Laila Tellervo Moliis

Kansallisoopperan baletin solistitanssija. Elokuvanäyttelijä.

Elämäkerta

Laila Tellervo Backman syntyi Pihlajavedellä talollisen ja kauppiaan Kaarle Backmanin ja hänen toisen vaimonsa Sanni Jokisen ensimmäiseksi yhteiseksi lapseksi. Lailalla oli neljä sisaruspuolta isän ensimmäisestä avioliitosta, ja myöhemmin syntyi vielä pikkuveli. Nimi Backman on peräisin Pedersörestä. Kaarle Backmanin isoisä Johan Andersson Backman syntyi aikoinaan Pedersöressä, meni rengiksi Uuteenkaarlepyyhyn, ja muutti sieltä vaimoineen torppariksi Keuruulle Pohjaslahden kylään Piippalan torppaan ja sieltä edelleen Pihlajavedelle Lampilan talon isännäksi. [1, 2, 4]

Laila kävi Virroilla kirkonkylän kansakoulua 1930-32, muutti äitinsä kanssa Tampereelle ja kävi Tampereella keskikoulun iltakoulussa. Vuonna 1935 he ottivat käyttöön nimen Jokimo. [3, 4]

Jo pikkutyttönä Lailalla oli kaksi päämäärää elämässään: tanssi ja ja filmi. Hän lähetti 14-vuotiaana monen muun filmihullun tytön lailla valokuvansa eräälle elokuvaohjaajalle ja pääsi sen perusteella koefilmaukseen. Samoin aikoihin hän aloitti tanssimisenkin. Tampereella esitettiin silloin Carmen. Laila esiintyi siinä espanjalaisittain Ida Tähtisen johdolla. [4]

Baletti

Laila kävi Tampereella Liisi Hallaksen Balettikoulua noin 1934-37 ja esiintyi mm. Tampereen Teatterissa Serpin revyyssä Lennokki ja lukuisissa Hallaksen ohjaamissa tansseissa. Balettiopintojensa ohella hän oli kesätöissä Tampereella Rafael Haarla Oy:n Kirjekuori- ja Paperinjalostustehtaassa 1934-37. Syksyllä 1937 hän aloitti Helsingissä Kansallisoopperan balettikoulun, jonka käytyään opiskeli Kansallisoopperassa balettia mm. Alexander Saxelinin ja myöhemmin Julion Algon oppilaana myös Tukholmassa.

Laila toimi menestyksekkäästi Suomen Kansallisoopperan solistitanssijana 1942-47. Hän teki sopimuksen Ruotsin Kuninkaallisen Oopperan kanssa ja esiintyi Ruotsissa etupäässä Tukholmassa 1947-49. Hänen tärkeimmistä rooleistaan Suomen Kansallisoopperassa mainittakoon esim. Baletit Onnen Linna, jossa hän esitti Heilemää, Näkyjä (porttoa), Joutsenlampi (pikkujoutsenet; morsianta), Musta joutsen (Lemminkäisen sisarta Ainikkia). Baletissa Soiree De Bal 1945 Laila esitti komiikkaa irtonaisesti. Samana vuonna baletti Näkyjä suomalaisen baletin toteuttamana saavutti niin kirkkaan menestyksen, että se myöhemmin liitettiin oopperan ohjelmistoon Tukholman vierailua varten. Laila tanssi tässä baletissa porton osan aistillisen iloisesti.

Hän kuului Kansallisoopperan baletin valioryhmään (10-henkeä), joka teki Tukholman vierailun jälkeen pitkän kiertueen Tanskaan ja Norjaan 1946. Tällä suurta menestystä saavuttaneella tähtikiertueella Lailan cake Walk*, jonka hän tanssi yhdessä Jaakko Lätin kanssa, herätti hauskalla huumorillaan ansaittua huomiota. Operettiin Bajadeeri 1946 lisättiin ylimääräisiä tanssikohtauksia ja sooloja kaikille tanssitähdille. Mukana oli poreilevaa pikanttia cancania, jota johtivat Laila Jokimo, Mary Grönroos ja Hannele Keinänen. Laila muistetaan erityisesti myös operetista Erämaan laulu, jossa hän näytteli menestyksekkäästi Azurin osan 1946. Hän piti myös oman tanssi-iltansa oopperassa keväällä 1947, suurella menestyksellä. [4]

Elokuva

Vuosina 1940-43 hän kävi Helsingissä SF:n filmikoulun mm. Aino Mattilan oppilaana. Koulusta päästyään hän opiskeli säännöllisesti laulua, lausuntaa ja puhetekniikkaa ym. alaan liittyvää. Lailalla oli lukuisia osia suomalaisissa elokuvissa.

Laila Jokimo ja Tauno Palo elokuvassa Kulkurin valssi vuodelta 1941. Kulkurin valssi oli aikanaan Suomen kaikkien aikojen katsotuin elokuva. Kuvan omistaja: Kari Paunasalo.

Elokuvauransa hän aloitti elokuvalla Aktivistit 1939 (masurkan tanssija). Sitten seurasivat SF-paraati 1940 (nainen tanssiravintolassa), Yövartija vain 1940 (sairaanhoitaja), Poikani pääkonsuli 1940 (rakastajatar), Kersantilleko Emma nauroi? 1940 (konttoristi), Kulkurin valssi 1941 (naisagropaatti Cleo), Jos oisi valtaa... 1941 (balettitanssija), Poretta eli keisarin uudet pisteet 1941 (balettityttö), Täysosuma 1941 (baarityttö ja tanssija), Onnellinen ministeri 1941 (June kapakkanainen), Niin se on poijaat 1942 (?), Katariina ja Munkkiniemen kreivi 1943 (Ball guest), Tyttö astuu elämään 1943 (tanssija), Nuoria ihmisiä 1943 (kabareetyttö), Sylvi 1944 (Karin Löfberg, Sylvin tyttötoveri), Miesmalli 1944 (Agnes), Houkutuslintu 1946 (jossa hän näytteli pääosan Marja Linnoila), Ruotsalainen elokuva Törst eli jano 1949 (balettitanssija) ja Hallin Janne 1950 (Kreivitär Maria, kenraalin rouva).

Mainittakoon, että 40-luvun jälkipuoliskon suomalaisen elokuvan suurin ulkomainen menestys lienee ollut juuri Houkutuslintu. Etenkin Ranskassa se oli yleisömenestys vuosina 1951-52. Se mainitaan myöskin ainoana suomalaisena elokuvana, josta on kuvia elokuvan erotiikkaa käsittelevissä Ranskalaisissa teoksissa. Laila olisi halunnut jatkaa filmaamista, mutta hänen miehensä ei hyväksynyt sitä. [4]

Teatteri

Laila esiintyi Helsingissä revyyteatteri Punaisessa Myllyssä sota-aikana ja kesäisin rintamilla viihdytyskiertueilla, joiden aikana hän oppi myöskin ratsastamaan. Hän esiintyi myös lukemattomissa muissa tilaisuuksissa kuten Jussi-juhlissa. Erään helsinkiläisen ravintolan kabarettiohjelmassa 1949 Laila heläytteli Mustalaisruhtinattaren kiehtovia lauluja kuin paraskin operettiprimadonna. Hänen kaunista lauluääntään kuultiin lisäksi mm. Suomen Yleisradion suorissa lähetyksissä. Laila olikin yksi 40-luvun monipuolisimpia ja suosituimpia esiintyjiämme. [4]

Yksityiselämä

Lailan puoliso oli Lars Håkan Moliis. Heidät vihittiin Helsingissä 17.6.1950. Perheessä oli neljä lasta. Laila sairastui vanhimman poikansa kuoltua 1961, ja asui myöhemmin Tukholmassa jonne muutti perheineen 1969.

Hänen harrastuksiaan olivat ratsastus, kielet ja maalaustaide. [3, 4]

Laila Moliis kuoli 67-vuotiaana Tukholmassa 31.5.1988.

Elokuvat, joissa ollut näyttelijänä

• Kulkurin valssi (1941): akrobaatti Cleo
• Nuoria ihmisiä (1943): tanssijatar
• Sylvi (1944): Karin Löfberg
• Miesmalli (1944): Agnes
• Houkutuslintu (1946): Marja Linnoila
• Hallin Janne (1950): Marina, kenraalin vaimo

Elokuvat, joissa ollut kreditoimattomana näyttelijänä

• Aktivistit (1939): masurkan tanssija
• SF-Paraati (1940): tanssiravintolan yleisön jäsen
• Kersantilleko Emma nauroi? (1940): konttoristi
• Yövartija vain... (1940): sairaanhoitajatar
• Poikani pääkonsuli (1940): hyväntekeväisyysneitonen
• Jos oisi valtaa... (1941): balettitanssija
• Poretta eli Keisarin uudet pisteet (1941): tanssija
• Täysosuma (1941): hotelli Honkaharjun baarityttö / laskiaiskarnevaalin balettitanssija
• Onnellinen ministeri (1941): Swing-sisters -lauluduon June
• Katariina ja Munkkiniemen kreivi (1943): tanssiaisvieras
• Tyttö astuu elämään (1943): ravintolatanssijatar [6]

  ---

Houkutuslintu-elokuvan juliste vuodelta 1946. Kuva: Kansallinen audiovisuaalinen instituutti.

Hallin Janne -elokuvan juliste vuodelta 1950. Kuva: Kansallinen audiovisuaalinen instituutti.

Lähteet ja lisätietoa

[1] Kirkonkirjat

Suvun vaiheita:

• Pedersöre församlings arkiv - Längder över födda och döpta 1818-1832, jakso 114: 1824 (jan-feb); Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=9590127 / Viitattu 23.2.2019
• Keuruu > rippikirja, 1849-1856 > 91: Piippala el. Kangasjärvi Torp, Backman, Ådal https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=554...
• Pihlajavesi > rippikirja, 1869-1878 > 128: Sällinlahti rota, Pihlajavesi by, Lamminmäki eller Lampila hemman, Ahola hemman, Hautojärvi https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=893...
• Pihlajavesi > rippikirja, 1900-1909 > 196: Lampila http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=1417...

Laila Backman kirkonkirjoissa:

• Pihlavesi syntyneet 5.2.1921, ka. 27.3.1921 Laila Tellervo. - Vanhemmat: Itsellinen Kalle Backman ja vaimonsa Sanni Jokinen Lampilasta N:13. - Kummit: Talollinen Nikolai Lampilasta ja vaimonsa Ida. - Kastoi Ähtärissä Toivo Miettinen. - https://digiarkisto.org/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=29454&p...

[2] Eine Joutsijoki: Jälkikuva: Perämetsän filmitähti Laila Jokimo - Pihlajaveden tyttö ponkaisi ballerinaksi Tukholmaan, julkaistu Suur-Keuruussa 2.4.2018

[3] Eine Joutsijoki: Pihlajaveden tiet vievät perille : Filmitähti metsässä, kansanedustaja toisessa

[4] Kari Paunasalo: Laila Tellervo Jokimo

[5] Kari Paunasalo: Backman-suvun tutkimus julkaisussa Esipolvia II, Valkeakosken seudun sukututkijat ry

[6] Elonet: Laila Jokimo

Wikipedia: Laila Jokimo

Tämä profiili oli Pihlajaveden kyläpuun 8. viikkoprofiili (18.-24.2.2019).