Jaakko Pentinpoika Ilkka

Ilmajoen Ilkan isäntä, nimismies, maakauppias, nuijasodan päällikkö

Ilkan isäntäluetteloa ainakin 1546-1634
Ilmajoen Kokkolan kylän Ilkka (talon nimi mainittiin ensimmäisen kerran vasta vuonna 1591):
Sipi Laurinpoika Tennejalka isännöi (1546) -1566.
Pentti Joupinpoika isännöi 1567–1584. Nimismies.
Jaakko Pentinpoika Ilkka isännöi 1585–1595. Nimismies ja maakauppias. Talosta varustettiin ratsumies 1593–1595. Vuonna 1598 talon maihin liitettiin Jaakko Pentinpoika Ilkan toisen talon maat (1 punnanmaa 7 panninmaata), peltojen pinta-ala oli tuolloin yhteensä 5 punnanmaata 5 panninmaata. Vuonna 1599 pinta-ala on sama kuin vuonna 1597 eli 3 panninmaata 8 punnanmaata.
Mikki Jaakonpoika (kirjattu vuosina 1604–1607 myös Matinpojaksi) Ilkka, isännöi 1598–1634. Vuosien 1627 ja 1630 ruotu- ja väenottoluettelon mukaan ikä 60 vuotta. Talosta varustettiin ratsumies 1611–1613, drabantti 1614–1615 ja ratsumies 1627–1633. Poika ratsumies 1630. Piispan sakkovouti vuoden 1634 käräjien mukaan.
Vuodesta 1602 lähtien peltojen pinta-ala 3 punnanmaata, joten Mikki Jaakonpojan isännöimään taloon ei lopullisesti liitetty maita toisesta talosta. (Tapio Piirto: Ilmajoki 1546-1634)

Sarvelan mukaan Sipi Laurinpoika Tennejalka oli tilan Ilkkala isäntä Ilmajoella vuosina 1546-1566.
Pentti Jaakonpoika isännöi vuosina 1567-1584. Hän tuli Rahnaston tilalta.
Jaakko Pentinpoika Ilkka isännöi vuosina 1585-1597.
Poika Mikko Jaakonpoika isännöi vuosina 1598-1642. Hänen toinen vaimonsa Petronella Joosepintytär Vähänkyrön Kuuttilan Seppilästä isännöi vuosina 1644-1649. (Jaakko Sarvela, Täydennyksiä Niilo Liakan teokseen "Ilmajoen Pitäjä", Ilmajoen kunta, Vaasa 1986. Niilo Liakka, Ilmajoen pitäjä, Helsinki 1934, näköispainos Ilmajoen kunta, Vaasa 1986, s.29)

Ilmajoen kymmenysvero 1584: 4771 Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo (1584-1584): Tiedosto 41, Rahnaston kylä, Pentti Jaakonpoika (myöhemmin Ilkka):
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6220405053&aineistoI...
Ilmajoen maakirja 1584: 4770 Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan maakirja ja tilikirja (1584-1584): Tiedosto 20, Kokkolan kylä, Pentti Jaakonpoika (myöhemmin Ilkka):
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5732646797&aineistoI...
Ilmajoen maakirja 1585: 4773 Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan maakirja ja tilikirja (1585-1585): Tiedosto 48, sama: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6220437665&aineistoI...

Jaakko Pentinpoika Ilkka isännöi 1585-1595
Jaakko Pentinpoika Ilkan isäksi on esitetty talon edellistä isäntää Pentti Joupinpoikaa. Tästä ei asiakirjoista löydy todisteita, mutta indisiotodisteet viittavat vahvasti siihen suuntaan:
- ikäarvio sekä patronyymi.
- isännyyden katkeamaton jatkuminen talossa.
- nimismiehen tehtävien jatkuminen.
- puumerkkien samankaltaisuus.

Historiantutkija Pentti Renvallin mukaan Jaakko Pentinpoika Ilkka isännöi kotitilaansa Ilmajoella isänsä nimismies Pentti Jaakonpojan jälkeen (Pentti Renvall: Katkeroitunut pienviljelijä pohjalainen suurtalonpoika? Historiallinen aikakauskirja 1935, n:o 3).

Ilmajoen kymmenysvero 1585: 4774 Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo (1585-1585): Tiedosto 27, Rahnaston kylä, Jaakko Pentinpoika:
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6220429658&aineistoI...
Ilmajoen kymmenysvero 1586: 4778 Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo (1586-1586): Tiedosto 33, sama:
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6316449770&aineistoI...

Ilmajoen maakirja 1586: 4777 Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan maakirja ja tilikirja (1586-1586): Tiedosto 23, Kokkolan kylä, Pentti Jaakonpoika nimismies:
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6220437962&aineistoI...
Ilmajoen maakirja 1587: 4780 Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan maakirja ja tilikirja (1587-1587): Tiedosto 29, sama: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5732134956&aineistoI...

Jaakko Pentinpoika nimismiehenä 1588
Ilmajoen nimismiehen virkaa hoitavan henkilön nimi kirjattiin vuotuisverojen luetteloon vasta vuodesta 1585 lähtien. Matti Pentinpoika mainitaan Ilmajoen nimismiehenä pitäjän talvikäräjillä vuonna 1574 sekä Tukholman tulliluettelossa vuonna 1581, joten hän todennäköisesti hoiti virkaa vuosina 1571–1584.
Paavo Matinpoika Peltoniemestä 1585 (vuotuisveroluettelo).
Pentti Jaakonpoika Kokkolankylästä 1586–1587 (vuotuisveroluettelot).
Jaakko Pentinpoika Kokkolankylästä 1588 (vuotuisveroluettelo).
Paavo Matinpoika Peltoniemestä 1589–1626 (vuotuisveroluettelot).
Markus Jussinpoika Vähä-Kurikasta 1614 tai 1615 (Korsholman läänin Älvsborgin lunnaiden kantoluettelo 1614-1615, 483Fd).
Hannu Paavonpoika Peltoniemestä vuodesta 1627 lähtien (vuotuisveroluettelot).
(Tapio Piirto: Ilmajoki 1546-1634)

Renvallin mukaan Jaakko Pentinpoika oli nimismies kuten isänsäkin. Hän oli se Jaakko Pentinpoika, joka kävi voudin puolesta Tallinnassa viemässä Pohjanmaan veroja, vaikka asianomaisessa kuitissa ei hänelle merkittykään kotipaikkaa.(Pentti Renvall: Katkeroitunut pienviljelijä pohjalainen suurtalonpoika? Historiallinen aikakauskirja 1935, n:o 3)

Ilmajoen maakirja 1588: 4783 Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan maakirja ja tilikirja (1588-1588): Tiedosto 26, Kokkolan kylä, Jaakko Pentinpoika nimismies:
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5732179945&aineistoI...

Ilmajoen kymmenysvero 1588: 4784 Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo (1588-1588): Tiedosto 32, Rahnaston kylä: Jaakko Pentinpoika:
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6220438302&aineistoI...
Ilmajoen tilikirja 1589: 4787 Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan tilikirja (1589-1589): Tiedosto 33, sama: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6220435053&aineistoI...
Ilmajoen maakirja 1589: 4786 Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan maakirja ja tilikirja (1589-1589): Tiedosto 22, Kokkolan kylä, Jaakko Pentinpoika:
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5732140759&aineistoI...
Ilmajoen maakirja 1590: 4790 Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan maakirja ja tilikirja (1590-1590): Tiedosto 23, sama: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5732132363&aineistoI...
Ilmajoen kymmenysvero 1590: 4791 Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo (1590-1590): Tiedosto 29, Rahnaston kylä, Jaakko Pentinpoika:
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6224526599&aineistoI...

Jaakko Pentinpoika Ilkan ja Pentti Joupinpojan puumerkkien vertailua
Vuonna 1575 Pentti Joupinpoika piirsi puumerkin, joka oli ylösalaisin käännetty risti ja siitä oikealla ylös erkaneva kaarros. Jaakko Pentinpojan vuonna 1596 piirtämä puumerkki oli sen peilikuva ja ylösalaisin käännetty. Tuon ajan asiakirjoissa puumerkit oli suurimmaksi osaksi piirretty selkeällä viivalla ja samantyyppisellä käsialalla. Tästä päätellen luottamustehtävän saaneet isännät saattoivat ensin piirtää puumerkkinsä musteella paperille, mistä kirjuri sitten kopioi merkin asiakirjaan. Huokoisen paperin tausta näyttäisi merkin peilikuvana. Huomattakoon, että ylösalaisin oli myös Kurikan isännän Mikin (vuonna 1575) ja hänen poikansa Jussin (vuonna 1609) merkit. Pelikuva oli myös Panttilan isännän Erkin oma merkki vuonna 1607 ja 1616. Vuonna 1608 kirjuri oli ilmesesti pudottanut kaikki paperit lattialle, sillä ne oli piirretty väärien isäntien nimien alle.

Maakauppias ja laivanomistaja 1590
Piirron mukaan ilmajokiset veivät Tukholmaan tavaraa, mm. vuonna 1590 Jaakko Pentinpoika Kyrön pitäjän kappelista (vöyriläiset ovat omana ryhmänään joten kyseessä täytyy olla ilmajokinen tai lapualainen) voita ja tervaa. Lähde: Stockholm, Tull och accis, vol. 317, 319, 320, 321, 324, 329, 333, 337, 346 ja 347. Mikrofilmi FR 559. (Tapio Piirto: Ilmajoki 1546-1634)

Piirron mukaan Jaakko Pentinpoikaa ei kuitenkaan merkitty vuoden 1590 maakauppiaiden luetteloon. Maakauppiaitten luettelo vuodelta 1590, Ilmajoen kappeli. Heikki Markuksenpoika, Simo Prusinpoika, Matti Heikinpoika Seppälästä, Yrjänä Nisunpoika Kuralahti (Kuralachti). Lähde VA 4790:72. (Tapio Piirto: Ilmajoki 1546-1634): 4790 Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan maakirja ja tilikirja (1590-1590): Tiedosto 76:
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5732132708&aineistoI...

Renvallin mukaan Jaakko Pentinpoika esiintyi vuonna 1590 virallisesti maakauppiaana ja vei Tukholmaan voita ja tervaa (Pentti Renvall: Katkeroitunut pienviljelijä pohjalainen suurtalonpoika? Historiallinen aikakauskirja 1935, n:o 3).

Media-aineistossa on asiakirja Tukholman tulliluettelosta vuodelta 1590. Tapio Piirron mukaan siihen on kirjattu kuusi miestä Kyrön pitäjästä, sekä Jaakko Pentinpoika sen kappelista (Jacob Bengtss. i Capele). Jaakko Pentinpoika oli vienyt 2 tynnyriä voita ja 32 tynnyriä tervaa. Tullimaksuna Jaakko Pentinpojalta otettiin 2 leiviskää voita ja 2 tynnyriä (kirjurilla virheellisesti leiviskää) tervaa. Tulliluettelosta ilmenee, että veneessä oli ollut Jaakko Pentinpojan lisäksi kolmen hengen miehistö. Asetuksen mukaan Suomen puolen porvareilta, isänniltä ja saaristolaismiehiltä kannettiin tullia 1/16 tavarasta. Tavaraa saivat viedä muutkin kuin porvarit ja maakauppiaat. Renvallin maininta Jaakko Pentinpojasta vuonna 1590 virallisena maakauppiaana ei saa vahvistusta tulliluettelosta. Kyrön hallintopitäjään kuuluivat 1580 ja 1590-luvuilla Vöyrin, Ilmajoen ja Lapuan kappelikunnat, sekä ajoittain tai osittain myös Laihia. Vöyriläiset kirjattiin Tukholman vuoden 1590 tulliluetteloon omana ryhmänään, joten Jaakko Pentinpoika Kyrön kappelista oli joko Ilmajoelta, Lapualta tai Laihialta. Tutkimuksissaan Renvall on päätynyt siihen tulokseen, että Ilmajoella eli vuosina 1585-1592 vain yksi Jaakko Pentinpoika, Ilkan talon isäntä. Näin ei kuitenkaan ole. Veroluetteloihin kirjattiin vain isännät eli verojen maksajat, mutta toki tilalla asui muutakin miesväkeä, veljiä, setiä, enoja, serkkuja, renkiä, itsellisiä tai sotilaita. Erästä Jaakko Pentinpoikaa Pitkärannasta (Rannosta) sakotettiin Ilmajoen talvikäräjillä vuonna 1585. Rannon tilan isännäksi Jaakko Pentinpoika kirjattiin vuosina 1594–1598. Jos tulliluettelossa mainittu Jaakko Pentinpoika Kyrön kappelista oli Ilmajoelta, se ei vielä todista sitä, että hän oli Jaakko Pentinpoika Ilkka. Pitäjässä saattoi Jaakko Pentinpoika Rannon lisäksi olla muitakin samannimisiä. (Tapio Piirron tiedonanto 2023)

Maakauppiaitten luettelo vuodelta 1591, Ilmajoen kappeli. Heikki Markuksenpoika Jouppilasta, Simo Prusinpoika Jouppilasta, Jaakko Ilkka, Matti Heikinpoika Seppälästä, Yrjänä Nisunpoika Kuralahti (Kuralachti). Lähde VA 129:98. Kirkkoherran ja maakauppiaitten omaisuus vuonna 1591, Ilmajoen pitäjä. Jaakko Ilkka Rahnastolta (Jakop Ilcka i Rahnasto). 2 manttaalin talo. 39 panninmaata peltoa, 6 tynnyriä ruista, 38 tynnyriä ohraa, 4 leiviskää voita, 14 lehmää, 16 päätä nuorta karjaa, 32 lammasta, 4 hevosta, 7 lehmänvuotaa, 9 vasikannahkaa ja 8 tynnyriä tervaa. Lähde VA 129:64. (Tapio Piirto: Ilmajoki 1546-1634)

Ilmajoen maakauppiaat 1591:129 Suomen peruutettujen rälssitilojen tilit (1591-1591): Tiedosto 101, tiedosto ei aukea: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6224990308&aineistoI...
Landsköpmans register udi Österbotten Anno p 91, Ilmoila Cap: Hend Marcuss i Jåppila, Simon Blusiuss ibidm, Jacob Ilcka, Matts Hendrss i Seppele, Jören Nisiuss i Kuralachtt (Tapio Piirron tiedonanto 2023).
Ilmajoen maakauppiaiden omaisuus 1591: 129 Suomen peruutettujen rälssitilojen tilit (1591-1591): Tiedosto 88, tiedosto ei aukea: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6224990243&aineistoI...
Aff Jakop Ilcka i Rahnasto, Mantall 2, Spanland 39, Inventarium Rogh 6 T_nor, Korn 38 T_nor, Smör 4 #, Köör 14, Ungnött 16, Fåår 32, Hestar 4, Ungnött huder 7, Kalffskin 9, Tiera 8 T_nor (Tapio Piirron tiedonanto 2023).
(Tapio Piirto: Lähteet 1546-1634)

Luukon mukaan Ilmajoen Peltoniemi oli 1500-luvulla rikas maakauppiassuku. Vuonna 1591 myös Ilmajoen Kokkolankylän Jaakko Ilkka merkittiin maakauppiaiden luetteloon. Sekä Peltoniemi että Ilkka olivat laivanomistajia. Maakauppiaina heillä oli mahdollisuus tuoda maakuntaan suolaa, rautaa ja muuta kauppatavaraa. Vastineeksi Etelä-Pohjanmaalta vietiin Tukholmaan voita, kalaa, traania, vuotia ja turkiksia. 1580-luvulla vietiin vain vähän tervaa. (Armas Luukko: Nurmon historia I. Vaasa Oy, Vaasa 1983, ss.123-124)

Ilmajoen maakirja 1591: 4793 Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan maakirja ja tilikirja (1591-1591): Tiedosto 29, Kukkolan kylä, Pentti Joupinpoika (myöhemmin Ilkka):
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5732197704&aineistoI...

Ilmajoen kymmenysvero 1591: 4794 Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo (1591-1591): Tiedosto 35, Rahnaston kylä, Jaakko Pentinpoika, edellisellä sivulla Matti Erkinpoika (Savolainen, autio), Matti Erkinpoika Hyövälti (autio):
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6220452851&aineistoI...
Ilmajoen kymmenysvero 1592: 4798 Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo (1592-1592): Tiedosto 42, Jaakko Pentinpoika:
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6220468630&aineistoI...

Ilkkaan liitettiin Matti Savolaisen tila 1592
Renvallin mukaan Jaakko Ilkka sai vuonna 1592 nimiinsä Matti Savolaisen tilan. Se oli edellisenä vuonna 1591 ollut autioitumisen partaalla tai mahdollisesti jo Jaakko Ilkalla, vaikka tämä ei maksanutkaan siitä veroa. (Pentti Renvall: Katkeroitunut pienviljelijä pohjalainen suurtalonpoika? Historiallinen aikakauskirja 1935, n:o 3)

Ilmajoen Suomalainen eli Savolainen, veroluettelojen kirjausjärjestyksien perusteella Hyövällin ja Ilkan välissä:
Matti Erkinpoika Suomalainen eli Savolainen isännöi 1554–1591. Matz Erichssn i Rahnasto (kylännimi), vuoden 1575 veronmaksukyvyttömien luettelossa.
Jaakko Pentinpoika Ilkka isännöi 1592–1595. Talon on kirjattu autioituneen vuonna 1595. Vuonna 1598 maat on liitetty Mikki Jaakonpoika Ilkan talon maihin. Jaakko Pentinpoika Ilkka on kirjattu vuotuisveroluetteloihin vielä vuonna 1601, sen jälkeen kirjaukset talosta päättyvät. (Tapio Piirto: Ilmajoki 1546-1534)

Ilmajoen maakirja 1592: 4797 Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan maakirja ja tilikirja (1592-1592): Tiedosto 31, kirjausjärjestys Jaakko Ilkka (Ilkka), Matti Hyövälti, Jaakko Ilkka (Matti Savolaisen autio): https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6220464890&aineistoI...
Ilmajoen maakirja 1593: 4801 Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan maakirja ja tilikirja (1593-1593): Tiedosto 18, Jaakko Pentinpoika (Ilkka), Jaakko Ilkka (Matti Savolaisen autio): https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6220470995&aineistoI...
Ilmajoen kymmenysvero 1593: 4802 Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo (1593-1593): Tiedosto 33, Jaakko Pentinpoika:
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6220697578&aineistoI...
Ilmajoen kymmenysvero 1594: 4806 Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo (1594-1594): Tiedosto 14, sama:
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6220704235&aineistoI...
Ilmajoen maakirja 1594: 4805 Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan maakirja ja tilikirja (1594-1594): Tiedosto 19, Jaakko Pentinpoika (Ilkka), Jaakko Pentinpoika (Matti Savolaisen autio): https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6220721491&aineistoI...
Ilmajoen kymmenysvero 1594, kirjattu 1595: 4809 Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo (1595-1595): Tiedosto 44, Rahnaston kylä, Jaakko Pentinpoika: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6220729070&aineistoI...
Ilmajoen maakirja 1595: 4808 Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan maakirja ja tilikirja (1595-1595): Tiedosto 22, Jaakko Pentinpoika (Ilkka), Jaakko Ilkka (Matti Suomalaisen autio), ratsumies Anders Laurinpojan lipullisessa:
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6220746735&aineistoI...

Renvallin mukaan Jaakko Ilkka jätti verovapausanomuksen, jota käsiteltiin käräjillä vuonna 1595. Hän esitti, että hänen ostamansa tila ei soveltunut viljanviljelykseen, mistä syystä hänen oli täytynyt laittaa se autioksi ja niityksi toisen tilansa tueksi. Hän oli kuitenkin suorittanut siitä jonkun aikaa täyden manttaaliveron. Ilmajoen kirkkoherra Matti Laurinpoika oli antanut asiasta todistuksen joulukuussa 1594, jonka perusteella Ilkan sivutila sai verovapauden. Jaakko Ilkka saavutti näin huomattavan taloudellisen edun ja hänen taloudellinen tilansa parani. Hän ei näinollen noussut katkeroituneena kapinan johtajaksi. (Pentti Renvall: Katkeroitunut pienviljelijä pohjalainen suurtalonpoika? Historiallinen aikakauskirja 1935, n:o 3)

Kirkkoherra Matthias Laurentii, todistus 20.12.1594: 4808 Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan maakirja ja tilikirja (1595-1595): Tiedosto 137:
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6220746696&aineistoI...
(Tapio Piirto: Lähteet 1546-1634)

Renvall kumoaa kirjoituksessaan Yrjö Koskisen käsityksen, että Ilmajoen Kokkolan kylässä olisi ollut samaan aikaan kaksi Jaakko Pentinpoikaa. Näistä toinen olisi varakkaan Ilkan suurtalon isäntä ja nimismies Jaakko Pentinpoika Ilkka, toinen olisi vuoden 1592 tienoilla köyhempään Matti Savolainen eli Suomalaisen taloon tullut isäntä Jaakko Ilkka. Näistä jälkimmäinen olisi noussut kapinaliikkeen päälliköksi. Renvallin mukaan Koskinen on perustanut käsityksensä pelkästään kruunun vuotuisen veron sekä nokka- ja lehmäveron tilikirjoihin. Maakirjan tarkoitus oli talon omistajan nimellä pelkästään erottaa taloja toisistaan. Vanhat merkinnät saattoivat näin elää luetteloissa vielä tosiasiallisen tilanteen muututtua. Luotettavampi olisi kuitenkin ollut kymmenysluettelo, jota laati pitäjän pappi. Hän tunsi paikalliset olot ja isännyyden vaihtumiset. Tässä luettelossa ei kertaakaan mainittu kahta Jaakko Ilkkaa, vaan hänellä oli nimissään samassa kylässä kaksi taloa. (Pentti Renvall: Katkeroitunut pienviljelijä pohjalainen suurtalonpoika? Historiallinen aikakauskirja 1935, n:o 3)

Renvall kumoaa kirjoituksessaan Jaakko Laurilan käsityksen, että kapinaliikkeen päällikkö Jaakko Ilkka olisi ollut köyhempään taloon Ilmajoelle tullut lapualainen isäntä, jota oli vuonna 1590 ja 1593 sakotettu Lapualla. Laurila esitti, että sotaväki olisi ryöstänyt Jaakko Ilkan kotitalon Lapualla ja siksi tämä olisi ostanut hallanaran talon Ilmajoelta. Kotitalo olisi kuitenkin autioitunut vuonna 1595, mistä syystä Jaakko Ilkka olisi katkeroitunut ja noussut kapinan lietsojaksi. Hänet kuitenkin vangittiin ja vietiin Turun linnaan. Paettuaan linnasta hän olisi palannut kotipitäjäänsä Lapualle ja aloittanut uuden kapinan siellä. Laurilan käsitykselle siitä, että Jaakko Ilkan kotitalo Lapualla olisi tuhottu, ei ole löytynyt todisteita. (Pentti Renvall: Katkeroitunut pienviljelijä pohjalainen suurtalonpoika? Historiallinen aikakauskirja 1935, n:o 3)

Huomattakoon, että Lapualla sakkoluettelossa mainittu Jaakko Ilkka on ilmeisesti Jaakko Ambrosiuksenpoika. Hän sai vuonna 1590 sakkoa anastettuaan pellon Filip Eskelinpojalta Alastarosta. Vuonna 1593 hän salasi kymmenyksiä Martti Martinpojan kanssa, joka oli Alastarolta. Jaakko esiintyi jo vuonna 1553 Lassi Ilkan tilalla piispanvakkojen maksajien joukossa. Hän tulee Lapuan Ilkan isännäksi Alastaron kylään leski Cecilian jälkeen vuosiksi 1558-1593. (Pentti Renvall: Katkeroitunut pienviljelijä pohjalainen suurtalonpoika? Historiallinen aikakauskirja 1935, n:o 3)

Jaakko Ilkka oli ratsumies 1592-1595
Renvallin mukaan Jaakko Pentinpoika oli itse mukana sotaretkillä. Turussa 1.9.1592 annetun todistuksen mukaan Jaakko Pentinpoika Ilmajoelta oli ollut mukana kahdella retkellä ja todistuksen kirjoittamisen aikaan kolmannella. Tilikirjojen mukaan hän teki ratsupalvelusta talonsa edestä vuosina 1593-1595, palvelus oli Antti Laurinpojan lipullisessa. Vuosina 1599-1601 Ilkan talo merkittiin autioksi. (Pentti Renvall: Katkeroitunut pienviljelijä pohjalainen suurtalonpoika? Historiallinen aikakauskirja 1935, n:o 3)

Ratsumiehet 1593 sekä 1.9.1592 annettu todistus Jaakko Pentinpojan retkistä: 4799 Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan tilikirja (1593-1593): Tiedosto 16, Jaakko Pentinpoika kuului Anders Laurinpojan lipulliseen: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6220464444&aineistoI...
Ratsumiehet 1593, kirjattu 1594: 4804 Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan tilikirja (1594-1594): Tiedosto 14, sama: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6220697316&aineistoI...
Ratsumiehet 1594: 4803 Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan tilikirja (1594-1594): Tiedosto 18, sama: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6220692811&aineistoI...
Ratsumiehet 1595: 4807 Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan tilikirja (1595-1595): Tiedosto 19, sama: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6220703564&aineistoI...
(Tapio Piirto: Lähteet 1546-1634)

Nuijasodan syistä 1595
Renvallin mukaan ei ole havaittavissa merkkiäkään Jaakko Ilkan vastustusasenteesta viranomaisiin ennen vuotta 1595. Hän sai ratsupalveluksen korvaukseksi verovapauden ja teki ratsupalveluksen tuomarin kanssa samassa lipullisessa. Lisäksi hänellä oli toinen ratsu linnaleirissä. Vuonna 1595 pidettyjen Söderkopingin valtiopäivien jälkeen Jaakko Ilkka teki kuitenkin täyskäännöksen. Hänen vaikuttimenaan saattoivat olla kauppasuhteet Pohjanmaan ja Ruotsin välillä. Hän kokosi linnaleiristä kärsimään joutuneita talonpoikia yhteen ja saapui rikkaan suurtalollisen ja maakauppiaan Hannu Fordellin luo. Tämä ilmoitti Kaarle herttuan tahdoksi sen, että ratsumiehiltä otetaan pois heidän kokoamansa vilja. Näin tapahtui, ja Jaakko Ilkka vangittiin. (Pentti Renvall: Katkeroitunut pienviljelijä pohjalainen suurtalonpoika? Historiallinen aikakauskirja 1935, n:o 3)

Katolinen Sigismund tuli isänsä Juhanan kuoltua Puolan ja Ruotsin kuninkaaksi. Kaarle painosti Sigismundin allekirjoittamaan Uppsalan päätöksen, jossa hän tunnusti Ruotsin olevan protestanttinen valtio. Tämä ei riittänyt Ruotsin ylimystölle, jonka enemmistö piti Sigismundia ulkomaalaisena ja harhaoppisena. Vuonna 1595 Söderköpingin valtiopäivät valitsivat Kaarlen valtionhoitajaksi. Kaarle vaati Suomen käskynhaltijaa Klaus Flemingiä itsensä eikä Sigismundin alaiseksi, minkä seurauksena maassa syttyi sisällissota. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarle_IX)

Turun linnassa vankina alkuvuodesta 1596
Tammikuussa 1596 Jaakko Ilkka vietiin Turun linnan tyrmään, jossa hän viipyi mahdollisesti kesään saakka, kunnes pääsi pakenemaan. Kuljetuksesta on säilynyt kuitti, missä Sommarströmin mukaan olisi ollut virheellinen päiväys vuodelta 1595. Nimenomaan tammikuussa vuoden väärinkirjoittamiset olivat melko yleisiä. Lisäksi Ilkan vankina tekemä tunnustus Fordelin kiihoittajan toiminnasta sopisi vuoden 1596 tilanteeseen. (Pentti Renvall: Katkeroitunut pienviljelijä pohjalainen suurtalonpoika? Historiallinen aikakauskirja 1935, n:o 3)

Kuitti Jaakko Ilkan kuljetuksesta vangittuna Turun linnaan, päivätty 19.1.1595: 4808 Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan maakirja ja tilikirja (1595-1595): Tiedosto 95:
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6220746741&aineistoI...
(Tapio Piirto: Lähteet 15646-1634)

Ilpo Lagerstedtin mukaan Kaarle-herttua oli vuoden 1595 lopulla valittu Ruotsin valtionhoitajaksi. Pohjalaiset ottivat oikeuden omiin käsiinsä linnaleiriä koskevassa kiistassa. Klaus Fleming lähetti sotilaita Pohjanmaalle ja nämä tukahduttivat kapinan. Talonpoikien johtohenkilöitä olivat Pentti Pouttu, ilmajokinen Jaakko Ilkka, kurikkalainen Vilppu Laurinpoika Liuhtari, vähäkyröläinen Matti Fursti, isokyröläiset Perttu Palo ja Yrjö Kontsas, vöyriläinen Olavi Miemoinen, lapualainen Martti Tuomaala, nurmolainen Tuomas Martikkala, kauhavalainen Martti Louko ja alahärmäläinen Pentti Piri. Jaakko Ilkalla oli sotakokemusta, joten kapinallisten sotilaallinen johto lankesi hänelle. (Ilpo Lagerstedt: Nuijasodan vaikutus Etelä-Pohjanmaan asutukseen. Books on Demand GmbH, Helsinki 2014, ss.17-18)

Kolme kuukautta kestäneen nuijasodan Ilkkalainen osa
- 25.11.1596 Isonkyrön kirkolle kokkontuneet pohjalaiset talonpojat päättivät kieltäytyä linnaleiristä. Talonpoikien ja sotaväen välillä tapahtui selkkaus.
- Joulukuussa 1596 Pyyrinlahden taistelussa nuijamiehet löivät huovit Liimattalan kylän lähellä. Heitä johti lapualainen Martti Vilpunpoika Tuomaala. Mukana oli lappajärvisiä sekä Kivijärven, Karstulan ja Saarijärven talonpoikia.
- Rautalammin talonpojat liittyivät nuijamiehiin. Heitä johti Rautalammin nimismies Matti Leinonen.
- Padasjoen Nyystölässä nuijamiehet lyötiin Iivari Tawastin petoksen vuoksi. Matti Leinonen vangittiin ja vietiin Olavinlinnaan tyrmään. Nuijamiehet lyötiin myös Nokialla ja Savossa.
- Pohjanmaan vouti Abraham Melkiorinpoika sai talonpoikien avustamana Jaakko Ilkan vangiksi ja mestautti tämän vastoin Flemingin kieltoa todennäköisesti Isonkyrön Kontsaansaarella tammikuussa 1597.
- Viimeinen taistelu käytiin 24.2.1597 Ilmajoella Santavuoren edustalla.

Nuijasotaan lähtivät suomenkielisen Kyrön suurpitäjän miehet. Rannikkoa pitkin etelään edenneet joukot lyötiin Ulvilassa. Killisen tiedon mukaan he olivat ryöstäneet ja polttaneet Klaus Flemingin sotapäällikön Akseli Kurjen kartanon Anolan, mutta hävinneet päätaistelun Anolan luodolla. Klaus Fleming voitti nuijamiehet Nokialla, ja taistelusta hengissä selvinneet miehet lähtivät pakoon kohti Pohjanmaata. Flemingin voutina olleen Abraham Melkiorinpojan johtama osasto seurasi heitä. Ilmajoen kirkkoherra Gabriel Peldanin muistiinpanojen mukaan kiinni otetut nuijapäälliköt mestattiin Isonkyrön kirkolla. (Ilpo Lagerstedt: Nuijasodan vaikutus Etelä-Pohjanmaan asutukseen. Books on Demand GmbH, Helsinki 2014, ss. 23-25)

Media-aineistossa Jaakko Ilkan puumerkki 1596. Jaakko Ilkka -seuran mukaan nuijamiehet päättivät jatkaa sotaretkeä Hämeen metsän toiselle puolelle. Samalla vapautettiin raajarikkoisia miehiä ja heille annettiin joulukuussa 1596 Jalasjärvellä vapautuskirje, jonka varmensivat Jaakko Ilkka omalla puumerkillään ja hänen alipäällikkönsä Yrjö Kontsas jalkajousta kuvaavalla puumerkillä, kuva asiakirjasta.
(https://jaakkoilkka.fi/jaakko-ilkka/jaakko-ilkasta)

Klaus Fleming saapui jo helmikuussa 1597 Pirkkalasta Jalasjärven kautta Kurikkaan. Nuijamiehistä suurin osa surmattiin Piirtolan pellolla ja loput Santavuoren lähellä olevalla suolla. Fleming aloitti mielivaltaisen ryöstelyn ja tuhoamisen Pohjanmaalla. Viimeistään maaliskuussa 1597 hän lähti Mustasaaresta kohti etelää. Hän menehtyi pian tämän jälkeen jossain nykyisen Raaseporin alueella matkallaan kohti Tukholmaa. (Ilpo Lagerstedt: Nuijasodan vaikutus Etelä-Pohjanmaan asutukseen. Books on Demand GmbH, Helsinki 2014, ss. 31, 55-56)

https://jaakkoilkka.fi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jaakko_Ilkka
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkan_patsas
https://fi.wikipedia.org/wiki/Nuijasota
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarle_IX

”Ken vaivojansa vaikertaa / On vaivojensa vanki / Ei oikeutta maassa saa / Ken itse sit' ei hanki":
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_(runo)

Viimeisiä merkintöjä tilikirjoissa
Renvallin mukaan koko Pohjanmaalla oli vain yksi Jaakko Pentinpoika ja hän isännöi Ilkan taloa Ilmajoen Rahnaston kylässä. Hänen isänsä oli Pentti Jaakonpoika, joka esiintyi vuotuisverojen luettelossa vuosina 1585-1587, mutta ilmestyi sitten vielä 1591. Jaakko Ilkka hävisi vuotuisverojen luettelosta vuonna 1598, mutta ilmestyi vielä vuosiksi 1599-1601, siis kuolemansa jälkeen. (Pentti Renvall: Katkeroitunut pienviljelijä pohjalainen suurtalonpoika? Historiallinen aikakauskirja 1935, n:o 3)

Ilmajoen maakirja 1598: 4811 Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan maakirja ja tilikirja (1598-1598): Tiedosto 43, Jaakko Pentinpoika (1/2 manttaalia):
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5732119554&aineistoI...

Mikko Jaakonpoika Ilkka isännöi vuodesta 1598
Ilmajoen tilikirja 1598: 4812 Korsholman kartanon, Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan tilikirja (1598-1598): Tiedosto 75, Rahnaston kylä, Mikko Jaakonpoika:
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6220749268&aineistoI...

Ilmajoen maakirja 1599: 4814 Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan maakirja ja tilikirja (1599-1599): Tiedosto 11, Jaakko Pentinpoika (Ilkka), Jaakko Ilkka autio (Matti Suomalaisen autio): https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5732151457&aineistoI...
Verorästejä 1599: 4816 Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan rästiluetteloita (1599-1599): Tiedosto 18, Jaakko Pentinpoika (Ilkka), Jaakko Ilkka (Matti Suomalaisen autio):
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6220722300&aineistoI...

Ilmajoen kymmenysvero 1599: 4815 Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo (1599-1599): Tiedosto 69, Mikko Jaakonpoika:
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6186949592&aineistoI...

Ilmajoen maakirja 1600: 4818 Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan maakirja ja tilikirja (1600-1600): Tiedosto 20, Mikko Jaakonpoika Ilkka, Jaakko Ilkka autio (Matti Savolaisen autio):
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5732180748&aineistoI...
Ilmajoen kymmenysvero 1600: 4819 Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo (1600-1600): Tiedosto 16, Mikko Jaakonpoika:
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6220750138&aineistoI...

Ilmajoen maakirja 1601: 4821 Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan maakirja ja tilikirja (1601-1601): Tiedosto 17, Mikko Jaakonpoika (Ilkka), Jaakko Ilkka autio (Matti Savolaisen autio): https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=5732142503&aineistoI...
Ilmajoen kymmenysvero 1601: 4822 Pohjanmaan voutikunnan ja Oulun erämaan kymmenysluettelo (1601-1601): Tiedosto 32, Lahdenkylä, Mikko Jaakonpoika:
https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=6220746129&aineistoI...

Media-aineistossa kartta Ilmajoen Rahnaston kylän taloista vuonna 1691, Jonas Gedda. Puhtaaksipiirros Tapio Piirto 2000, yhdistetty kaksi Geddan piirtämää karttaa:
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-200805161670
http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-200805163449

(Tapio Piirto: Ilmajoki 1546-1634 ja Tapio Piirto: Lähteet 1546-1634)