Peter Hiskias Pendin (Pöntinen)

A Finnish Goldsmith and jeweller who was born in Ristiina, Savo parish. Jeweler's co-owner and the partner of Gustav Faberge. Teacher and mentor of Gustav Faberge's son, the famous Carl Faberge. Faberge was Pendin's pupil first for ten years, and also later in 1870's when Faberge already was a master goldsmith.

• Pendin became a 17 year old master goldsmith in St. Petersburg under goldsmith Wilhelm Kiebel's instruction. He continued his studies under major masters.
• Pendin was born Hiskias Pöntinen. In church book his name was written Hesekiel. His second name was probably Pekka, written as Petter. Many craftsmen with the name Pöntinen in St. Petersburg used the name Pendin, which was easier to pronounce and to remember in business.
• Peter Hiskias Pendin was later a workmaster at Faberge's using the mark HP.
• Queen Elizabeth II owns a Faberge Cross, which in Finland is known as the Cross of Hiskias. It has been the item no. 1 in larger Faberge exhibitions.
• After his partner Gustav Faberge's retirement Pendin took care of the whole business in 1860. -1872. He was still teaching Carl 1870-1872. Carl took over the business in 1872, while Hiskias was a work master. Carl Faberge started developing the business. He took his brother(s) to the business right after Pendin's death in 1881.
• "1860 - Gustav Fabergé retires to Dresden, Germany and Karl Fabergé becomes an apprentice to the jeweler Friedmann in Frankfurt am Main, Germany. The Fabergé business in Russia continues to grow under the auspices of Peter Hiskias Pendin, Gustav Fabergé's partner." "1882- Gustav Fabergé's former partner, Peter Hiskias Pendin, dies." (Sources: http://www.wintraecken.nl/mieks/faberge/eggs/timeline.htm and http://le.petit.boudoir.free.fr/page58.htm)
• "1860 übersiedelte Gustav Fabergé mit seiner Familie nach Dresden. Das Geschäft führten sein Freund und Partner Hiskias Magnusson Pendin (1823-81) und der Juwelier V. A. Zaianchkovski weiter. " "Ab 1881, nach dem Tod Pendins, war es Carl Fabergé möglich, seine Ideen zu verwirklichen, und es begann der steile Aufstieg der Firma Fabergé." (Source: http://www.beyars.com/kunstlexikon/lexikon_2707.html)
• Pendin's birth record http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=6885506
• Pendin's death record http://hiski.genealogia.fi/hiski/85vo6o?fi+4867+haudatut+45153.
• Hiskias (Hesekiel) Maununpoika Pöntinen (s. 1823) lähti maailmalle Ristiinasta Pöntilän Alatalosta jo kymmenen ikäisenä vuonna 1833. Hän oli ensin ajan tavan mukaan kahdeksan vuotta oppipoikana kultaseppä Kiebelillä ja oli 17-vuotiaana valmis kultaseppämestari. Hänestä tuli myöhemmin kultasepänliikkeen toinen omistaja, Gustaf Fabergén yhtiökumppani ja Gustavin kuuluisan pojan Carl Fabergén opettaja. Hiskias muutti nimensä virallisesti Pendiniksi, ja tämä nimi periytyi myös hänen lapsilleen. Hiskias Pendin kuoli Pietarissa vuonna 1881.
• Kirkonkirjojen mukaan näyttää vahvasti sille, että ristiinalaisilla oli jo suhteet Viipuriin ja Pietariin ennenkuin Hiski lähti 10-vuotiaana Viipuriin. Pietarissa on ollut jo paljon ennen Hiskiasta Ristiinassa syntyneitä Pöntisiä, jotka myös käyttivät nimeä Pendin.
• Kirkon aineistossa Hiskias on aina Pöntinen. Vain hänen hautausmerkinnöissään lukee Pendin. Lasten sukunimiksi hän poikkeuksetta ilmoitti Pöntinen.
• Hiskias toimitti myös nuoria sukulaismiehiä opintielle oppipojiksi kultasepänverstaaseen.

Ote kirjasta Dostojevskin anoppi ja savustettu hanhi:

• Hiskias PöntInen, Fabergén ristiinalainen mestari, ristiinalaisen tilallisen poika, tunnetaan historiassa Fabergén perustajan Gustav Fabergén liikekumppanina ja työmestarina.
• Hiskias Pöntinen, joka syntyi ristiinassa Pöntilän alatalossa tilallinen Mauno Ristonpoika Pöntisen ja hänen vaimonsa Anna Maija Korpelaisen kolmantena poikana 3.5.1823, lähti jo kymmenvuotiaana poikasena käsityöläisoppiin Pietariin. Varhaisen kotoa lähdön syynä saattoi olla se, että perheessä oli kaikkiaan kuusi poikaa ja kaksi tyttöä (Gabriel, s. 1818, Anders Vilhelm, 1820, Hesekiel eli Hiskias 1823, Magnus 1825, Emanuel 1830, Anna Kristiina, 1832, Anna Maria, 1835, Wilhelm 1838).
• Pöntinen oli ensin erään optikon opissa mutta vaihtoi pian kultasepän työhön. Suomalaisten osuus kultaseppien ammattikunnassa oli Pietarissa huomattava. Suurimmillaan se oli 1800-luvun keskipaikkeilla, jolloin suomalaisia oli noin neljännes kaupungin kaikista kultasepistä. Pietarinsuomalaisia kultaseppiä oli melkein kaksi kertaa niin paljon kuin kultaseppiä Suomen kaupungeissa yhteensä. Suurkaupunki Pietari keisarihoveineen tarjosi kultasepille huomattavasti enemmän mahdollisuuksia kuin agraarinen Suomi.
• Ei tiedetä, kenen luokse Pöntinen meni oppiin. Mahdollisesti se oli tunnettu hovikulta- ja jalokiviseppä Wilhelm Keibel, joka valmisti keisarilliselle hoville suuria hopea-astiastoja ja keisarillisten ritarikuntien kanslialle valtakunnan viralliset kunniamerkit. Wilhelm keibelin luona työskenteli myös Gustav Fabergé, joka mestarikirjansa saatuaan aloitti oman liikkeen vuonna 1842. Fabergé tarjosi yrityksensä osakkuutta Pöntiselle, ja parivaljakko perusti yrityksen Bolsaja Morskaja 11:een. Hiskias Pöntinen vastasi tuotannosta ja Gustav Fabergé liikkeenhoidosta. Valitettavasti Gustav Fabergén varhaistuotannosta on säilynyt vain muutama esine.
• Yritys menestyi ja laajeni ja aloitti 1857 yhteistyön suomalaisen jalokivisepän August Holmströmin kanssa. Tästä Helsingissä syntyneestä jalokivisepästä tuli maailmankuulu niiden 46 vuoden aikana, jotka hän toimi Fabergén alihankkijana ja lopulta tämän koko korutuotannon johtajana. Fabergén yritys otti alihankkijoikseen kaikkein taitavimmat suomalaiset käsityöläiset, ja sen 25 työmestarista 15 oli suomalaisia. näin monet suomalaiset olivat mukana kuuluisien keisarillisten pääsiäismunien valmistuksessa.
• Koska Fabergén koti oli yrityksen yhteydessä, Gustavin poika karl Fabergé tutustui isänsä verstaaseen jo pikkupojasta lähtien. Hiskias Pöntinen otti nuoren karl Fabergén suojatikseen ja opetti tälle kultasepänammatin perusteet. Karl Fabergén vanhin poika Eugen on kertonut Pöntisen suunnattoman tärkeästä vaikutuksesta isäänsä tämän lapsuus- ja nuoruusvuosina. Karl Fabergé oli oppimestarilleen kiitollinen ja auttoi vuorostaan Pöntisen Albert-poikaa, kun tämä loi lääkärinuraansa. Albertista tulikin Fabergéiden perhelääkäri.
• Vuonna 1860 Pöntinen jäi yksin vastuuseen liiketoiminnasta, kun Gustav Fabergé muutti perheineen Dresdeniin. Hänen poikansa Karl sai monipuolisen koulutuksen Euroopan eri kaupungeissa ja palasi Pietariin 20-vuotiaana vuonna 1866. Kuuden harjoitteluvuoden jälkeen Karl Fabergé otti isänsä yrityksessä ohjat käsiinsä, ja vuonna 1872 Gustav Fabergé ja Hiskias Pöntinen luovuttivat vastuun Karl Fabergélle, joka nosti yrityksen maailmankuuluksi.
• Pöntisestä on säilynyt Fabergé-suvun piirissä muutama tarina, jotka kuvaavat ristiinalaislähtöisen miehen savolaista, viäräleukaista huumorintajua. Rikkaan liikemiehen vaimolle, joka oli mielestään liian vanha käyttämään prameita korvakoruja, Pöntinen vakuutti, että ilman korvakoruja nainen olisi kuin lehmä ilman kelloa.
• Toisen tarinan mukaan eräs keisarillisen perheen jäsen, joka jäi tarinassa nimettömäksi, halusi oppia kultasepäntaitoa ja osti Gustav Fabergén liikkeestä työkaluja tarkoitusta varten. Pöntinen teki tarvittavista työkaluista listan, johon viimeiseksi merkitsi reilunkokoisen nahkaremmin. Kun korkea-arvoinen asiakas ei ymmärtänyt, mihin remmiä käytettäisiin, Pöntinen valisti häntä, ettei yksikään oppipoika ole oppinut hallitsemaan kultasepäntaitoa ilman remmiä.
• Hiskias Pöntinen säilytti yhteydet kotiseudulleen ainakin äitinsä kuolemaan asti. Hän osti vuonna 1860 Ristiinasta Puntalan kylän kantatalon n:o 1, Sinkolan/Puntalan (kts. Puntala) (84,33 ha), ilmeisesti kesäasunnoksi, mutta myi sen jo neljä vuotta myöhemmin kihlakunnantuomari Karl Ferdinand Forsströmille. Hän myös auttoi rahallisesti leskeksi jäänyttä äitiään. Kun Anna Maria Korpelainen kuoli vuonna 1868, Hiskiakselle merkittiin pesästä 465 markan edestä velkasaatavia.
• Vuonna 1850 Hiskias Pöntinen avioitui Mikkelin Korpijärven kylästä (Korpijärvi 5) kotoisin olleen, talollisen tyttären Anna Helena os. Pöntisen (1823−1885) kanssa. Pari sai viisi lasta, Maria Helenan (s. 1850), Aleksandrinen (s.1854), Karl Aleksanderin (s. 1857), Albert Johanin (s. 1861) ja Voldemarin (s. 1865). Karlista tuli laulaja, Albertista lääkäri ja Voldemar ryhtyi sotilasuralle. Pojat käyttivät sukunimeä Pendin, jonka Hiskias Pöntinen oli ottanut nimekseen 1879. Perheen siteet Suomeen katkesivat ennen pitkää, ja vanhempiensa kuoleman jälkeen Pöntisten lapset siirsivät kirjansa Pietarin saksalaiseen seurakuntaan. Hiskias Pöntinen kuoli maksasyöpään vuonna 1881. Lähde https://issuu.com/mikkelinkaupunki/docs/dostojevskin_anoppi_ja_savu...