra Iisak Tammelinus. Papisto suostui vastauksessaan antamaan kuninkaan avuksi 165 ratsumiestä Turun hiippakunnasta. Tammelan osalle tuli kaksi ratsukkoa. Saman vuoden joulukuussa Ruotsi saavutti voiton tanskalaisista myös meritaistelussa. (Tammelan historia 1)

Vuonna 1676 kokoontui ylimääräinen maakuntakokous Porvoossa, jossa mukana oli muun muassa Tammelan kirkkoherra Iisak Tammelinus. Siellä päätettiin uusista ratsuväenotoista. Ruotsi voitti maataistelun ja säilytti yliotteen Pohjolassa. (Tammelan historia 1)

Iisak Matiaksenpoika Forssman?, myöh. Tammelinus, kirjoittautui Turun yliopistoon vuonna 1650. Hän väitteli 01.06.1651 professori Eskil Petraeuksen johdolla ja toisen kerran 12.06.1653. Hän omisti väitöskirjansa isäpuolelleen Laurentius Tammelinukselle, veljelleen Johan Matiaksenpoika Forssmanille, vuonna 1664 Örnecrantz-nimellä aateloidulle valtionkirjurille Kalmarista, enolleen majuri Henrik Laurinpoika Ekestubbelle Vihdin Olkkalasta sekä sukulaisilleen äitinsä serkulle ja samalla äidin sedän lesken miehelle, ratsumestari Nils Laurinpoika Stålhanelle Vihdin Irjalasta, Jakob Karlsson Skoolle, äitinsä Anna-sisaren miehelle, sekä tallimestari Erik Tuomaanpoika Nupuiselle, sisarensa Elisabeth Matiaksentyttären miehelle. Iisak Tammelinus oli ensin Tammelan pitäjän apulaisena 1652 - 1663, kappalaisena 1663 - 1673 ja kirkkoherrana ilmeisesti vuodesta 1673, mutta viimeistään vuodesta 1679 vuoteen 1693. Vuonna 1676 kokoontui ylimääräinen maakuntakokous Porvoossa, johon Iisak Tammelinus osallistui. Iisak Matiaksenpoika Tammelinus oli Isotalon ensimmäisenä isäntänä 1687 - 1693. Omisti Lunttilan Houkan ainakin 1663 - 1664 ja Similä III:n 1667 - 1690. (Arja Mikluha)

Tammelan kirkkoherra Isak Tammelinus Isaacus Matthiæ, Finlandus 822. Vht (Pousar 1978): Lohjan kirkkoherra Matias (Matthias Laurentii, † 1636) ja hänen 1. puolisonsa N.N. Äitipuoli Brita Larsdotter avioitui leskeksi jäätyään Tammelan kirkkoherran kanssa. Respondentti Turussa 1.6.1651, pr. Eskil Petraeus U1. Respondentti 22.6.1653, pr. Eskil Petraeus U1. — Tammelan pitäjänapulainen 1652, kappalainen 1663, kirkkoherra 1673. Saarnaaja pappeinkokouksessa Turussa 1675. Turun maakuntakokouksen osanottaja 1676. ‡ Tammelassa 21.9.1693.

Pso: Margareta.

Velipuoli (eri isä ja äiti): FM Jakob Tammelinus 1182 (yo (1657), † 1665).

Poika: Mouhijärven kirkkoherra Matias Tammelinus 2953 (yo 1681/82, † 1722).

Vävy: Piitimen koulun konrehtori, FM Daniel Nordin 2570 (yo 1677, † 1705).

Vävy: Jokioisten kappalainen Lars Sarin 3157 (yo 1684, † 1710).

Vävy: Bromarvin kappalainen Paul Naysander 3288 (yo 1685/86, † 1740).

Vävy: Jokioisten kappalainen Tomas Amnelius 4429 (yo 1699, † 1716).

/ Veli Johan Mattsson Forsman (aatel. 1664 Örnecrantz, † 1665) oli lääninkirjanpitäjä Kalmarin läänissä, sittemmin kenraalikuvernementinkamreeri. Örnecrantzin kaikki neljä poikaa deponoitiin Lundin yliopistossa 16.8.1671. /

http://www.genealogia.fi/genos-old/18/18_53.htm http://www.genealogia.fi/genos-old/49/49_46.htm Äitipuoli : Brita Larsdotter Ekestubbe http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=822 http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?eid=2439: http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=822


view all 15

Isaacus Matthiæ Tammelinus's Timeline

1630
1630
Lohja, Uusimaa, Finland
1652
1652
Age 22
Tammela
1660
1660
Tammela, Finland
1661
1661
1665
1665
Tammela, Häme, Finland
1668
1668
Tammela, Häme, Finland
1670
1670
Tammela, Häme, Finland
1671
1671
Tammela, Häme, Finland
1673
1673
Tammela, Kanta-Häme, Finland
1673
Age 43
Tammela