Jorma Rudolf Sampolahti

Autoteknikko. Auto- ja Konekorjaamo Hejon omistaja Pihlajavedellä. Sitä ennen mm. Rosenlewin konekorjaamon päällikkö Porissa.

Toimi sota-ajat armeijan eri autokorjaamojen päällikkönä.

Lukuisia paikallisia luottamustoimia Pihlajavedellä.

Elämäkerta

Jorma Rudolf Sampolahti syntyi 2. elokuuta 1908 Porissa. Hänen isänsä oli Akseli Sampolahti (17.10.1872 – 23.2.1956).
Akseli työskenteli Rosenlewillä. Äiti oli Hilda Cecilia Sampolahti o.s. Koskinen (27.2.1873 – 9.9.1958). Jossain vaihetta elämää Hildalla oli hattukauppa Raumalla. Jormalla oli 3 veljeä: Einari, Uuno ja Taisto ja kaksi sisarta: Salli ja Orvokki. [1, 2]

Jorma oli nuoresta saakka innokas moottorimies. Sanomalehtiuutinen vuodelta 1934 kertoo hänen osallistuneen moottoripyöräkilpailuunkin. [2, 3]

Hääpari Lahja ja Jorma Sampolahti vuonna 1936. Kuva: Kaija Suomisen kokoelma.

Jorma avioitui 20. kesäkuuta 1936 Lahja Sylvia Koposen (24.12.1911 Kärkölä – 4.2.1948) kanssa. Pariskunnalle syntyi tytär Kristiina 1947. Lahja menehtyi yllättäen vain 36-vuoden ikäisenä ja seitsemän kuukauden ikäinen tytär jäi isä-Jorman hoiviin.

Sota-ajat Autokorjaamon johtajana

Sotapalveluksen Jorma teki 36. Autokorjaamossa 1941-1944. Autokorjaamo kiersi Kannaksella seuraavaa reittiä:

”Vuoriniemi (27.6.1941), Innasen maasto (1.8.1941), kohti Hiitolaa (14.8.1941), Raivattalan maastoon, Myllypeltoon (24.8.), Vuoksen eteläpuolelle Sudenhäntään (4.9.1941) joudutiin kiertämään 100 km, kun silta on hävitetty, Riiskan kylään, Tuokonmäelle (28.9.1941), Rautu, Leinikylä (7.2.1942). Jossain vaiheessa matka jatkui Kannakselta pohjoiseen: Simpeleellä oltiin 12.9.1944. Savonlinnan, Iisalmen ja Ylivieskan kautta Ouluun, jossa oltiin 10.10.44. Jatkettiin Kemin kautta Tornion Vajakkalaan, jonne saavuttiin 21.10.1944. Lähtö paluumatkalle tapahtui 7.11.44 ja takaisin Porissa oltiin 11.11.44.”

Otteita sotapäiväkirjasta:

”1.8.1941 Autokorjaamon päälliköksi määrätään ylikersantti Jorma Sampolahti ja nimitettiin sotilasvirkamieheksi.
3.10.1941 divisioonan päiväkäskyllä sotilasvirkamies (ylikersantti) Jorma Sampolahti ylennettiin vääpeliksi.
6.12.1941 ilmoitettiin, että ylipäällikkö oli myöntänyt sotilasvirkamies Jorma Sampolahdelle 4. luokan vapaudenristin.”

Jorman itsensä piirtämä kartta autokorjaamon reitistä jatkosodan ajalta.

Kohti Pihlajavettä

Jorman ja pihlajaveteläisen Helmi Arposen tutustutti toisiinsa Jorman sisko Salli, joka oli ystävystynyt Helmin kanssa jo aikaisemmin. Jorma ja Helmi menivät kihloihin 1949 ja heidät vihittiin Helsingissä Töölön kappelissa 8.4.1950.

Jorma ja Helmi Sampolahden hääkuva vuodelta 1950.

Jorma muutti Kristiinan kanssa Pihlajavedelle ja Helmi otti kirkassilmäisen Kristiinan tyttärekseen. Vuotta myöhemmin syntyi Mehiläisen sairaalassa yhteinen tytär Päivi. Perheen koti oli Pakkalassa.

Jorma oli autoteknikko ja työskennellyt mm. Rosenlewin autokorjaamon johtajana, joten oli jokseenkin selvää, että hän suunnitteli oman autokorjaamon perustamista Pihlajavedelle. Aluksi oli monenlaista hankaluutta ja paperisotaa, kun kaikkien tavaroiden hankintaan tuli olla viranomaisilta lupa. Helmi kävi mm. henkilökohtaisesti Paraisten Kalkkitehtaalla, myyntipäällikön puheilla saadakseen vaunulastillisen sementtiä. Sanottiin, että kun "oli nainen asialla" niin lupa myönnettiin. Tämän jälkeen aloitettiin tiilien valmistaminen sahan rannassa.

Hejo aloittaa toimintansa

Korjaamolle haettiin ensimmäistä toimilupaa nimellä ”Auto- ja Konekorjaamo Sampo”, mutta se ei mennyt läpi, koska saman niminen korjaamo oli jo Viipurissa. Seuraavaksi haettiin nimellä ”Auto- ja Konekorjaamo Hejo” ja se hyväksyttiin. Hejossa yhdistyi Helmi, joka hoiti korjaamon paperityöt ja Jorma, joka vastasi töistä.

Pakkalan kauppakiinteistön takapihalle nousi uusi korjaamorakennus, ja korjaamo aloitti toimintansa.

Työ oli Jormalle merkittävä tekijä elämässä. Hän teki pitkiä työpäiviä, aamuvarhaisesta pitkälle yöhön, jos vain töitä riitti. Moni sukulainen ja pihlajavetinen muistaa aivan varmasti Jorman, jolla päällä oli useinmiten ruskea työtakki.

Jorma työssään.
Jorman elämän täytti työnteko.
Auto- ja Konekorjaamo Hejo.

Pakkalassa uhkaava tulipalo

Alkuvuonna 1958 Pakkalassa syttyi tulipalo. Palo sai alkunsa salista. Helmi, Jorma ja tytöt olivat jo nukkumassa ja vanhemmat heräsivät kovaan pamahdukseen. Helmi kurkkasi ulos vintin ikkunasta ja näki pitkät liekit, jotka puskivat ulos salin ikkunasta. Helmi juoksi hakemaan tytöt viereisestä huoneesta, pakeni alakertaan ja siitä ulos. Jorma seurasi perässä ja riensi soittamaan palokuntaa. Helmi ja tytöt juoksivat turvaan saunalle.

Tilanne oli hyvin vakava ja ikkunan rikkoutuminen kuumuudessa pelasti varmaan perheen hengen. Häkää oli syntynyt jo niin paljon, että ala-eteisessä oleva koira oli aivan pökkyrässä ja talon kissan luultiin jo kuolleen, sen maatessa kyljellään mitenkään reagoimatta. Jorma oli nakannut sen jossain vaiheessa lumihankeen, ja siinä kissa onneksi virkosi.

Paloa oli sammuttamassa 2 - 3 paloautoa ja se saatiin hallintaan niin, että vakavia palovaurioita syntyi vain saliin, kirjakauppaan ja kaupan puolelle. Keittiön ovi oli ollut kiinni ja se, samoin kuin asemanpuoleiset huoneet ja vintin kaksi huonetta säästyivät suuremmitta savuvaurioitta.

Perhe pystyi jatkossa asumaan säästyneissä huoneissa, mutta kauppa joutui siirtymään vajaaksi vuodeksi Maamiesseuran talolle. Maamiesseuran talo sijaitsi Kauppalan vieressä nykyisen (2021) rivitalon tontilla maantien suuntaisesti.

Pakkalassa tehtiin suuri korjausremontti, joka valmistuu juuri Jorman 50-vuotispäiville.

Elämä jatkuu jälleen normaaleissa uomissaan

Jorma oli tarkka korjaamon siisteydestä ja niin lapset saivat jo nuorena olla auttamassa korjaamon siivoamisessa. Jokaiselle työkalulle ja välineelle oli tarkoin määrätty paikka. Korjaamon pitkäaikaisena asentajana työskenteli Pauli Seppälä. Muitakin asentajia oli ja monia opiskelijoita ja harjoittelijoita. Vaikka Jorma pyhitti elämänsä työlle, kerkesi hän kuitenkin harrastaa valokuvausta. Hänellä oli jopa oma pimiö, missä hän kehitti valokuviaan. Jorma oli mukana myös Nuorisoseuran toiminnassa, kuului Osuuspankin johtokuntaan ja toimi seurakunnan luottamustehtävissä.

Jorma oli tarkka korjaamon siisteydestä.

Jorma viettää 60-vuotispäiviään

Vuonna 1968 Jorman täyttäessä 60 vuotta kirjoitti paikallislehti seuraavaa:

60 vuotta täyttää tänään koneteknikko Jorma Rudolf Sampolahti Pihlajavedellä. Syntyään Jorma Sampolahti on Porista, jossa myös vietti koko nuoruutensa ja elämänsä ennen kuin vuonna 1950 siirtyi Pihlajavedelle.

Jorma Sampolahti.

Koneteknikko Sampolahti on toiminut koko elämänsä autoalalla ollen Porissa useiden eri autoliikkeiden palveluksessa. Talvi- ja jatkosodan aikana hän toimi armeijan eri autokorjaamoiden päällikkönä. Siirryttyään Pihlajavedelle hän perusti sinne auto- ja konekorjaamon, jota on hoitanut koko ajan hyvällä menestyksellä. Yleensä kaikki pihlajaveteläiset autonomistajat ovat saaneet avun juuri Sampolahden korjaamolta. Siellä myös rakennetaan muuta rautarakennetyötä.

Johtaja Sampolahti on ollut Pihlajavedellä ollessaan varsin käytetty voima monissa eri yhdistyksissä ja on myös kunnallisissa elimissä. Hän kuuluu mm Pihlajaveden kunnan teollistamislautakuntaan puheenjohtajana ja rakennuslautakuntaan jäsenenä. Pihlajaveden seurakunnan hallintokuntaan jäsenenä ja varapuheenjohtajana.

Vapaa-ajan harrastuksista on hänelle lähimpänä valokuvaus ja sen tiimoilta onkin mennyt vapaa-aikaa varsin runsaasti erilaisten uusien aiheiden etsimiseen.

Onnittelemme!

Sairautta ja voimien hiipumista

Aika kului ja 1970-luvun loppupuolella Jorma sairastui ja Hejo lopetti samalla toimintansa. Myös Helmin terveys reistaili.

Jossain vaiheessa Helmi kirjoitti Jormalle runon, jossa on selvästi havaittavissa vaimon huoli miehensä jatkuvasta työnteosta:

Runo Jormalle

Kun kylässä kaikki jo nukkuivat
ja rauhassa jokainen talo.
Oli mestari yksin verstaallaan,
Hejon laseista loisti valo.
"Hanslankari" lähti nukkumaan,
mutta mestari jatkoi töitään vaan
ja aatteli: Työni mä valmiiksi teen,
en jätä sitä huomiseen.

Olet taitava mies, olet mestari
mitä halusi on, sen varmasti teet.
Jos pyytää sulta apua vähäistäkin,
sen moninkerroin saa.
Oli kysymys silmäneulasta,
tai haravasta varrella hienolla,
sen kaikki tekee mestari putkesta
tai teräslangasta.

Sama tahti se jatkuu vieläkin,
vaikka eläkeikä jo ehtii.
Ei työ lopu koskaan tekemällä,
jos kilpaa sen kanssa rehkii.
Olis aikaa jo hiukan hellittää,
ottaa löysin ranteen ja levähtää,
ja katsella kättensä töitä,
sekä muistella valvottuja öitä.

Viimeiset ajat

Vuonna 1985 Helmi ja Jorma Sampolahti myivät kauppakiinteistön ja korjaamon Matti ja Sinikka Kanervalle. Sopimuksen mukaan he saavat kuitenkin jäädä asumaan kiinteistöön siihen asti, kun aiottu muutto Seinäjoelle Päivi-tyttären luo tulisi ajankohtaiseksi.

Viimeisiä yhteisiä kuvia Jormasta ja Helmistä Pakkalan portailla.

Jorman tila heikkeni ja hän menehtyi 11.maaliskuuta 1986. Hänet siunattiin ja laskettiin haudan lepoon Koipikankaan hautausmaalle 29. maaliskuuta 1986. [2]

Jorma ja Helmi Sampolahden ja Olga Pakkalan hauta Pihlajavedellä Koipikankaan hautausmaalla. Kuva: Heikki Siltala 2016.

Lähteet

[1] Pori kaupunkiseurakunta - syntyneet, 1906-1909 (MKO131-137) > 180: sivu 353; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=177...

[2] Anu Vuorinen, kooste

[3] Kansalliskirjaston historiallinen sanomalehti- ja aikakauslehtiarkisto (-1939)

• ”Moottoripyörä- ja autokilpailut viime sunnuntaina Porissa – – Mainittakoon, että J. Sampolahti PMK kaatui ensimmäisellä kierroksella, kilpaillessaan moottoripyörällä, jolloin hänen jalkansa katkesi ja hänet vietiin sairaalaan – –.” Lalli, 28.08.1934, nro 100, s. 1 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1874083?page=1 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• ”Hollming ajoi rataennätyksen. Porin Moottorikerhon järjestämissä ratanopeuskilpailuissa – – Jorma Sampolahti, tapahtui ikävä kumoonajo. J. Sampolahti kaatui nim. jo ensikierroksella katkaisten jalkansa.” Satakunnan Kansa, 28.08.1934, nro 196, s. 5 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1908761?page=5 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• ”Avioliittoon kuulutettuja: – – montt. Jorma Rudolf Sampolahti ja tarj. Lahja Sylvia Koponen – –.” Satakunnan Kansa, 03.06.1936, nro 125, s. 8 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2086857?page=8 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• ”Hautaus. Lauantaina kätkettiin haudan lepoon Lohjan hautausmaalla Satakunnan Auto Osakeyhtiön toimitusjohtajan Frans Iivari Kaarion maalliset jäännökset – – Kun omaiset olivat laskeneet seppeleensä – – Satakunnan Auto Oy:n – – yhtiön korjaamon henkilökunnan seppeleen työnjohtajat L. Malmi ja J. Sampolahti – – ” Satakunnan Kansa, 18.04.1939, nro 88, s. 3 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2088191?page=3 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• ”Vainajia. Johtaja Kaarion hautaus – – Satakunnan Auto Oy:n – – yhtiön korjaamon henkilökunnan seppeleen työnjohtaja L. Malmi ja J. Sampolahti – –.” Uusi Aura, 18.04.1939, nro 103, s. 3 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2125689?page=3 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• ”Hautaus. Lauantaina, t.k. 15 p:nä kätkettiin haudan lepoon – – Satakunnan Auto Osakeyhtiön toimitusjohtajan Frans Iivar Kaarion maalliset jäännökset – – yhtiön korjaamon henkilökunnan seppeleen työnjohtaja L. Malmi ja J. Sampolahti – –.” Länsi-Uusimaa, 21.04.1939, nro 30, s. 2 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2037878?page=2 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Elämäkerran on kirjoittanut Anu Vuorinen.

Anu Vuorisen kirjoittama tarina Helmi ja Jorma Sampolahdesta on julkaistu myös Aisapuu-lehdessä, numero 119 maaliskuu 2021.

Valokuvat ovat Anu Vuorisen kokoelmasta, mikäli kuvatekstissä ei ole mainittu muuta. Lisää kuvia on Media-aineisto-välilehdellä.

Tämä profiili oli Pihlajaveden kyläpuun 67. viikkoprofiili (22.-28.3.2021).