Immediate Family
About Jouppi Hirvi
Ilmajoen Antilan isännän Pietari Joupinpoika Hirven isäksi sopisi Jouppilan isäntä Jouppi Ollinpoika Hirvi, mutta tästä ei ole todisteita.
Suur-Ilmajoen Hirven sukua
Hirvi on luontonimi, eikä sen perusteella voisi tehdä tulkintoja Kurikan Hirven suvun ensimmäisen edustajan tulosuunnasta. Suur-Ilmajoen alueella oli 1500-luvulla neljä taloa, joiden isännille merkittiin lisänimi Hirvi. Heidän keskinäisestä sukulaisuudesta ei ole tietoa.
Ilmajoen Hirven sukua: - Jaakko eli Jouppi Ollinpoika Hirvi merkittiin tilan Jouppila isännäksi Ilmajoen Jouppilan kylässä ainakin vuodesta 1546 vuoteen 1563. Vuonna 1560 tilan viljelysala oli 4 punnanmaata, talossa oli 9 nokkaa ja 10 lehmää.
- Pietari Joupinpoika Hirvi oli Antti Jussinpojan aloittaman talon toisen puoliskon isäntä Ilmajoen Kirkonkylässä vuosina 1549-1591. Vuonna 1590 taloon liitettiin toinenkin talopuolisko. Talo tunnettiin myöhemmin nimellä Antila.
(Tapio Piirto: Ilmajoki 1546-1634. Ilmajoki 2007, ss.27,42)
Jouppi Ollinpoika Hirven isännöimässä Jouppilassa oli vuonna 1560 kaksi kertaa suurempi viljelysala kuin Kurikan Hirvelässä. Jouppilan talo olisi tämän perusteella voinut olla vanhempi kuin Hirvelä. Jouppilan kylän nimi oli vanhempi kuin Jouppi Hirven talon nimi, mikä viittaisi siihen, että kylässä olisi jo aikaisemmin asunut eräs Jouppi-niminen isäntä.
Isonkyrön talvikäräjillä vuonna 1550 sakotettiin Tuomas Jouppilaa Ilmajoelta, seuraavana vuonna Tuomas Ollinpoikaa Ilmajoelta. Hän saattoi olla Jouppi Ollinpoika Hirven veli.
Pietari Joupinpoika Hirvi sopisi patronyymin ja lisänimen perusteella Jouppi Ollinpoika Hirven pojaksi, mutta tästä ei ole todisteita. (Tapio Piirron tiedonanto 2020)
Kurikan Hirven sukua:
- Matti Laurinpoika Hirvi oli tilan Hirvelä isäntä Kurikan Nenättömän kylässä ainakin vuoteen 1546 saakka, sekä vuosina 1549-1592. Välillä tilaa isännöi Lauri Hirvi vuonna 1548. Vuonna 1560 tilan viljelysala oli 2 punnanmaata, talossa oli 7 nokkaa ja 7 lehmää. Vuonna 1570 tilan viljelysala oli 3 punnanmaata, talossa oli 8 nokkaa ja 10 lehmää. Vuonna 1580 tilan viljelysala oli 3 punnanmaata 1 panninmaa, talossa oli 4 nokkaa ja 7 lehmää.
- Kreko Matinpoika oli tilan Krekola isäntä Kurikan Miedonkylässä vuosina 1571-1606. Gres Matss Låhikåski sai sakon Ilmajoen talvikäräjillä vuonna 1574. Gregers Hirvi mainittiin Ilmajoen käräjillä vuonna 1592. Vuonna 1580 tilan viljelysala oli 1 punnanmaa 5 panninmaata, talossa oli 7 nokkaa ja 7 lehmää.
(Tapio Piirto: Ilmajoki 1546-1634. Ilmajoki 2007, ss.14,25)
Vuonna 1571 riistaluettelossa kirjattiin eräs Pietari Hirvi Nenättömästä. Häntä ei löydy kylän isäntien joukosta. Mikrofilmi ES 483, nide 135, "riistaluettelo" vuodelta 1571.
Miedonkylän Krekolan uudistilallinen Kreko Matinpoika Lohikoski eli Hirvi sopisi patronyymin ja lisänimen perusteella Matti Laurinpoika Hirven pojaksi, mutta tästä ei ole todisteita. Hirvelän talon lehmien lukumäärä vuodesta 1560 vuoteen 1570 nousi, joten Kreko ei ainakaan Hirvelästä olisi saanut talon aloitukseen tarvittavaa alkupääomaa. Krekola ja Hirvelä sijaitsivat Kyrönjoen vastakkaisilla puolilla. Krekolan uudistila saatettiin perustaa joen itäpuolella sijainneen talon latvamaille. (Tapio Piirron tiedonanto 2020)
Kurikan Hirvelän talolla oli ikivanha kalastusoikeus Kurikan ja Laihian rajalla sijaitsevalla Tainusjärvellä. Matka eränautinnalle kulki Nenättömänluomaa yläjuoksuun kohti pohjoista, sitten Kalajaisjärven kautta Tainusjärvelle.
Vuonna 1563 Laihian Isokylän Hemminki Mikonpoika tuomittiin suureen 40 mk sakkoon Lauri Orhaisen verkon kätkemisestä Tainusjärvellä. Käräjäasiakirjoista käy selville, että laihialaiset kalastelivat enimmäkseen järven pohjoisreunalla Laihianlahden tienoilla. Kurikan Hirvet kalastivat Vuorus- ja Tainusluoman välisellä alueella. Ilmajokiset kalastivat järven eteläpäässä.
(Jari Viitala: Tainusjärvi eräalueena. Eteläpohjalaiset Juuret 4/2008, Ilmajoen kirjapaino IL-MO 2008, ss.50-53)
Kurikan Tuiskulan kylän taloilla oli eräomistusta Kurikan ja Kauhajoen välisillä nevoilla. Alueella oli myös Ylistaron Kaukolan kylän ikivanhaa nautintamaata. Asia tuli esille vuoden 1685 käräjillä.
Vuonna 1685 Ilmajoen syyskäräjillä olivat asialla Tuiskulan kylästä Antti Matinpoika, Paavo Matinpoika ja Lauri Erkinpoika. Kurikan kylästä asialla olivat Heikki Simunanpoika, Taneli Tuomaanpoika ja Matti Erkinpoika. Luovasta asialla oli Yrjänä Matinpoika. He kaikki esittivät, että Juho Franssinpoika Lahdesta (Rahnasto) oli valloittanut omavaltaisesti heidän takametsänsä. Juho Franssinpoika kuitenkin esitti kuitenkin tuomiokirjan vuodelta 1547, jonka mukaan ilmajokinen Heikki Laurinpoika oli ostanut Heikki Siponpojalta Isonkyrön Kaukolan kylästä metsän kahdella markalla. Se sijaitsi Ponsijärvellä (Ponsin Jerfwi). Heikki Siponpoika oli käyttänyt metsää metsästykseen ja kalastukseen. Kyseessä oli Ylistaron Kaukosen talon ikimuistoinen erämaa, jonka nimi on edelleen Kaukolanmaa.
(Matti Lehtiö: Kurikan ja Laihian yläosan eräalueiden omistajat. Eteläpohjalaiset Juuret 3/2005, Kirjapaino IL-MO, Ilmajoki 2005, ss.12-17)
Perimätietoa Kurikan Hirvi-Heikistä
Maanmittari Jacob Hoof merkitsi vuonna 1762 muistiin perimätiedon Kurikan ensimmäisestä asukkaasta Hirvi-Heikistä. Heikki-niminen mies olisi perimätiedon mukaan tullut Porin läänistä Huittisten pitäjästä Lauttakylän kylästä hirviä jäljittäen Kyrönjoen törmälle ja rakentanut siihen talonsa. Häntä kutsuttiin Hirvi-Heikiksi ja hänen taloaan Hirveläksi. Hänen poikansa asettuivat isänniksi ympäristön taloihin. Perimätieto ei kuitenkaan täysin vastaa todellisuutta.
(Osmo Rinta-Tassi: Kurikan historia I. Vaasa Oy:n kirjapaino, Vaasa 1980, s.66)
"Sattui muudan pyytömies pysähtymään Kurikan metsämaille. Hirvi-Heikki oli, hirvenajossa oli, kaukaa Hämehestä, monien kankaiden takaa, jostakin Huittisista oli lähtenyt pyytöretkelle. Metsä ottikin miehekseen. Huittisten Hirvi kohtasi metsien hirven, ja kohta kaimakset painelivat perätoukuria, että metsä ryskyi. Pohjan häkkyräpää mennä lonhi edellä, Hämehen jouttiselkä kanhoosti kantapäillä. Mentiin höyryten ja hohuuttaen, hanki kahisi. Jo viimein helähti Hämehen Hirven teräksinen jousi, ja Pohjan Hirvi kuukahti komealle jokitörmälle. Kotikummuilleen sortui metsien laukkoja - ajomiehenkin kotikummuille. Hirven kaataja katseli hetkisen ympärilleen, löi kohta mäntyä maahan ja kopelsi metsään saunan. Siinä oli talon alku. Heikki hiihti jälleen Hämeeseen, palasi takaisin akkoineen jarupesi jokitöyrälie asumaan taloa. Ja Hirvi-Heikin talosta tuli Hirvelä, Kurikan esikoinen. Metsä piti miehinänsä Heikin ja Heikin pojatkin. Vanhin meloi joen takarannalle ja teki talon, Karjalan, Emäkirkon ensimmäisen, toinen asteli ja laittoi asumuksen Nenättömänluoman taakse koivikkoon, ja siitä tuli Koivisto. Kolmas poika jäi kotiin isännöimään ja vanhalle Heikki-äijälle koppuloitiin vaarinmökki kotitalon korvalle. Talo siitäkin vasta tuli - Äijälä."
(Samuli Paulaharju: Rintakyliä ja larvamaita. Kurikan Wanhaa Elämää. Werner Söderström Osakeyhtiö, Porvoo 1943, ss.44-45)
Perimätiedon kritiikkiä
Kurikan Hirvi-Heikki: Taitavalle hirvenmetsästäjälle annettu lisänimi Hirvi-Heikki ei viittaa hänen tulosuuntaansa, vaan hänen taitoihinsa erämiehenä. Hän saattoi perustaa Hirvelän uudistalonsa alueelle, missä hirviä oli erityisen paljon.
Hirvi viettää talven leudommalla rannikkoseudulla, mutta keväällä sillä on luontainen tarve siirtyä vasomaan juuri samalle seudulle, missä itse on syntynyt. Nenättömänluoman varsi olisikin saattanut olla hirvien ja peurojen jokavuotista siirtymäreittiä.
Huittisten Hirvelä: Perimätiedon mukaan Hirvi-Heikki olisi tullut Huittisten Lauttakylästä. Huittisten Hirvikosken eli Hirvelän kylä luettiin vasta myöhemmin Lauttakylään. Kylän ainoan talon ensimmäiselle tunnetulle isännälle Olaville ei kirjattu patronyymiä.
Huittisten hallintopitäjän Hirvikosken eli Hirvelän kylässä oli vain yksi talo. Sitä isännöi Olavi vuosina 1540-1552. Tilaa jatkoi Heikki Olavinpoika vuosina 1554-1582.
(Seppo Suvanto: Vanhan Satakunnan henkilötiedosto 1303-1571. Toijala 2001, Huittinen s.1235)
Äijälä: Kurikan Hirvelää vuonna 1548 isännöineen Laurin patronyymiä ei tiedetä. Hän saattoi olla Hirvi-Heikin poika tai pojanpoika, mutta tästä ei ole todisteita. Perimätiedon mukaan Lauri Hirvi olisi siirtynyt naapuritaloon Äijälään, joka kuitenkin pantiin verolle vasta vuonna 1556. Äijälän verojen maksaja Knuutti Laurinpoika saattoi hyvinkin olla hänen poikansa, mutta siitäkään ei ole todisteita.
Knuutti Laurinpoika oli tilan Äijälä ensimmäinen isäntä Kurikan Nenättömän kylässä vuosina 1556-1592.
(Tapio Piirto: Ilmajoki 1546-1634. Ilmajoki 2007, s.25).
Koivisto: Kurikan Koiviston eli Liuhtarin talot sijaitsevat aivan Nenättömänluoman pohjoispuolella Hirvelän talon vastarannalla. Jakamattoman tilan ensimmäisen tunnetun isännän Lauri Jussinpoika Liuhtarin kuulumisesta Hirven sukuun ei ole todisteita.
Lauri Jussinpoika Liuhtari oli tilan Liuhtari (myöhemmin Vähä-Koivisto) isäntä Jouppilan kylässä ainakin vuodesta 1546 vuoteen 1559.
(Tapio Piirto: Ilmajoki 1546-1634. Ilmajoki 2007, s.26).
Karjala: Ilmajoen Karjalan talo sijaitsi melkein Lauri Jussinpoika Liuhtarin taloa vastapäätä Kyrönjoen toisella puolella. Talo luettiin Jouppilan kylään. Taloa isännöi Erkki Karjalainen, jonka patronyymiä ei tiedetä. Hänenkään kuulumisesta Hirven sukuun ei ole todisteita.
Erkki Karjalainen merkittiin tilan Karjala isännäksi Ilmajoen Jouppilan kylässä ainakin vuodesta 1546 vuoteen 1548. Vuonna 1550 Erich Karialaijn sai sakon Kyrön talvikäräjillä.
(Tapio Piirto: Ilmajoki 1546-1634, Ilmajoki 2007, s.27)
Jouppi Hirvi's Timeline
1490 |
1490
|
||
1520 |
1520
|
Kurikka, Finland
|
|
???? |