Jacob Eriksson Uppa

Is your surname Uppa?

Connect to 726 Uppa profiles on Geni

Share your family tree and photos with the people you know and love

  • Build your family tree online
  • Share photos and videos
  • Smart Matching™ technology
  • Free!

Jacob Eriksson Uppa

Finnish: Jaakko Erkinpoika Uppa, Swedish: Jacob Erichsson Uppa
Birthdate:
Death: January 31, 1692 (84-100)
Seinäjoki, Finland
Immediate Family:

Son of Erik Nilsson Uppa and Rachel Uppa
Husband of Barbro Mattsdotter Uppa
Father of Jaakko Jaakonpoika Uppa; Thomas Jacobsson Uppa; Mikki Jaakonpoika Uppa; Gertrud Jacobsdotter Liikaluoma and Sigfred Uppa

Occupation: Upan Isäntä 1628-1667
Managed by: Private User
Last Updated:

About Jacob Eriksson Uppa

Seinäjoen Upan suvun kantaisä

Jaakko Erkinpoika Uppa ja hänen vaimonsa Barbro Matintytär olivat Seinäjoen Upan suvun kantavanhemmat. He avioituivat mahdollisesti vuoden 1629 tienoilla, jolloin Jaakko Erkinpoika sai tilan isännyyden hoitaakseen. Jaakko Erkinpojan vaimon Barbro Matintyttären synnyinkotia tai tulosuuntaa ei tiedetä.

Leski Rachel oli tilansa isäntä Seinäjoella vuosina 1610-1611.
Tuomas Rasmuksenpoika Uppa isännöi vuosina 1612-1628. Hän saattoi olla leski Rachelin uusi aviomies, mutta tästä ei ole todisteita.
Pojaksi vuonna 1627 merkitty Jaakko Erkinpoika isännöi vuosina 1629-1661. Hän saattoi olla leski Rachelin poika ensimmäisestä avioliitosta, mutta tästä ei ole todisteita. Hänen vaimonsa oli Barbro Matintytär. Veroluetteloiden mukaan näyttäisi siltä, että Tuomas Uppa ja Jaakko Erkinpoika hoitivat tilaa yhdessä vuosina 1637-1668.
Jaakko Erkinpojan poika Tuomas Jaakonpoika isännöi vuosina 1663-1683. Hänen vaimonsa oli Kaarina Joosefintytär.

Seinäjoen Upan sukuseura: https://www.uppasukuseura.fi/

Tuomas Uppa ja Jaakko isännöivät yhdessä 1637-1668
Erkki Niileksenpoika (Erik Nilsson Uppa) kuoli mahdollisesti vuonna 1609 tai 1610. Tilan isännäksi merkittiin leski Rakel vuosina 1610-1611 (Rachel Uppa). Tilan tämänaikainen nimi ei ole tiedossa.
Tilan isännäksi vuonna 1612 tullut noin 35-vuotias Tuomas Rasmuksenpoika saattoi olla leski Rakelin uusi aviomies (Thomas Rasmusson Uppa). Tilan nimeksi vakiintui Uppa.
Jaakko Erkinpoika oli vuonna 1627 kirjattu ruodutusluettelossa "pojaksi", hän olisi siis Tuomas Upan poikapuoli tai ottopoika. Sukulaisuuksista ei kuitenkaan ole varmaa todistetta. Veroluetteloiden mukaan näyttäisi siltä, että Tuomas Rasmuksenpoika Uppa ja "poika" Jaakko Erkinpoika hoitivat Upan tilaa yhdessä vuosina 1637-1668.

Seinäjoki ruodutusluettelo vuodelta 1627, isäntä Thomas Rasmusson (Uppa), kivulloinen ikä 50 vuotta. Jacob Erichsson, poika ikä 20 vuotta. (Tapio Piirto: Ruotu- ja väenottoluettelot: Vuoden 1627 luettelo Ilmajoen pitäjästä. Juuret 2/2002 netissä: https://www.etelapohjalaiset-juuret.fi/wp-content/uploads/2020/05/J...)

Seinäjoen Uppa, veronmaksajat eri luetteloissa 1635-1675:
- Tuomas Rasmuksenpoika: vuotuisvero 1635–1668, henkivero 1635–1642, kymmenysvero 1635–1647, ruotu- ja väenotto 1643–1644. Vuoden 1643 talvikäräjillä Tuomas Rasmuksenpoika valitti tulipalon polttaneen hänen rakennuksiaan.
- Jaakko Erkinpoika: vuotuisvero 1669, 1671, henkivero 1644–1660, 1669, kymmenysvero 1649, 1651, ruotu- ja väenotto 1637–1642, 1646–1656.
- Tuomas Jaakonpoika: vuotuisvero 1671–1675, henkivero 1663–1667, kymmenysvero 1671–1675, ruotu- ja väenotto 1658.
(Tapio Piirron tiedonanto 2020)

Etelä-Pohjanmaan voutikunnan tilikirja 1629-1630 (4963). Seinäjoki, Jaakko Erkinpoika (Jouppi), Brusius Matinpoika (Marttila), Tuomas Rasmuksenpoika (Uppa), Yrjö Jaakonpoika (Jouppila): http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653713

Etelä-Pohjanmaan voutikunnan maakirja 1634-1634 (4970). Seinäjoki, Jaakko Erkinpoika (Jouppi), Tuomas Brusiuksenpoika (Marttila), Tuomas Rasmuksenpoika (Uppa), Yrjö Jaakonpoika (Jouppila): http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655386

Pohjanmaan ja Länsipohjan läänin maakirja 1668-1668 (9153). Seinäjoki, Tuomas Rasmuksenpoika (Uppa) isännöi taloansa:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12261909

Pohjanmaan ja Länsipohjan läänin maakirja 1671-1671 (9157). Seinäjoki, Jaakko Erkinpoika isännöi taloansa, Tuomas Jaakonpoika:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13587441

Upan isäntänä 1629-1661
Erkki Niileksenpoika isännöi tilaansa Seinäjoella vuosina 1600-1609. Talosta varustettiin ratsumies vuosina 1602-1605.
Leski Raakel isännöi vuosina 1610-1611.
Tuomas Rasmuksenpoika Uppa isännöi vuosina 1612-1628. Hänen iäkseen merkittiin 50 vuotta vuoden 1627 ruotu- ja väenottoluettelossa. Talosta varustettiin ratsumies vuosina 1612-1613 ja drabantti vuosina 1614-1615.
"Poika" Jaakko Erkinpoika isännöi vuosina 1629-1634. Hänen iäkseen merkittiin 20 vuotta vuoden 1627 ruotu- ja väenottoluettelossa. Vuoden 1633 luettelossa iäksi merkittiin 35 vuotta. (Tapio Piirto: Ilmajoki 1546-1634)

Tuomas Rasmuksenpoika merkittiin tilan Uppa isännäksi vuotuisveroluetteloissa vuosina 1635-1660.
Vuonna 1641 talossa merkittiin isäntä ja vaimo. Vuonna 1642 talossa merkittiin poika ja pojanvaimo.
Renki Paavo Laurinpoika merkittiin vuosina 1637-1638, sotilaaksi vuonna 1638, ikä 19 vuotta. Sotilaana vielä vuonna 1641, syntynyt Kirkonkylässä.
Juho Matinpoika merkittiin vuonna 1638, ikä 16 vuotta.
Jaakko Erkinpoika merkittiin isännäksi vuosina 1629-1661. Hänet oli merkitty "pojaksi", sekä isännäksi jo vuoden 1629 ruotu-ja väenottoluettelossa. Vuoden 1638 luettelossa hänen iäkseen merkittiin 40 vuotta. Hänen vaimonsa oli Barbro Matintytär. (Tapio Piirto: Ilmajoki 1635-1675)

Vuonna 1620 Seinäjoen ja Peräseinäjoen seitsemästä talosta kaksi menetti koko satonsa, yksi kolme neljäsosaa ja neljä taloa puolet sadostaan. 1630-luvun alkupuoli oli kaikkein ankarimpia katoaikoja: halla liikkui eteläpohjalaistenkin pelloilla melkein joka vuosi, joten kruunu joutui järjestämään viljakuljetuksia Liivin- ja Inkerinmaalta. Vuonna 1641 suurpitäjän kirkkoherra Jaakko Peldan kirjoitti, kuinka koko Ilmajoen pitäjää oli kohdannut "valitettavasti suuri syntienrangaistus siten, että Jumala luonnottomalla märkyydellä ja sen jälkeen sattuneella kovalla pakkasella turmeli kaiken viljan". Seuraavan vuoden syksyllä ilmajokelaiset ja lapualaiset valittivat taas hätäänsä pyytäen verojaan anteeksi. Seinäjoki oli mukana eniten kärsineissä alueissa, joten se ei tuona aikana suorittanut verokymmenyksiään lainkaan. (Seinäjoen asutushistoriaa 1500-luvulta 1800-luvulle, katkelma Juhani Heikkilän artikkelista. www.porstuakirjastot.fi tiedostot netissä)

SAY: Jaakko Erkinpoika merkittiin Suomen asutuksen yleisluettelossa Ilmajoen jaksolla 1635-1654 isännäksi Uppalan tilalla Seinäjoella vuosina 1640-1654. Vuosien 1635-1637 merkinnät ovat Seinäjoen Joupin merkintöjä. Jouppi oli kestikievari, ei Uppa: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=61371
SAY: Suomen asutuksen yleisluettelossa Ilmajoen jaksolla 1655-1674 Uppa merkittiin virheellisesti kestikievariksi (Seinäjoen Jouppi oli kestikievari): http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=65004

Etelä-Pohjanmaa 1650 Claes Claesson: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/24609

Jaakko ja Barbro Upan lapsia
- Tuomas / Thomas (Jaakonpoika) Uppa, talollinen, s. noin 1635 Seinäjoki, k. 1695-1696 Seinäjoki.
- Jaakko (Jaakonpoika) Uppa, s. noin 1636 Seinäjoki, k. 1677>. Tuomas Upan isännyysaikana merkittiin veli Jaakko Jaakonpoika vuosina 1675-1677 sekä tämän vaimo Liisa Jaakontytär vuosina 1675-1676 (Tapio Piirto: Ilmajoki 1635-1675; Tapio Piirto: Ilmajoki 1676-1699).
- Tytär (Jaakontytär) Uppa, s. noin 1637 Seinäjoki, k. 1660>. Vuosina 1657-1660 Upan tilalla merkittiin isäntä ja vaimo, poika ja pojanvaimo sekä tytär (Tapio Piirto: Ilmajoki 1635-1675).
- Mikko (Jaakonpoika) Uppa, s. noin 1640 Seinäjoki, k. 1658>. Tuomas Upan isännyysaikana merkittiin veli Mikki Jaakonpoika vuonna 1658 (Tapio Piirto: Ilmajoki 1635-1675). Ruodutusluettelo 1658 (Tapio Piirron tiedonanto 2021): https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054854_01000#?cv=999&z=326...
- Kerttu / Gertru (Jaakontytär) Uppa, Liikala / Liikaluoma, s. 1647 Seinäjoki, k. 2.6.1717 Jalasjärvi (hautausaika, tila:Lijkaluoma, Jalasjärvi, rekisteröity Ilmajoella, ikä 70 vuotta). Tuomas Upan isännyysaikana merkittiin lanko Heikki Tuomaanpoika (vuonna 1681) sekä tämän vaimo Kerttu Jaakontytär (vuosina 1681-1689). Kerttu oli Matti Tuomaanpojan isän sisar. (Tapio Piirto: Ilmajoki 1676-1699)
Jaakko ja Barbro Uppa saivat ainakin 5 lasta.

Viimeiset vuodet
Ilmajoen syyskäräjillä 1678 käsiteltiin Seinäjoen Upan talon asioita. Jaakko Erkinpoika Seinäjoelta kertoi oikeudelle, kuinka hän on vaimonsa Barbro Matintyttären suostumuksella aiemmin luvannut ja testamentannut vanhimmalle pojalleen Tuomas Jaakonpojalle heidän kuolemansa jälkeen ennen kaikkia muita perillisiä ja hänen oikean perintöosansa lisäksi saamaan 100 kuparitaalaria, vanhan tervakattilan ja pienen hopeatuopin 10 kuparitaalaria arvoltaan. Tämän hän sanoi tehneensä siinä tarkoituksessa, ettei Tuomas lähtisi talosta, minkä vuoksi talo saattaisi joutua rappiolle, vaan että hän vaimonsa Kaarina Joosepintyttären kanssa jäisi talon hyödyksi tekemään töitä, maksamaan veroja ja hoitamaan ja huolehtimaan vanhasta väestä. Jaakko pyysi nyt, koska tämä hänen poikansa ja pojan vaimo aina tähän saakka ovat kaikella kuuliaisuudella ja ahkeruudella häntä ja hänen vaimoaan auttaneet ja tehneet talon töitä, aikoen hän nyt vielä tämän jälkeen aikeensa toteuttaa, että oikeus tämän pojalleen tekemän määräyksen, joka heille ja talolle on hyödyksi, että Tuomas ja hänen vaimonsa vielä ahkerammin tämän jälkeen suoriutuisivat, kihlakunnan tuomiolla vahvistamaan. (Uppa 1675-1846. Uppa-sukuseuran julkaisu 2004, s.1)

Etelä-Pohjanmaa 1680 Claes Claesson: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-200910284291

Uppalan talon vanhaemäntä Barbro Matintytär kuoli joulukuussa 1684 kotonaan Seinäjoella. Ilmajoki haudattu:
21.12.1684 21.12.1684 Uppala hustru, 4 Adv:, omainen: Jacob Erssons.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6106825

Leski Jaakko Erkinpoika Uppa asui vielä runsaan seitsemän vuotta poikansa Tuomas Jaakonpojan isännöimällä Uppalan tilalla Seinäjoella. Hän kuoli tammikuussa 1692 Seinäjoella. Ilmajoki haudattu:
31.1.1692 31.1.1692 Jacob Erichsson Uppa, Sexag:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6106850

Tuomas Jaakonpoika merkittiin tilan Uppa isännäksi vuosina 1676-1683. Rippikirjassa hänet merkittiin vuosina 1694-1695, kuolinmerkintä. Hänen vaimonsa Kaarina Joosepintytär merkittiin vuosina 1676-1683, rippikirjassa vuosina 1694-1699.
Isä Jaakko Erkinpoika haudattiin 31.1.1692. Äiti Barbro Matintytär haudattiin 21.12.1684.
Veli Jaakko Jaakonpoika merkittiin vuosina 1676-1677 ja hänen vaimonsa Liisa Jaakontytär vuonna 1676.
Lanko Heikki Tuomaanpoika merkittiin vuonna 1681 ja hänen vaimonsa Kerttu Jaakontytär vuosina 1681-1689. Kerttu oli Matti Tuomaanpojan isän sisar. (Tapio Piirto: Ilmajoki 1676-1699)

Upan talon nimestä
Nimi Uppa kirjattiin ensimmäisen kerran Seinäjoen Upan talon isännälle Tuomas Rasmuksenpojalle vuonna 1629. Yksitoista vuotta aikaisemmin vuonna 1618 sama lisänimi oli kirjattu eräälle Tuomas Tuomaanpojalle, joka oli ilmestynyt Alavuden Tusan isännäksi. Oliko kyseessä isä ja poika? Uppa on kuitenkin luontonimi, eikä sen perusteella voisi tehdä päätelmiä isäntien sukulaisuuksista tai tulosuunnasta. Seinäjoen Uppa sijaitsee joen itärannalla laaksossa, jota reunustavat lännessä korkea Jouppilanvuori sekä pienempi Kyrkösvuori, idässä Paukavuori ja kaakossa Hallilanvuori.

Seinäjoki ruodutusluettelo jaksolla 1608-1618. Jaakko Erkinpoika (Jouppi), Ambrosius Matinpoika (Marttila), Yrjänä Jaakonpoika ja vävy (Jouppila), Tuomas Rasmuksenpoika (Uppa), Pentti Jaakonpoika ja poika (Kihniä), Pietari (Antinpoika Leppänen, autioitui). Huomattakoon, että seuraavalla sivulla kirjattiin Alavuden isäntien joukossa Tuomas Uppa (Tuomaanpoika Tusa). (Ruodutusluettelo, Tapio Piirron tiedonanto 2018): https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055034_00145#?s=&cv=144&c=...

1600-luvulla Seinäjoen Upan talo kirjoitettiin muodossa Uppå. Nimi juontaa Lehtiön mukaan alkunsa upottavasta paikasta, "uppolasta". Seinäjoen alue oli ennen soiden raivausta upottavaa suota. Upota-verbin perimmäinen lähtökohta lienee ollut sana "upa", joka merkitsi sakkaa, pohjalle muodostunutta poroa. Uppa olisi siten se sakka, "upa", johon voi upota. (Matti Lehtiö: Asutusnimi Uppa. Eteläpohjalaiset Juuret 3/2007, Ilmajoen kirjapaino IL-MO 2007, ss.32-33)

Eero Kojosen mukaan 1620-luvun lopussa Seinäjoella asui Tuomas Uppa, joka pyrki kiinni Alavuden eräalueisiin, joissa kaskenpoltto oli syrjäyttämässä eränkäynnin. Vuonna 1629 seinäjokelainen Tuomas Uppa ystävineen riiteli kuortanelaisten kanssa Alavuden Mulkkujärven ja Saarijärven kaskimaiden omistuksesta. Seinäjokiset voittivat oikeusjutun. (Eero Kojonen, Alavuden Historia I. Jyväskylä 1963, s.64)

About Jaakko Erkinpoika Uppa (suomi)

Seinäjoen Upan suvun kantaisä

Jaakko Erkinpoika Uppa ja hänen vaimonsa Barbro Matintytär olivat Seinäjoen Upan suvun kantavanhemmat. He avioituivat mahdollisesti vuoden 1629 tienoilla, jolloin Jaakko Erkinpoika sai tilan isännyyden hoitaakseen. Jaakko Erkinpojan vaimon Barbro Matintyttären synnyinkotia tai tulosuuntaa ei tiedetä.

Leski Rachel oli tilansa isäntä Seinäjoella vuosina 1610-1611.
Tuomas Rasmuksenpoika Uppa isännöi vuosina 1612-1628. Hän saattoi olla leski Rachelin uusi aviomies, mutta tästä ei ole todisteita.
Pojaksi vuonna 1627 merkitty Jaakko Erkinpoika isännöi vuosina 1629-1661. Hän saattoi olla leski Rachelin poika ensimmäisestä avioliitosta, mutta tästä ei ole todisteita. Hänen vaimonsa oli Barbro Matintytär. Veroluetteloiden mukaan näyttäisi siltä, että Tuomas Uppa ja Jaakko Erkinpoika hoitivat tilaa yhdessä vuosina 1637-1668.
Jaakko Erkinpojan poika Tuomas Jaakonpoika isännöi vuosina 1663-1683. Hänen vaimonsa oli Kaarina Joosefintytär.

Seinäjoen Upan sukuseura: https://www.uppasukuseura.fi/

Tuomas Uppa ja Jaakko isännöivät yhdessä 1637-1668
Erkki Niileksenpoika (Erik Nilsson Uppa) kuoli mahdollisesti vuonna 1609 tai 1610. Tilan isännäksi merkittiin leski Rakel vuosina 1610-1611 (Rachel Uppa). Tilan tämänaikainen nimi ei ole tiedossa.
Tilan isännäksi vuonna 1612 tullut noin 35-vuotias Tuomas Rasmuksenpoika saattoi olla leski Rakelin uusi aviomies (Thomas Rasmusson Uppa). Tilan nimeksi vakiintui Uppa.
Jaakko Erkinpoika oli vuonna 1627 kirjattu ruodutusluettelossa "pojaksi", hän olisi siis Tuomas Upan poikapuoli tai ottopoika. Sukulaisuuksista ei kuitenkaan ole varmaa todistetta. Veroluetteloiden mukaan näyttäisi siltä, että Tuomas Rasmuksenpoika Uppa ja "poika" Jaakko Erkinpoika hoitivat Upan tilaa yhdessä vuosina 1637-1668.

Seinäjoki ruodutusluettelo vuodelta 1627, isäntä Thomas Rasmusson (Uppa), kivulloinen ikä 50 vuotta. Jacob Erichsson, poika ikä 20 vuotta. (Tapio Piirto: Ruotu- ja väenottoluettelot: Vuoden 1627 luettelo Ilmajoen pitäjästä. Juuret 2/2002 netissä: https://www.etelapohjalaiset-juuret.fi/wp-content/uploads/2020/05/J...)

Seinäjoen Uppa, veronmaksajat eri luetteloissa 1635-1675:
- Tuomas Rasmuksenpoika: vuotuisvero 1635–1668, henkivero 1635–1642, kymmenysvero 1635–1647, ruotu- ja väenotto 1643–1644. Vuoden 1643 talvikäräjillä Tuomas Rasmuksenpoika valitti tulipalon polttaneen hänen rakennuksiaan.
- Jaakko Erkinpoika: vuotuisvero 1669, 1671, henkivero 1644–1660, 1669, kymmenysvero 1649, 1651, ruotu- ja väenotto 1637–1642, 1646–1656.
- Tuomas Jaakonpoika: vuotuisvero 1671–1675, henkivero 1663–1667, kymmenysvero 1671–1675, ruotu- ja väenotto 1658.
(Tapio Piirron tiedonanto 2020)

Etelä-Pohjanmaan voutikunnan tilikirja 1629-1630 (4963). Seinäjoki, Jaakko Erkinpoika (Jouppi), Brusius Matinpoika (Marttila), Tuomas Rasmuksenpoika (Uppa), Yrjö Jaakonpoika (Jouppila): http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653713

Etelä-Pohjanmaan voutikunnan maakirja 1634-1634 (4970). Seinäjoki, Jaakko Erkinpoika (Jouppi), Tuomas Brusiuksenpoika (Marttila), Tuomas Rasmuksenpoika (Uppa), Yrjö Jaakonpoika (Jouppila): http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655386

Pohjanmaan ja Länsipohjan läänin maakirja 1668-1668 (9153). Seinäjoki, Tuomas Rasmuksenpoika (Uppa) isännöi taloansa:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12261909

Pohjanmaan ja Länsipohjan läänin maakirja 1671-1671 (9157). Seinäjoki, Jaakko Erkinpoika isännöi taloansa, Tuomas Jaakonpoika:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13587441

Upan isäntänä 1629-1661
Erkki Niileksenpoika isännöi tilaansa Seinäjoella vuosina 1600-1609. Talosta varustettiin ratsumies vuosina 1602-1605.
Leski Raakel isännöi vuosina 1610-1611.
Tuomas Rasmuksenpoika Uppa isännöi vuosina 1612-1628. Hänen iäkseen merkittiin 50 vuotta vuoden 1627 ruotu- ja väenottoluettelossa. Talosta varustettiin ratsumies vuosina 1612-1613 ja drabantti vuosina 1614-1615.
"Poika" Jaakko Erkinpoika isännöi vuosina 1629-1634. Hänen iäkseen merkittiin 20 vuotta vuoden 1627 ruotu- ja väenottoluettelossa. Vuoden 1633 luettelossa iäksi merkittiin 35 vuotta. (Tapio Piirto: Ilmajoki 1546-1634)

Tuomas Rasmuksenpoika merkittiin tilan Uppa isännäksi vuotuisveroluetteloissa vuosina 1635-1660.
Vuonna 1641 talossa merkittiin isäntä ja vaimo. Vuonna 1642 talossa merkittiin poika ja pojanvaimo.
Renki Paavo Laurinpoika merkittiin vuosina 1637-1638, sotilaaksi vuonna 1638, ikä 19 vuotta. Sotilaana vielä vuonna 1641, syntynyt Kirkonkylässä.
Juho Matinpoika merkittiin vuonna 1638, ikä 16 vuotta.
Jaakko Erkinpoika merkittiin isännäksi vuosina 1629-1661. Hänet oli merkitty "pojaksi", sekä isännäksi jo vuoden 1629 ruotu-ja väenottoluettelossa. Vuoden 1638 luettelossa hänen iäkseen merkittiin 40 vuotta. Hänen vaimonsa oli Barbro Matintytär. (Tapio Piirto: Ilmajoki 1635-1675)

Vuonna 1620 Seinäjoen ja Peräseinäjoen seitsemästä talosta kaksi menetti koko satonsa, yksi kolme neljäsosaa ja neljä taloa puolet sadostaan. 1630-luvun alkupuoli oli kaikkein ankarimpia katoaikoja: halla liikkui eteläpohjalaistenkin pelloilla melkein joka vuosi, joten kruunu joutui järjestämään viljakuljetuksia Liivin- ja Inkerinmaalta. Vuonna 1641 suurpitäjän kirkkoherra Jaakko Peldan kirjoitti, kuinka koko Ilmajoen pitäjää oli kohdannut "valitettavasti suuri syntienrangaistus siten, että Jumala luonnottomalla märkyydellä ja sen jälkeen sattuneella kovalla pakkasella turmeli kaiken viljan". Seuraavan vuoden syksyllä ilmajokelaiset ja lapualaiset valittivat taas hätäänsä pyytäen verojaan anteeksi. Seinäjoki oli mukana eniten kärsineissä alueissa, joten se ei tuona aikana suorittanut verokymmenyksiään lainkaan. (Seinäjoen asutushistoriaa 1500-luvulta 1800-luvulle, katkelma Juhani Heikkilän artikkelista. www.porstuakirjastot.fi tiedostot netissä)

SAY: Jaakko Erkinpoika merkittiin Suomen asutuksen yleisluettelossa Ilmajoen jaksolla 1635-1654 isännäksi Uppalan tilalla Seinäjoella vuosina 1640-1654. Vuosien 1635-1637 merkinnät ovat Seinäjoen Joupin merkintöjä. Jouppi oli kestikievari, ei Uppa: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=61371
SAY: Suomen asutuksen yleisluettelossa Ilmajoen jaksolla 1655-1674 Uppa merkittiin virheellisesti kestikievariksi (Seinäjoen Jouppi oli kestikievari): http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=65004

Etelä-Pohjanmaa 1650 Claes Claesson: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/24609

Jaakko ja Barbro Upan lapsia
- Tuomas / Thomas (Jaakonpoika) Uppa, talollinen, s. noin 1635 Seinäjoki, k. 1695-1696 Seinäjoki.
- Jaakko (Jaakonpoika) Uppa, s. noin 1636 Seinäjoki, k. 1677>. Tuomas Upan isännyysaikana merkittiin veli Jaakko Jaakonpoika vuosina 1675-1677 sekä tämän vaimo Liisa Jaakontytär vuosina 1675-1676 (Tapio Piirto: Ilmajoki 1635-1675; Tapio Piirto: Ilmajoki 1676-1699).
- Tytär (Jaakontytär) Uppa, s. noin 1637 Seinäjoki, k. 1660>. Vuosina 1657-1660 Upan tilalla merkittiin isäntä ja vaimo, poika ja pojanvaimo sekä tytär (Tapio Piirto: Ilmajoki 1635-1675).
- Mikko (Jaakonpoika) Uppa, s. noin 1640 Seinäjoki, k. 1658>. Tuomas Upan isännyysaikana merkittiin veli Mikki Jaakonpoika vuonna 1658 (Tapio Piirto: Ilmajoki 1635-1675). Ruodutusluettelo 1658 (Tapio Piirron tiedonanto 2021): https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054854_01000#?cv=999&z=326...
- Kerttu / Gertru (Jaakontytär) Uppa, Liikala / Liikaluoma, s. 1647 Seinäjoki, k. 2.6.1717 Jalasjärvi (hautausaika, tila:Lijkaluoma, Jalasjärvi, rekisteröity Ilmajoella, ikä 70 vuotta). Tuomas Upan isännyysaikana merkittiin lanko Heikki Tuomaanpoika (vuonna 1681) sekä tämän vaimo Kerttu Jaakontytär (vuosina 1681-1689). Kerttu oli Matti Tuomaanpojan isän sisar. (Tapio Piirto: Ilmajoki 1676-1699)
Jaakko ja Barbro Uppa saivat ainakin 5 lasta.

Viimeiset vuodet
Ilmajoen syyskäräjillä 1678 käsiteltiin Seinäjoen Upan talon asioita. Jaakko Erkinpoika Seinäjoelta kertoi oikeudelle, kuinka hän on vaimonsa Barbro Matintyttären suostumuksella aiemmin luvannut ja testamentannut vanhimmalle pojalleen Tuomas Jaakonpojalle heidän kuolemansa jälkeen ennen kaikkia muita perillisiä ja hänen oikean perintöosansa lisäksi saamaan 100 kuparitaalaria, vanhan tervakattilan ja pienen hopeatuopin 10 kuparitaalaria arvoltaan. Tämän hän sanoi tehneensä siinä tarkoituksessa, ettei Tuomas lähtisi talosta, minkä vuoksi talo saattaisi joutua rappiolle, vaan että hän vaimonsa Kaarina Joosepintyttären kanssa jäisi talon hyödyksi tekemään töitä, maksamaan veroja ja hoitamaan ja huolehtimaan vanhasta väestä. Jaakko pyysi nyt, koska tämä hänen poikansa ja pojan vaimo aina tähän saakka ovat kaikella kuuliaisuudella ja ahkeruudella häntä ja hänen vaimoaan auttaneet ja tehneet talon töitä, aikoen hän nyt vielä tämän jälkeen aikeensa toteuttaa, että oikeus tämän pojalleen tekemän määräyksen, joka heille ja talolle on hyödyksi, että Tuomas ja hänen vaimonsa vielä ahkerammin tämän jälkeen suoriutuisivat, kihlakunnan tuomiolla vahvistamaan. (Uppa 1675-1846. Uppa-sukuseuran julkaisu 2004, s.1)

Etelä-Pohjanmaa 1680 Claes Claesson: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-200910284291

Uppalan talon vanhaemäntä Barbro Matintytär kuoli joulukuussa 1684 kotonaan Seinäjoella. Ilmajoki haudattu:
21.12.1684 21.12.1684 Uppala hustru, 4 Adv:, omainen: Jacob Erssons.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6106825

Leski Jaakko Erkinpoika Uppa asui vielä runsaan seitsemän vuotta poikansa Tuomas Jaakonpojan isännöimällä Uppalan tilalla Seinäjoella. Hän kuoli tammikuussa 1692 Seinäjoella. Ilmajoki haudattu:
31.1.1692 31.1.1692 Jacob Erichsson Uppa, Sexag:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6106850

Tuomas Jaakonpoika merkittiin tilan Uppa isännäksi vuosina 1676-1683. Rippikirjassa hänet merkittiin vuosina 1694-1695, kuolinmerkintä. Hänen vaimonsa Kaarina Joosepintytär merkittiin vuosina 1676-1683, rippikirjassa vuosina 1694-1699.
Isä Jaakko Erkinpoika haudattiin 31.1.1692. Äiti Barbro Matintytär haudattiin 21.12.1684.
Veli Jaakko Jaakonpoika merkittiin vuosina 1676-1677 ja hänen vaimonsa Liisa Jaakontytär vuonna 1676.
Lanko Heikki Tuomaanpoika merkittiin vuonna 1681 ja hänen vaimonsa Kerttu Jaakontytär vuosina 1681-1689. Kerttu oli Matti Tuomaanpojan isän sisar. (Tapio Piirto: Ilmajoki 1676-1699)

Upan talon nimestä
Nimi Uppa kirjattiin ensimmäisen kerran Seinäjoen Upan talon isännälle Tuomas Rasmuksenpojalle vuonna 1629. Yksitoista vuotta aikaisemmin vuonna 1618 sama lisänimi oli kirjattu eräälle Tuomas Tuomaanpojalle, joka oli ilmestynyt Alavuden Tusan isännäksi. Oliko kyseessä isä ja poika? Uppa on kuitenkin luontonimi, eikä sen perusteella voisi tehdä päätelmiä isäntien sukulaisuuksista tai tulosuunnasta. Seinäjoen Uppa sijaitsee joen itärannalla laaksossa, jota reunustavat lännessä korkea Jouppilanvuori sekä pienempi Kyrkösvuori, idässä Paukavuori ja kaakossa Hallilanvuori.

Seinäjoki ruodutusluettelo jaksolla 1608-1618. Jaakko Erkinpoika (Jouppi), Ambrosius Matinpoika (Marttila), Yrjänä Jaakonpoika ja vävy (Jouppila), Tuomas Rasmuksenpoika (Uppa), Pentti Jaakonpoika ja poika (Kihniä), Pietari (Antinpoika Leppänen, autioitui). Huomattakoon, että seuraavalla sivulla kirjattiin Alavuden isäntien joukossa Tuomas Uppa (Tuomaanpoika Tusa). (Ruodutusluettelo, Tapio Piirron tiedonanto 2018): https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055034_00145#?s=&cv=144&c=...

1600-luvulla Seinäjoen Upan talo kirjoitettiin muodossa Uppå. Nimi juontaa Lehtiön mukaan alkunsa upottavasta paikasta, "uppolasta". Seinäjoen alue oli ennen soiden raivausta upottavaa suota. Upota-verbin perimmäinen lähtökohta lienee ollut sana "upa", joka merkitsi sakkaa, pohjalle muodostunutta poroa. Uppa olisi siten se sakka, "upa", johon voi upota. (Matti Lehtiö: Asutusnimi Uppa. Eteläpohjalaiset Juuret 3/2007, Ilmajoen kirjapaino IL-MO 2007, ss.32-33)

Eero Kojosen mukaan 1620-luvun lopussa Seinäjoella asui Tuomas Uppa, joka pyrki kiinni Alavuden eräalueisiin, joissa kaskenpoltto oli syrjäyttämässä eränkäynnin. Vuonna 1629 seinäjokelainen Tuomas Uppa ystävineen riiteli kuortanelaisten kanssa Alavuden Mulkkujärven ja Saarijärven kaskimaiden omistuksesta. Seinäjokiset voittivat oikeusjutun. (Eero Kojonen, Alavuden Historia I. Jyväskylä 1963, s.64)

Om Jacob Erichsson Uppa (svenska)

Seinäjoen Upan suvun kantaisä

Jaakko Erkinpoika Uppa ja hänen vaimonsa Barbro Matintytär olivat Seinäjoen Upan suvun kantavanhemmat. He avioituivat mahdollisesti vuoden 1629 tienoilla, jolloin Jaakko Erkinpoika sai tilan isännyyden hoitaakseen. Jaakko Erkinpojan vaimon Barbro Matintyttären synnyinkotia tai tulosuuntaa ei tiedetä.

Leski Rachel oli tilansa isäntä Seinäjoella vuosina 1610-1611.
Tuomas Rasmuksenpoika Uppa isännöi vuosina 1612-1628. Hän saattoi olla leski Rachelin uusi aviomies, mutta tästä ei ole todisteita.
Pojaksi vuonna 1627 merkitty Jaakko Erkinpoika isännöi vuosina 1629-1661. Hän saattoi olla leski Rachelin poika ensimmäisestä avioliitosta, mutta tästä ei ole todisteita. Hänen vaimonsa oli Barbro Matintytär. Veroluetteloiden mukaan näyttäisi siltä, että Tuomas Uppa ja Jaakko Erkinpoika hoitivat tilaa yhdessä vuosina 1637-1668.
Jaakko Erkinpojan poika Tuomas Jaakonpoika isännöi vuosina 1663-1683. Hänen vaimonsa oli Kaarina Joosefintytär.

Seinäjoen Upan sukuseura: https://www.uppasukuseura.fi/

Tuomas Uppa ja Jaakko isännöivät yhdessä 1637-1668
Erkki Niileksenpoika (Erik Nilsson Uppa) kuoli mahdollisesti vuonna 1609 tai 1610. Tilan isännäksi merkittiin leski Rakel vuosina 1610-1611 (Rachel Uppa). Tilan tämänaikainen nimi ei ole tiedossa.
Tilan isännäksi vuonna 1612 tullut noin 35-vuotias Tuomas Rasmuksenpoika saattoi olla leski Rakelin uusi aviomies (Thomas Rasmusson Uppa). Tilan nimeksi vakiintui Uppa.
Jaakko Erkinpoika oli vuonna 1627 kirjattu ruodutusluettelossa "pojaksi", hän olisi siis Tuomas Upan poikapuoli tai ottopoika. Sukulaisuuksista ei kuitenkaan ole varmaa todistetta. Veroluetteloiden mukaan näyttäisi siltä, että Tuomas Rasmuksenpoika Uppa ja "poika" Jaakko Erkinpoika hoitivat Upan tilaa yhdessä vuosina 1637-1668.

Seinäjoki ruodutusluettelo vuodelta 1627, isäntä Thomas Rasmusson (Uppa), kivulloinen ikä 50 vuotta. Jacob Erichsson, poika ikä 20 vuotta. (Tapio Piirto: Ruotu- ja väenottoluettelot: Vuoden 1627 luettelo Ilmajoen pitäjästä. Juuret 2/2002 netissä: https://www.etelapohjalaiset-juuret.fi/wp-content/uploads/2020/05/J...)

Seinäjoen Uppa, veronmaksajat eri luetteloissa 1635-1675:
- Tuomas Rasmuksenpoika: vuotuisvero 1635–1668, henkivero 1635–1642, kymmenysvero 1635–1647, ruotu- ja väenotto 1643–1644. Vuoden 1643 talvikäräjillä Tuomas Rasmuksenpoika valitti tulipalon polttaneen hänen rakennuksiaan.
- Jaakko Erkinpoika: vuotuisvero 1669, 1671, henkivero 1644–1660, 1669, kymmenysvero 1649, 1651, ruotu- ja väenotto 1637–1642, 1646–1656.
- Tuomas Jaakonpoika: vuotuisvero 1671–1675, henkivero 1663–1667, kymmenysvero 1671–1675, ruotu- ja väenotto 1658.
(Tapio Piirron tiedonanto 2020)

Etelä-Pohjanmaan voutikunnan tilikirja 1629-1630 (4963). Seinäjoki, Jaakko Erkinpoika (Jouppi), Brusius Matinpoika (Marttila), Tuomas Rasmuksenpoika (Uppa), Yrjö Jaakonpoika (Jouppila): http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2653713

Etelä-Pohjanmaan voutikunnan maakirja 1634-1634 (4970). Seinäjoki, Jaakko Erkinpoika (Jouppi), Tuomas Brusiuksenpoika (Marttila), Tuomas Rasmuksenpoika (Uppa), Yrjö Jaakonpoika (Jouppila): http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=2655386

Pohjanmaan ja Länsipohjan läänin maakirja 1668-1668 (9153). Seinäjoki, Tuomas Rasmuksenpoika (Uppa) isännöi taloansa:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=12261909

Pohjanmaan ja Länsipohjan läänin maakirja 1671-1671 (9157). Seinäjoki, Jaakko Erkinpoika isännöi taloansa, Tuomas Jaakonpoika:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=13587441

Upan isäntänä 1629-1661
Erkki Niileksenpoika isännöi tilaansa Seinäjoella vuosina 1600-1609. Talosta varustettiin ratsumies vuosina 1602-1605.
Leski Raakel isännöi vuosina 1610-1611.
Tuomas Rasmuksenpoika Uppa isännöi vuosina 1612-1628. Hänen iäkseen merkittiin 50 vuotta vuoden 1627 ruotu- ja väenottoluettelossa. Talosta varustettiin ratsumies vuosina 1612-1613 ja drabantti vuosina 1614-1615.
"Poika" Jaakko Erkinpoika isännöi vuosina 1629-1634. Hänen iäkseen merkittiin 20 vuotta vuoden 1627 ruotu- ja väenottoluettelossa. Vuoden 1633 luettelossa iäksi merkittiin 35 vuotta. (Tapio Piirto: Ilmajoki 1546-1634)

Tuomas Rasmuksenpoika merkittiin tilan Uppa isännäksi vuotuisveroluetteloissa vuosina 1635-1660.
Vuonna 1641 talossa merkittiin isäntä ja vaimo. Vuonna 1642 talossa merkittiin poika ja pojanvaimo.
Renki Paavo Laurinpoika merkittiin vuosina 1637-1638, sotilaaksi vuonna 1638, ikä 19 vuotta. Sotilaana vielä vuonna 1641, syntynyt Kirkonkylässä.
Juho Matinpoika merkittiin vuonna 1638, ikä 16 vuotta.
Jaakko Erkinpoika merkittiin isännäksi vuosina 1629-1661. Hänet oli merkitty "pojaksi", sekä isännäksi jo vuoden 1629 ruotu-ja väenottoluettelossa. Vuoden 1638 luettelossa hänen iäkseen merkittiin 40 vuotta. Hänen vaimonsa oli Barbro Matintytär. (Tapio Piirto: Ilmajoki 1635-1675)

Vuonna 1620 Seinäjoen ja Peräseinäjoen seitsemästä talosta kaksi menetti koko satonsa, yksi kolme neljäsosaa ja neljä taloa puolet sadostaan. 1630-luvun alkupuoli oli kaikkein ankarimpia katoaikoja: halla liikkui eteläpohjalaistenkin pelloilla melkein joka vuosi, joten kruunu joutui järjestämään viljakuljetuksia Liivin- ja Inkerinmaalta. Vuonna 1641 suurpitäjän kirkkoherra Jaakko Peldan kirjoitti, kuinka koko Ilmajoen pitäjää oli kohdannut "valitettavasti suuri syntienrangaistus siten, että Jumala luonnottomalla märkyydellä ja sen jälkeen sattuneella kovalla pakkasella turmeli kaiken viljan". Seuraavan vuoden syksyllä ilmajokelaiset ja lapualaiset valittivat taas hätäänsä pyytäen verojaan anteeksi. Seinäjoki oli mukana eniten kärsineissä alueissa, joten se ei tuona aikana suorittanut verokymmenyksiään lainkaan. (Seinäjoen asutushistoriaa 1500-luvulta 1800-luvulle, katkelma Juhani Heikkilän artikkelista. www.porstuakirjastot.fi tiedostot netissä)

SAY: Jaakko Erkinpoika merkittiin Suomen asutuksen yleisluettelossa Ilmajoen jaksolla 1635-1654 isännäksi Uppalan tilalla Seinäjoella vuosina 1640-1654. Vuosien 1635-1637 merkinnät ovat Seinäjoen Joupin merkintöjä. Jouppi oli kestikievari, ei Uppa: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=61371
SAY: Suomen asutuksen yleisluettelossa Ilmajoen jaksolla 1655-1674 Uppa merkittiin virheellisesti kestikievariksi (Seinäjoen Jouppi oli kestikievari): http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=65004

Etelä-Pohjanmaa 1650 Claes Claesson: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/24609

Jaakko ja Barbro Upan lapsia
- Tuomas / Thomas (Jaakonpoika) Uppa, talollinen, s. noin 1635 Seinäjoki, k. 1695-1696 Seinäjoki.
- Jaakko (Jaakonpoika) Uppa, s. noin 1636 Seinäjoki, k. 1677>. Tuomas Upan isännyysaikana merkittiin veli Jaakko Jaakonpoika vuosina 1675-1677 sekä tämän vaimo Liisa Jaakontytär vuosina 1675-1676 (Tapio Piirto: Ilmajoki 1635-1675; Tapio Piirto: Ilmajoki 1676-1699).
- Tytär (Jaakontytär) Uppa, s. noin 1637 Seinäjoki, k. 1660>. Vuosina 1657-1660 Upan tilalla merkittiin isäntä ja vaimo, poika ja pojanvaimo sekä tytär (Tapio Piirto: Ilmajoki 1635-1675).
- Mikko (Jaakonpoika) Uppa, s. noin 1640 Seinäjoki, k. 1658>. Tuomas Upan isännyysaikana merkittiin veli Mikki Jaakonpoika vuonna 1658 (Tapio Piirto: Ilmajoki 1635-1675). Ruodutusluettelo 1658 (Tapio Piirron tiedonanto 2021): https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0054854_01000#?cv=999&z=326...
- Kerttu / Gertru (Jaakontytär) Uppa, Liikala / Liikaluoma, s. 1647 Seinäjoki, k. 2.6.1717 Jalasjärvi (hautausaika, tila:Lijkaluoma, Jalasjärvi, rekisteröity Ilmajoella, ikä 70 vuotta). Tuomas Upan isännyysaikana merkittiin lanko Heikki Tuomaanpoika (vuonna 1681) sekä tämän vaimo Kerttu Jaakontytär (vuosina 1681-1689). Kerttu oli Matti Tuomaanpojan isän sisar. (Tapio Piirto: Ilmajoki 1676-1699)
Jaakko ja Barbro Uppa saivat ainakin 5 lasta.

Viimeiset vuodet
Ilmajoen syyskäräjillä 1678 käsiteltiin Seinäjoen Upan talon asioita. Jaakko Erkinpoika Seinäjoelta kertoi oikeudelle, kuinka hän on vaimonsa Barbro Matintyttären suostumuksella aiemmin luvannut ja testamentannut vanhimmalle pojalleen Tuomas Jaakonpojalle heidän kuolemansa jälkeen ennen kaikkia muita perillisiä ja hänen oikean perintöosansa lisäksi saamaan 100 kuparitaalaria, vanhan tervakattilan ja pienen hopeatuopin 10 kuparitaalaria arvoltaan. Tämän hän sanoi tehneensä siinä tarkoituksessa, ettei Tuomas lähtisi talosta, minkä vuoksi talo saattaisi joutua rappiolle, vaan että hän vaimonsa Kaarina Joosepintyttären kanssa jäisi talon hyödyksi tekemään töitä, maksamaan veroja ja hoitamaan ja huolehtimaan vanhasta väestä. Jaakko pyysi nyt, koska tämä hänen poikansa ja pojan vaimo aina tähän saakka ovat kaikella kuuliaisuudella ja ahkeruudella häntä ja hänen vaimoaan auttaneet ja tehneet talon töitä, aikoen hän nyt vielä tämän jälkeen aikeensa toteuttaa, että oikeus tämän pojalleen tekemän määräyksen, joka heille ja talolle on hyödyksi, että Tuomas ja hänen vaimonsa vielä ahkerammin tämän jälkeen suoriutuisivat, kihlakunnan tuomiolla vahvistamaan. (Uppa 1675-1846. Uppa-sukuseuran julkaisu 2004, s.1)

Etelä-Pohjanmaa 1680 Claes Claesson: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-200910284291

Uppalan talon vanhaemäntä Barbro Matintytär kuoli joulukuussa 1684 kotonaan Seinäjoella. Ilmajoki haudattu:
21.12.1684 21.12.1684 Uppala hustru, 4 Adv:, omainen: Jacob Erssons.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6106825

Leski Jaakko Erkinpoika Uppa asui vielä runsaan seitsemän vuotta poikansa Tuomas Jaakonpojan isännöimällä Uppalan tilalla Seinäjoella. Hän kuoli tammikuussa 1692 Seinäjoella. Ilmajoki haudattu:
31.1.1692 31.1.1692 Jacob Erichsson Uppa, Sexag:
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6106850

Tuomas Jaakonpoika merkittiin tilan Uppa isännäksi vuosina 1676-1683. Rippikirjassa hänet merkittiin vuosina 1694-1695, kuolinmerkintä. Hänen vaimonsa Kaarina Joosepintytär merkittiin vuosina 1676-1683, rippikirjassa vuosina 1694-1699.
Isä Jaakko Erkinpoika haudattiin 31.1.1692. Äiti Barbro Matintytär haudattiin 21.12.1684.
Veli Jaakko Jaakonpoika merkittiin vuosina 1676-1677 ja hänen vaimonsa Liisa Jaakontytär vuonna 1676.
Lanko Heikki Tuomaanpoika merkittiin vuonna 1681 ja hänen vaimonsa Kerttu Jaakontytär vuosina 1681-1689. Kerttu oli Matti Tuomaanpojan isän sisar. (Tapio Piirto: Ilmajoki 1676-1699)

Upan talon nimestä
Nimi Uppa kirjattiin ensimmäisen kerran Seinäjoen Upan talon isännälle Tuomas Rasmuksenpojalle vuonna 1629. Yksitoista vuotta aikaisemmin vuonna 1618 sama lisänimi oli kirjattu eräälle Tuomas Tuomaanpojalle, joka oli ilmestynyt Alavuden Tusan isännäksi. Oliko kyseessä isä ja poika? Uppa on kuitenkin luontonimi, eikä sen perusteella voisi tehdä päätelmiä isäntien sukulaisuuksista tai tulosuunnasta. Seinäjoen Uppa sijaitsee joen itärannalla laaksossa, jota reunustavat lännessä korkea Jouppilanvuori sekä pienempi Kyrkösvuori, idässä Paukavuori ja kaakossa Hallilanvuori.

Seinäjoki ruodutusluettelo jaksolla 1608-1618. Jaakko Erkinpoika (Jouppi), Ambrosius Matinpoika (Marttila), Yrjänä Jaakonpoika ja vävy (Jouppila), Tuomas Rasmuksenpoika (Uppa), Pentti Jaakonpoika ja poika (Kihniä), Pietari (Antinpoika Leppänen, autioitui). Huomattakoon, että seuraavalla sivulla kirjattiin Alavuden isäntien joukossa Tuomas Uppa (Tuomaanpoika Tusa). (Ruodutusluettelo, Tapio Piirron tiedonanto 2018): https://sok.riksarkivet.se/bildvisning/A0055034_00145#?s=&cv=144&c=...

1600-luvulla Seinäjoen Upan talo kirjoitettiin muodossa Uppå. Nimi juontaa Lehtiön mukaan alkunsa upottavasta paikasta, "uppolasta". Seinäjoen alue oli ennen soiden raivausta upottavaa suota. Upota-verbin perimmäinen lähtökohta lienee ollut sana "upa", joka merkitsi sakkaa, pohjalle muodostunutta poroa. Uppa olisi siten se sakka, "upa", johon voi upota. (Matti Lehtiö: Asutusnimi Uppa. Eteläpohjalaiset Juuret 3/2007, Ilmajoen kirjapaino IL-MO 2007, ss.32-33)

Eero Kojosen mukaan 1620-luvun lopussa Seinäjoella asui Tuomas Uppa, joka pyrki kiinni Alavuden eräalueisiin, joissa kaskenpoltto oli syrjäyttämässä eränkäynnin. Vuonna 1629 seinäjokelainen Tuomas Uppa ystävineen riiteli kuortanelaisten kanssa Alavuden Mulkkujärven ja Saarijärven kaskimaiden omistuksesta. Seinäjokiset voittivat oikeusjutun. (Eero Kojonen, Alavuden Historia I. Jyväskylä 1963, s.64)


view all 16

Jacob Eriksson Uppa's Timeline

1595
November 1595
1620
1620
Uppala, Seinäjoki, Finland
1635
1635
Uppa, Seinäjoki, Finland
1640
1640
Seinäjoki, Finland
1647
April 2, 1647
Uppala Seinäjoki
1692
January 31, 1692
Age 96
Seinäjoki, Finland
????
????
????