Uuno Kailas (29. maaliskuuta 1901 Heinola – 22. maaliskuuta 1933 Nizza, Ranska), alkuperäiseltä nimeltään Frans Uno Salonen, oli suomalainen runoilija ja kirjailija. Kailas tunnetaan parhaiten runokokoelmistaan, mutta hän myös suomensi paljon.

Uuno Kailas syntyi Heinolassa Kailasen ratsutilalla hämäläiseen talonpoikaissukuun. Kailas oli kaksivuotias pikkupoika, kun hänen äitinsä Olga Josefiina Salonen (o.s. Honkapää) kuoli. Isästä Johan Evert Salosesta ei ollut poikansa huolehtijaksi, joten tämä jäi isoäitinsä Maria Fredrikan vastuulle ja asui useissa sukulaisperheissä. Poika sai isoäidiltä ankaran uskonnollisen kasvatuksen, joka vaikutti häneen läpi koko elämän, ja sillä oli vaikutuksia myös runotuotantoon.

Kailas kävi koulunsa Heinolassa ja pääsi ylioppilaaksi Heinolan keskikoulun jatkoluokilta keväällä 1920. Hän oli kirjoilla Helsingin yliopistossa vuosina 1920–1926 mutta suoritti vain hajanaisia opintoja estetiikasta ja nykyiskansain kirjallisuudesta. Kailas osallistui vuoden 1919 Aunuksen retkeen, jossa hänen läheinen ystävänsä Bruno Schildt sai surmansa. Kailaan tämän vuoksi tuntema syyllisyys näkyy novellissa Bruuno on kuollut.

Opintojen sijaan Kailas keskittyi kirjoittamiseen, ja hänen arvostelujaan ja suomennoksiaan julkaistiin muun muassa Helsingin Sanomissa ja Nuori Voima -lehdessä. Esikoiskokoelma Tuuli ja tähkä ilmestyi 1922. Kriitikot pitivät kokoelmaa varsin hajanaisena, eikä se saavuttanut suurta arvostelumenestystä. Kailas itsekin suhtautui esikoiskokoelmaansa kriittisesti ja kelpuutti siitä myöhempään Runoja-kokoelmaansa vain joitakin runoja.

Kailaan ystäväpiiriin kuului monia tulenkantajia – muun muassa toinen nuori runoilija Katri Vala – mutta Kailas itse vieroksui jossain määrin heidän näkemyksiään. Silti esimerkiksi Kailaan runokokoelmasta Purjehtijat (1925) voi löytää samanlaista eksotiikkaa kuin tulenkantajilla, ja mieltymyksen ekspressionismiin Kailas jakoi tulenkantajien kanssa. Kailas tutustui tähän aatevirtaukseen suomentaessaan saksalaista runoutta Goethesta aina ekspressionisteihin saakka. Kailas suomensi myös Edith Södergrania.

Vuosina 1923–1925 Kailas palveli armeijassa. 1920-luvun lopulla hän työskenteli Suomen ilmoituskeskuksessa ja Kuluttajain lehdessä. Näihin aikoihin hän nousi suosituksi nuorten runoilijoiden keskuudessa ja onnistui herättämään konservatiivisissa piireissä paheksuntaa teoksensa Silmästä silmään (1926) eroottisilla teemoilla.

Vuonna 1929 Kailas joutui mielisairaalaan skitsofrenian vuoksi. Sairastumiseen vaikuttivat ilmeisesti osaltaan lapsuuden traumat ja homoseksuaalisuuden tukahduttaminen. Kailaalla todettiin myös keuhkotuberkuloosi. Vaikka nuori runoilija pääsi jonkin ajan kuluttua pois sairaalasta, tuberkuloosi vei hänet hautaan 1933 Nizzassa, minne hän oli lähtenyt parantumaan. Kailaan ruumis tuhkattiin ja tuotiin takaisin Suomeen ja Helsinkiin, minne hänet haudattiin.

Kailaan tunnetuimpiin runoihin kuuluva Suomalainen rukous sai vuosia myöhemmin aivan erityisen merkityksen. Se esitettiin Taneli Kuusiston alun perin kuorolle säveltämänä ensimmäisen kerran julkisesti vain muutamaa päivää ennen talvisodan puhkeamista Helsingin messuhallissa marraskuussa 1939. Suomalainen rukous on vuodesta 1986 lähtien kuulunut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjaan numerolla 584

http://fi.wikipedia.org/wiki/Uuno_Kailas

https://www.helsinginseurakunnat.fi/material/attachments/hautausmaa...

http://www.mesterton.net/~d637989/hilkankoti/hahlit.htm#Taulu%2038

HS, Rouhiainen Anne 12.6.2001: Tulenkantajan tie Heinolasta Nizzaan / Viitattu 11.10.2021

HS, Huovila Leena 3.9.2001: Palava laulu vie Kailaan lyhyeen elämään

Elämäkerta: Marija Vantti: Älä koske perhosen siipiin (Aviador 3 / 2021).

HS, Jussi Lehmusvesi, 2.10.2021: Marijan kolme elämää

Uuno Kailas syntyi Heinolassa Kailasen ratsutilalla hämäläiseen talonpoikaissukuun. Kailas oli kaksivuotias pikkupoika, kun hänen äitinsä Olga Josefiina Salonen (o.s. Honkapää) kuoli. Isästä Johan Evert Salosesta ei ollut poikansa huolehtijaksi, joten tämä jäi isoäitinsä Maria Fredrikan vastuulle ja asui useissa sukulaisperheissä. Poika sai isoäidiltä ankaran uskonnollisen kasvatuksen, joka vaikutti häneen läpi koko elämän, ja sillä oli vaikutuksia myös runotuotantoon.

Kirkolliset lähteet

Heinola maaseurakunta syntyneet 1901-1905 (MKO75-78) ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2117... / Viitattu 16.01.2021

Heinola maaseurakunta rippikirja 1900-1909 (AP_III I Aa:29) Sivu 1322 Tuusjärvi 2, Kailanen ratsuvelvollinen säteri ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3671... / Viitattu 14.09.2021

Muuttokirja Hartolaan 17.3.1904 nro 23: Heinola maaseurakunta muuttaneet 1890-1919 (AP I Ba:3) Sivu 134 1904 Ulosmuuttaneet maaliskuu ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3675... / Viitattu 27.04.2023

Hartola muuttaneet 1900-1908 (AP I Ba:4) Sivu 50 1904 Sisään- ja Ulosmuuttaneet huhtikuu nro 14 ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2473... / Viitattu 27.04.2023

Hartola lastenkirja 1900-1909 (AP_I I Ab:13) Sivu 214 Hartola Fuortti Yrjölä ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2472... / Viitattu 27.04.2023

Muuttokirja Mäntyharjuun 16.4.1910 nro 34 Hartola muuttaneet 1909-1913 (AP I Ba:5) 1910 Sisään- ja Ulosmuuttaneet huhtikuu ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=2473... / Viitattu 27.04.2023

Ulkoministeriö kirjeistö 1918-1950 (KAI-KAL SI/A/43) ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=3412... / Viitattu 30.12.2021

Uuno Kailaan nimenmuutos - Suomen Virallinen Lehti, 01.10.1923, nro 227, s. 3 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1470240/artic... Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot / Viitattu 30.7.2023