Lauri Mikonpoika Lassila

Uudistilallinen. Vuorijärvi, Kuolajärvi.

Nybyggare. Vuorijärvi, Kuolajärvi, Finland.

Settler. Vuorijärvi, Kuolajärvi, Finland.

• Syntymämerkintä
• Vihkimerkintä
• Kuolinmerkintä

  ---

Sallan pitäjän aiempi nimi oli Kuolajärvi. Sana tarkoittaa kalaisaa järveä, perustuen saamen kieleen. Se oli yksi Kemin Lapin yhdeksästä [1] lapinkylästä.

Ensimmäiset merkinnät ihmisasutuksista Kuolajärven rantamilta ovat 1500-luvulta. Kuolajärven Lapin asukkaat olivat osittain Venäjän puolella vaeltavia metsälappalaisia. Asutus keskittyi jokien ja järvien rannoille. Vuosisadan vaihtuessa Kuolajärven rantamille oli jo muodostunut kiinteää asutusta, savupirttejä tai ainakin puisista rungoista kyhättyjä kotarakennelmia. [2] Ei ole tarkkaa tietoa siitä, mistä metsälappalaiset asukkaat tulivat Kuolajärvelle. Metsästys ja kalastus säilyivät myös tärkeinä ruoanlähteinä silloinkin kun asumukset olivat kiinteitä.

Metsälappalaisuus käsitteenä on vaikeasti määriteltävissä ja liittyy (metsä)lappalaisuuden, saamelaisuuden ja suomalaisuuden keskinäisiin suhteisiin. Etninen rajanveto saamelaisten ja suomalaisten välillä on ollut hyvin kompleksinen historiallisista syistä. Metsälappalaiset näkevät itsensä keminsaamelaisten jatkumona ja näin kieli, jota heidän suvuissaan on puhuttu, olisi ensisijaisesti keminsaame. Metsälappalaisuuteen kriittisemmin suhtautuvilla korostuu näkemys, jonka mukaan metsälappalaiset ovat suomalaisia, joiden sukututkimuksen kautta tunnistetut osittaiset saamelaisjuuret eivät ole riittävä osoitus kulttuurisesta jatkuvuudesta. [3]

Mahdollisesti 1300-luvulta alkaen pohjoisen Suomen saamelaisalueet kuuluivat sekä Venäjän että Ruotsin yhteisverotukseen. Tämän takia vuonna1680 Venäjä peri veroa viidestä metsälappalaisten asutuksesta, jotka sijaitsivat nykyisen Suomen alueella, mutta kuuluivat silloin Kuolan läänin veropiiriin. Nämä tunnettiin nimillä Kilko-ozero (Kitkajärvi), Kolozero (Kuolajärvi), Šombej (Sompio), Maselʹskoj (Maaselkä) ja Kemskoj (Keminkylä), ja niissä asui kastettuja ja kastamattomia saamelaisia (RGADA 1680) [4]

Vuoden 1762 maakirjassa Kuolajärvelle on merkitty noin 40 tilaa, joista lähes 30 oli alkuperäisten metsälappalaisten jälkeläisten omistuksessa. Metsälappalaisista suvuista syntyi mieslinjassa Kuolajärvelle (Salla vuodesta 1936) yli 60 uutta sukunimeä.

Ensimmäinen vakituinen uudisasukas Vuorijärven kylässä oli Lauri Mikonpoika, joka syntyi vuonna 1804 ja kuoli 65 vuoden iässä. Hänestä muotoutuu eräs kantaisä Lassilan, Kunnarin, Hoikkalan, Törmäsen ja Sulasalmen suvuille. Metsälappalaista asustusta oli Vuorijärvellä jo aiemmin.

Perimätiedon mukaan Lauri Mikonpoika oli talvel­la peuranpyynnissä ollessaan tullut Vuorijärveen laskevan Ylävuorijoen suuhun. Jokisuu oli sulana ja peuranpyytäjät olivat huomanneet joessa pal­jon suuria mateita. Lauri Mikonpoika oli keihästänyt muutamia ja todennut, että tänne pitää muuttaa asumaan, kun kalaakin on näin tarjolla. [5]

Viitteet:

• [1] T. I. Itkonen,Suomen lappalaiset vuoteen 1945. I osa.
• [2] Kuolajärven kylä: Esihistoriasta 1900-luvulle. [http://kuolajarvenkyla.nettisivu.org/etusivu/historia/esihistoriast...]
• [3] Antikainen et al.: Metsälappalainen kulttuuri ja sen edistäminen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:43.
• [4] Denis Kuzmin: Saamelainen asutus Karjalassa. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja 94, 2013.
• [5] Urpo Kunnari: Kunnarin suvun historiikki. [http://www.kotinet.com/heikki.poyhtari/Kunnarit/Urpo1.html]