N.N. Nicolausdotter Falk

• samma person som Maria Nilcolausdatter Falk
• samma person som Maria Nicolaintytär Falk
• samma person som Maria Nilsdatter

  ---

Puoliso: Maria Nilsdotter Falk (2931) s. 1610 Ylitornio, Sverige. Hänen isäänsä, Nicolaus Philippi Falkia (Ylitornion kirkkoherrana 1625-38) kohtasi onnettomuus: syksyllä 1636 paloi pappila asuinrakennuksineen navettoineen ja varastoineen. Siinä menivät myös syyssadot ja kymmenykset. Tämä täydellisesti köyhtynyt pappismies sai kahden vuoden vapautuksen verotuksesta (prästbordstaxan). Hän kuoli 1638 ja leski sai ylimääräisen armovuoden. Onneksi kappalainen ja tuleva kirkkoherra Nicolaus Nicolai Ulopolitanus (k. 1676) nai hänen tyttärensä. Lapset ottivat itselleen nimen Tornberg ja Tornensis. Näin tästä nimeltään unohdetusta naisesta tuli näiden varsin merkittävien sukujen kantaäiti. Tästä perheestä alkoi "Koutokeinon kautta maailmalle" teoksen pääsuku, josta muodostui varsin suuri ja eri puolille skandinaviaa, sekä myöhemmin aina Amerikkaa myöten vaikuttava jälkeläisjoukko. Perhetiedoissa mainittujen lisäksi heillä lieneen ollut ainakin kaksi tytärtä. Anna lienee ollut toinen, Alatorniolla 21.03.1735 68-vuotiaana kuollut (s. n. 1667) ja hänen äidikseen on merkitty Anna Nilsdotter Tornberg. Yksi Nicolauksen pojista, Nils, oli myös pappi. Hän oli pappina Pohjois-Pohjanmaalla, Saloisissa. Hän kuoli ennen isäänsä vuonna 1675. Nils oli naimisissa Kuivakankaalta kotoisin olleen Elin Mikontyttären kanssa. Avioliitto lienee ollut lapseton. Nuorin poika Johannes ja hänen jälkeläisensä ottivat sukunimekseen Tornberg. Vanhin, Anders, valitsi sukunimekseen Tornensis. Nimien alkuperään lienee vaikuttanut asuinpaikka Tornio. Tornensis on latinankielinen muunnos Torniosta. Vanhemmat: Nikolaus Philippuksenpoika Falk, Ylitornion kirkkoherra 1625-38, s. 1589 Ikaalinen, k. 1638 Ylitornio ja N N.

---

Puoliso: Maria Nilsdotter Falk (2931) s. 1610 Ylitornio, Sverige. Hänen isäänsä, Nicolaus Philippi Falkia (Ylitornion kirkkoherrana 1625-38) kohtasi onnettomuus: syksyllä 1636 paloi pappila asuinrakennuksineen navettoineen ja varastoineen. Siinä menivät myös syyssadot ja kymmenykset. Tämä täydellisesti köyhtynyt pappismies sai kahden vuoden vapautuksen verotuksesta (prästbordstaxan). Hän kuoli 1638 ja leski sai ylimääräisen armovuoden. Onneksi kappalainen ja tuleva kirkkoherra Nicolaus Nicolai Ulopolitanus (k. 1676) nai hänen tyttärensä. Lapset ottivat itselleen nimen Tornberg ja Tornensis. Näin tästä nimeltään unohdetusta naisesta tuli näiden varsin merkittävien sukujen kantaäiti. Tästä perheestä alkoi "Koutokeinon kautta maailmalle" teoksen pääsuku, josta muodostui varsin suuri ja eri puolille skandinaviaa, sekä myöhemmin aina Amerikkaa myöten vaikuttava jälkeläisjoukko. Perhetiedoissa mainittujen lisäksi heillä lieneen ollut ainakin kaksi tytärtä. Anna lienee ollut toinen, Alatorniolla 21.03.1735 68-vuotiaana kuollut (s. n. 1667) ja hänen äidikseen on merkitty Anna Nilsdotter Tornberg. Yksi Nicolauksen pojista, Nils, oli myös pappi. Hän oli pappina Pohjois-Pohjanmaalla, Saloisissa. Hän kuoli ennen isäänsä vuonna 1675. Nils oli naimisissa Kuivakankaalta kotoisin olleen Elin Mikontyttären kanssa. Avioliitto lienee ollut lapseton. Nuorin poika Johannes ja hänen jälkeläisensä ottivat sukunimekseen Tornberg. Vanhin, Anders, valitsi sukunimekseen Tornensis. Nimien alkuperään lienee vaikuttanut asuinpaikka Tornio. Tornensis on latinankielinen muunnos Torniosta. Vanhemmat: Nikolaus Philippuksenpoika Falk, Ylitornion kirkkoherra 1625-38, s. 1589 Ikaalinen, k. 1638 Ylitornio ja N N.

http://www.messon.fi/pappeja.htm

---

http://www.annelikotisaari.net/n.ulopolitanus.htm

(taulu 9) "Koutokeinon kautta maailmalle; E.I. Aikkila"

---

Missään lähteessä ei mainita Nikolauksen puolisolle nimeä. Esim. ylläolevassakin Kolkon suvun kuvassa hänen nimensä on tuntematon. Samoin Härnösandin pappisluettelossa mainitaan Nikolauksen vaimosta näin: "Uppgifves ha dött 1676 och varit gift med företrädarens dotter." Joissakin sukututkimuksissa erityisesti internetissä hänelle mainitaan etunimi (Maria), mutta niissäkään ei mainita sille mitään lähdettä.

"Pakanuuden aikainen Kolkon Hiiden mahtimiestila tuotti uuden ajan alussa yhteiskunnallisia toimijoita, lautamiehiä ja veronkantajia sekä nimenomaan useita pappeja. Suvun naisista voidaan kuitenkin vain harva mainita edes nimeltä, sillä rippikirjoja ei vielä pidetty eivätkä manttaali- eli henkikirjatkaan olleet alkuaikoina täydellisiä. Merkittäviä naisia oli epäilemättä Kolkonkin pappissuvussa useita. Ajateltakoon vaikka Ikaalisten Filippuksen pojan Nikolauksen tytärtä, jonka jälkeläisistä tuli Peräpohjolaan pappeja ainakin viisi kolmessa peräkkäisessä sukupolvessa. IEEH:I:3 .s.389" 74

74 Leonard Bygden, Hernösands stifts herdaminne IV s. 366-367; J. Juhani Kortesalmi, Porot Tornionlaakson lapinliikenteessä, Pohjois-Suomen hist. yhd. vuosikirja Faravid 1/1977 s. 118.