Ivan (Iivana) Nikitanpoika Lösönen

Talollinen. Leppäsyrjä, Suistamo.

Kanteleensoittaja, runonlaulaja.

Syntymä / Birth / Рождение:

Suistamon ortodoksinen seurakunta, metrikkakirjat, syntyneet v. 1847: Suistamo Orthodox Parish, metrics books, Births year 1847: Суйстамо православный приход, метрические книги, рождений 1847 г.:

Nro 45 -, synt. 09.07.1847, kast.19.07.1847. Joann. Vanhemmat: Leppäsyrjän kylän talollinen Nikita Mihailov ja hänen laillisesti vihitty vaimonsa Marfa Andrejeva, molemmat uskonnoltaan ortodokseja. Kummit: Leppäsyrjän kylästä talollinen Feodor Larionov ja talollinen Gavriil Filipovin tytär Feodosja.

[http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4126123]

Avioliitto / Marriage / Брак:

I

Suistamon ortodoksinen seurakunta, metrikkakirjat, vihityt v. 1877: Suistamo Orthodox Parish, metrics books, Marriages year 1877: Суйстамо православный приход, метрические книги, браки 1877 г.:

Nro 3, vihkipvm 09.01.1877. Sulhanen: Leppäsyrjän kylästä talollinen Ivan Nikitin, uskonnoltaan ortodoksi, ensimmäiseen avioliittoon, 29 vuiotta. Morsian: Saman kylän talollisen Stefan Osipovin tytär Anastasija, uskonnoltaan ortodoksi, ensimmäiseen avioliittoon, 25 vuotta. Todistajat: sulhasen - Kitelän seurakunnan Koirinojan kylän populi Ivan Andrejev ja Suistamon seurakunnan Pyörittäjän kylän talollisen poika Vasilij Jefimov; morsiamen - Leppäsyrjän kylän populi Vasilij Jegorov ja Kitelän seurakunnan Ruokojärven kylän talollinen Ivan Petrov.

[http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4128779]

II

Suistamon ortodoksinen seurakunta, metrikkakirjat, vihityt v. 1900: Suistamo Orthodox Parish, metrics books, Marriages year 1900: Суйстамо православный приход, метрические книги, браки 1900 г.:

Nro 7, vihkipvm 28.01.1900. Sulhanen: Leppäsyrjän kylästä talollinen Joann Nikitin Ljozjonen, uskonnoltaan ortodoksi, toiseen avioliittoon, 51 vuotta. Morsian: Uuksun kylästä populin leski Jevfimija Onufrijeva, uskonnoltaan ortodoksi, toiseen avioliitton, 43 vuotta. Todistajat: sulhasen - Jalovaaran kylän populi Joann Surakka ja Leppäsyrjän kylän talollinen Dimitrij Pentonen; morsiamen - Jalovaaran kylän talollinen Feodor Hajmakajnen ja Leppäsyrjän kylän talollinen Petr Feodotov.

[http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4131649]

Kuolema / Death / Смерть:

Suistamon ortodoksinen seurakunta, metrikkakirjat, kuolleet v. 1925: Suistamo Orthodox Parish, metrics books, Deaths year 1925: Суйстамо православный приход, метрические книги, смертей 1925 г.:

Kuolinpäivä 10.11.1925, Hautauspäivä 13.11.1925, Asuinpaikka Leppäsyrjä, Ammatti: talollinen, Etunimi Ivan, Muut etunimet -, Patronyymi Nikitinpk., Sukunimi Lösönen, Syntymäaika 1847, Sukupuoli Mies, Siviilisääty -, Ikä (vv/kk/vk/pp) 78 / 0 / 0 / 0, Yliviivaus Ei, Kuolemaan liittyvää -, Hautaukseen liittyvää Kirkonkylän hautausmaahan, Kuolinsyy -, Kuolinseurakunta -, Hautausseurakunta -, Kirkonkirjan sivu, Lisätiedot: Ei tallennettuja lisätietoja.

Katiha 2: [http://www.karjalatk.fi/katiha2/tiedot.php?henk=K19250005975&srk=1052]

Elämäkerta / Biography / Биография:

Iivana Nikitanpoika Lösönen eli Mikin Vanja syntyi Suistamon Leppäsyrjässä 9.7.1847. Vanhemmat olivat Nikita Mihailinpoika Lösönen ja Marfa Andreintytär. Mikin Vanja oli kuusilapsisen sisarussarjan toiseksi vanhin. Hän oli ammatiltaan maanviljelijä. Vuonna 1877 Iivana meni naimisiin Anastasia Stepanintytär Penttosen kanssa. Heille syntyi neljä tytärtä ja neljä poikaa. Vuonna 1900 hän solmi toisen avioliiton Jefimia Anufreintytär Saukkosen kanssa. [1, 2, 3]

Iivana Lösönen oli tunnettu kansantaiteilija, ennen kaikkea kanteleensoittaja, ja myös runonlaulaja. Tässä kuvassa on kaksi suistamolaista runonlaulajaa - Iivana Onoila vasemmalla ja Iivana Lösönen oikealla. [3]

”Kalevalan laulumailla” kulkijoita kävi myös Iivana Lösösen luona. K. U. Palosuo kertoo: ”Saavuttuamme tanhualle näimme hevostaan riisumassa vanhan miehen, jonka värilliset silmälasit tekivät oudon näköiseksi. Tiedustelimme Lösöstä. ” A myöhän its´ oomma Iivana Lösönen”, kuului reipas vastaus. ”Sisään tulgua, niin lauluja lauletah da kanteloa kajautetah”. Sisällä talossa ukko otti kanteleensa ja alkoi helkyttää. Emäntä innostui soitosta niin, että koppasi kehdosta 10-kuukautisen pojanpoikansa ja alkoi häntä pöydällä hypittää. Innostuipa ukkokin, koskapa hänkin soiton loputtua pisti tanssiksi oppaani kanssa”. Lösönen lauloi vierailleen kanteleen synnystä ja Väinämöisen mahtavasta soitosta. Laulussa oli ”kalevalaista mahtia”, vaikka Lösösessä ei ollutkaan oikean runosepon ylevyyttä ja jykevyyttä kuten Iivan Onoilassa. Luonteeltaan Iivana Lösönen oli iloinen ja leikillinen." [1, 2]

Raja-Karjalan kanteleensoittajat ja runonlaulajat kohotettiin 1800-luvun lopulta lähtien lähes kulttihahmoiksi Karjalan kävijöiden ”pyhiinvaellusmatkojen” kuvauksissa. Maine kasvoi miesten esiintymismatkojen myötä. Kiertävät kanteleensoittajat olivat oman aikansa ”julkkiksia”, joista kirjoitettiin paljon. Sortavalan paikallisista laulujuhlista 1906 alkoi murroskausi ”runoaatelin” edustajien elämässä. Osa Raja-Karjalan, lähinnä Suistamon kanteleensoittajista ja ”runo-ukoista” alkoi järjestää omia esiintymismatkoja lähes ammattimaisesti eri puolilla Suomea kierrellen. Lösönen liittyi Suistamon kiertävien soittajien joukkoon vuonna 1907. Lokakuussa 1907 Laatokka-lehti kertoi Iivana Lösösen ja Elessei Valokaisen tehneen seitsemän viikkoa kestäneen kiertomatkan Viipuriin, Lappeenrantaan, Lahteen ja Helsinkiin, joissa he olivat järjestäneet illatsuja ja koululaiskonsertteja. [1, 2, 4, 5]

Iivana Lösönen esiintyi vuonna 1908 Viipurin soitto- ja laulujuhlilla yhdessä Iivana Onoilan ja Elessei Valokaisen kanssa. Hän oli mukana myös Terijoen laulu- ja soittojuhlilla 1910. [1, 2]

A.O. Väisäselle Lösönen soitti 17 kantelesävelmää. Hän esiintyi myös mm. Suistamolla Karjalan raittiuspiirin kesäjuhlassa. Vuonna 1921 hän esiintyi yksin Helsingissä Karjalaisen osakunnan kokouksessa. Iivo Härkönen arvioi matkoja: ”Ei Lösösestä ollut soittajaksi, mutta hyvä seuralainen hän oli ja hupaisa ukko”. Aikalaislehdissä Lösönen arvoidaan kuitenkin taitavaksi kanteleen helkyttäjäksi. [1, 2]

Lösönen lauloi Eino Kemppaiselle 28.6.1915 runon, jonka nimenä on "Kilpalaulanta". Hän sanoi lisäksi kerääjälle osaavansa runot "Savu saarella palaa", "Lappalainen on laiha poika", "Sisarest on sillat täyvet", "Kauno teki kanteletta" sekä "Vävyn virren". (Unto Martikaisen teoksessa Runokylien kutsu, 2012.) [1, 2, 6]

Suomen Kansan Vanhoissa Runoissa (SKVR VII2) oleva Iivana Lösöseltä saatu Lapsen tuuditus -laulu [7]:

T'uut'i, t'uut'i, t'ut'ińe t'uut'i,
l'uul'i, l'uul'i, l'ul'ińe l'uul'i
:,:lasta pientä pikkaraista.:,:

• [1] Anna-Liisa Tenhunen teoksessa Arja Kastinen, Rauno Nieminen, Anna-Liisa Tenhunen: Kizavirzi : karjalaisesta kanteleperinteestä 1900-luvun alussa (2013).
• [2] Kooste Lea Tajakka.
• [3] Reijo Savola.
• [4] Anna-Liisa Tenhunen: Katkelmia karjalaisilta kantelekeikoilta. Kantele.net. [http://www.kantele.net/katkelmia-karjalaisilta-kantelekeikoilta/469]
• [5] Kooste Reijo Savola.
• [6] Unto Martikainen: Runokylien kutsu, 2012.
• [7] Suomen Kansan Vanhat Runot (SKVR) VII2. [http://dbgw.finlit.fi/skvr/teksti.php?id=skvr07137440]

  ---

Lisätietoja - More information - Больше информации:

• Suistamon paikkakuntaprojekti
• Suistamon Leppäsyrjän kyläprojekti
• Senni Timonen: Runolaulu. Karjalan Sivistysseura ry. [http://www.karjalansivistysseura.fi/kulttuuri/runolaulu/]

  ---

Tämä profiili oli Karjalan 135. viikkoprofiili (08.07.2018-14.07.2018).