Ivar Matinpoika Hellman

1. luokan ratamestari.

Ratamestari Kangasalan Suinulan (1882-1883), Pihlajaveden (1883-1922), Ähtärin Myllymäen (1898-1903) ja Keuruun Haapamäen (1922-1925) rautatieasemilla. Suinulan ja Pihlajaveden ensimmäinen ratamestari.

Tunnettiin myös taitavana rakennusmestarina. Vaikutus näkyy erityisesti Pihlajaveden Asemankylän ympäristössä. Suunnitteli muun muassa Pihlajaveden Aseman koulun ja nuorisoseurantalon.

Elämäkerta

Ivar Matinpoika syntyi Kurussa 6.1.1854 Olkitaipaleen kylän Lahdenperän talon Kangasmäen torpan toppariperheeseen. [1]

10-vuotiaana katovuosien aikaan hän meni kasvatiksi serkkunsa Juho Topiaanpojan perheeseen Korventaustan torppaan. Työskenneltyään noin 18-vuotiaasta alkaen lähiseudulla keräten käytännön kokemusta rakennustöistä hän lähti opiskelemaan Helsingin rakennuskouluun [1, 2]. Noihin aikoihin hän myös otti käyttöön Hellman-sukunimen [1].

Suoritettuaan rakennuskoulun vuonna 1882 hän meni Tampere–Vaasa-rautatietyömaan palvelukseen. Hänet määrättiin sieltä vielä saman vuoden syksyllä rautatien tultua avatuksi väliaikaiselle liikenteelle ratamestariksi Kangasalan Suinulaan.

Kun Vaasan rautatie seuraavana vuonna avattiin vakituiselle liikenteelle, hänet nimitettiin vakituiseksi ratamestariksi Pihlajavedelle. Siellä hän toimi vuoteen 1922 saakka, oltuaan kuitenkin vuosina 1898-1903 ratamestarina Ähtärin Myllymäellä. Vuonna 1922 hän siirtyi ratamestariksi Keuruun Haapamäelle, josta toimesta hän heikentyneen terveytensä vuoksi erosi syksyllä 1925 ja asettui asumaan Kangasalan Suinulaan.

Ivar Hellman suoritti siis pääosan työurastaan Valtionrautateiden palveluksessa. Sen lisäksi hänet tunnettiin taitavana rakennusmestarina. Varsinaisen virkatoimensa ohella hän laati piirustuksia ja kustannusarvioita moniin julkisiin ja yksityisiin rakennuksiin sekä johti ja valvoi niiden rakennustöitä. [2]
Pihlajaveden Aseman koulu vuodelta 1907.
Pihlajaveden nuorisoseurantalo vuodelta 1911.
Hänen vaikutuksensa näkyy erityisesti Pihlajaveden asemankylän ympäristössä. Hän suunnitteli muun muassa Pihlajaveden aseman koulun ja nuorisoseurantalon. Rakennusten ulkonäössä on vaikutteita asemarakennusarkkitehtuurista. Molempien rakennusten urakoitsijoina olivat pihlajaveteläiset Janne ja Kalle Aho. Hän oli myös Pihlajaveden Aseman koulun ensimmäisen johtokunnan jäsen. [3, 4, 5]

Ivar Hellmanin kanssa Pihlajavedelle muutti Helsingissä palvelijattarena työskennellyt perniöläissyntyinen Matilda Billing. Pihlajaveden rippikirjassa Matilda Billingistä on maininta Ivar Hellmanin kahden pojan (Ivar) Ossian Ivarinpojan (s. 1883) ja Viktor Hesekiel Ivarinpojan (s. 1886) äitinä ja ratamestarin huushollerskana. Ivar Hellman ja Matilda Billing kuulutettiin avioliittoon helmikuussa 1886, mutta he eivät ennättäneet naimisiin saakka. Helsingissä kirjoilla ollut kahden pienen pojan äiti poistui perheensä elämästä kuoleman johdosta toukokuussa 1886. Vuonna 1890 Ivar Hellman meni naimisiin keuruulaisen Hetastiina Raiskinmäen kanssa, ja heille syntyi kaksi tytärtä ja kaksi poikaa. Ivar Hellmanin ja Matilda Billingin esikoispoika Ossian Hellman suoritti myöhemmin lakitutkinnon, ja hänestä tuli lakitieteen tohtori, Valtionrautateiden hallinto-osaston johtaja, ja korkeimman hallinto-oikeuden jäsen ja hallintoneuvos. [1, 6, 7]

Ratamestari Ivar Hellmanin muistokirjoituksessa kuvaillaan hänen persoonaansa seuraavasti: ”- Virkamiehenä hän oli erittäin uuttera ja omantunnon tarkka. Mitkään seikat eivät saaneet häntä häiritä, kun oli kysymyksessä virkatehtävien suorittaminen. Rautatielaitoksen edun ja oikeuden valvominen oli aina hänen sydämensä asia. - Luonteeltaan vainaja oli hiljainen ja vaatimaton, mutta mallikelpoinen perheensä huoltaja ja kasvattaja, joten hänen äkillistä poismenoaan kaipaavat lastensa ja heidän perheittensä ohella monet tuttavat."

Ivar Hellman kuoli lyhyen taudin sairastettuaan 19.1.1928 Kangasalla Suinulan aseman lähellä. [2]

Pihlajaveden rautatieasema oli ratamestari Hellmanin virka- ja asuinpaikka vuosina 1883-1922. Mahtaako hän olla kuvassa?

Ivar Hellmanin kuolinilmoitus.

Lähteet

[1] Kirkonkirjat

Kastemerkintä

• Kuru - syntyneet, 1835-1858 (TK220 I C:4) > 124: sivu 244: 1854; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=287...

Rippikirjat

• Vanhempineen ja sisaruksineen Kangasmäen torpassa: Kuru - rippikirja, 1853-1859 (TK219) > 135: sivu 129: Olkitaipale, Kangasmäki Torp; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=572...
• Kangasmäen torpasta vuonna 1864 kasvatiksi serkun perheeseen Korventaustan torppaan: Kuru - rippikirja, 1860-1866 (TK219-220) > 203: sivu 195: Olkitaipale, Hangasmäki Torp; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=572...
• Kasvattina Korventaustan torpassa: Kuru - rippikirja, 1860-1866 (TK219-220) > 68: sivu 60: Hainari, Korventausta Torp; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=572...
• Kuru - rippikirja, 1867-1873 (MKO13-26) > 81: sivu 88: Hainari, Korventausta torp; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=676...
• Renkinä Karjulassa: Kuru - rippikirja, 1867-1873 (MKO13-26) > 95: sivu 104: Karjula, Helenius, Lauren, Suonijärvi; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=676...
• Kuru - rippikirja, 1874-1883 (MKO28-42) > 109: sivu 116: Karjula, Suonijärwi, Hörman; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=679...
• Elev vid byggnadslaroanstalten i Hfors. Sukunimi Hellman esiintyy ensimmäisen kerran.: Kuru - rippikirja, 1874-1883 (MKO28-42) > 240: sivu 264: Olkitaipale, Leweelahti Leveelahti torp, Packalen, Hellman, Ahlbom, Pohja; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=679...
• Oppilas Helsingin rakennuskoulussa. Siirto Pihlajavedelle 1884: Kuru - rippikirja, 1884-1892 (MKO43-61) > 303: sivu 366: Olkitaipaleen kylä, Wanhakylä Vanhakylä, Leveelahti, Packalén, Hellman, Törmä, Ahlbom, Pohja; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=687... / Viitattu 26.10.2019
• Pihlajavedellä poikineen. Hushollerska Matilda Billing mainittu Mainittavia-sarakkeessa: Pihlajavesi - rippikirja, 1879-1888 (MKO18-29) > 323: sivu 387: Koivunen, Hellman, Kellroos; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=894...
• Ratamestari Hellman, vaimo Hetastiina Raiskinmäki ja lapset: Pihlajavesi - rippikirja, 1889-1899 (AP I Aa:7) > 428: sivu 430: Kömin ruotia, Rautatieväki Ratamestari Hellman; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=294...
• Pihlajavesi - rippikirja, 1900-1909 (AP I Aa:8) > 460: sivu 462: Pihlajaveden aseman rataosasto; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=294...

Muuttokirjat

• Ivar Hellmanin muuttokirja Kurusta Pihlajavedelle vuonna 1884: Pihlajavesi - muuttokirjoja, 1881-1890 (AP I Jba:5) > 79: 29.5.1884 Iwar Hellman; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=296...
• Ivar Hellmanin poikien Ivar Ossianin ja Viktor Hesekielin muuttokirja Pihlajavedelle äitinsä kuoltua 1886: Pihlajavesi - muuttokirjoja, 1881-1890 (AP I Jba:5) > 131: 31.11.1886 Ivar Hellmanin lapset Ivar Ossian & Viktor Hesekiel; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=296...

[2] Kangasalan Sanomat 28.01.1928 no 4: Kuollut. Ivar Hellmanin muistokirjoitus.

[3] Keski-Suomen liitto: Maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Keski-Suomessa

[4] Aino Korja: Pihlajaveden Nuorisoseura 70 v., historiikki

[5] Laila Lepikko: Katsaus koulun historiaan. Juhlapuhe Aseman koulun 100-vuotisjuhlassa 1.10.2006.

[6] Kansallisbiografia: Ossian Hellman

[7] Helsingin yliopiston ylioppilasmatrikkeli: Ossian Hellman

Tämä profiili oli Pihlajaveden kyläpuun 43. viikkoprofiili (21.-27.10.2019).