Verner Anselm Pakkala

Liikemies ja kauppias, Pihlajavesi (1904-1922) ja Tampere (1922-1955). Syntyisin Porlammi, Lapinjärvi.

Aktiivista järjestötoimintaa Porlammilla ja Pihlajavedellä.

Elämäkerta

Verner Pakkala syntyi 24. lokakuuta 1877 Kuhan talollisen poikana Porlammin kylässä Lapinjärven pitäjässä. Vernerin vanhemmat olivat Antti Aaroninpoika ja Serafia Antintytär Kuha. He olivat muuttaneet Porlammille Mäntsälästä vuonna 1861. Antti Aaroninpoika oli syntyjään Jaakkolan talollisen poika Mäntsälän Levannon kylästä ja Serafia Antintytär Pietilän talollisen tytär saman pitäjän Soukkion kylästä. [1, 2]

Sukunimi kotitilan mukaan

Vernerin kotitila Kuha oli 1/12 manttaalin tila, joka oli 1/4 osuus Kuhan 1/3 manttaalin kantatilasta. Siitä käytettiin myös nimeä Pakkala. Kirjoihin Kuhan kantatilan kaikki kolme osatilaa oli tuohon aikaan merkitty kantatilan nimellä.

Nuori Verner Pakkala. Kuva: Porlammin kotiseutumuseo.

Kuhan tilan historiaa valotetaan Lapinjärven historia -teoksessa seuraavasti: "1/3 manttaalin suuruisella tilalla n:o 15 asui vuonna 1739 kaksi veljestä perheineen. Vuonna 1750 tila mainitaan jaetuksi näiden veljesten, Juho ja Tuomas Simonpojan kesken. 1760-luvulla Kuhasta erotettiin kolmas tila. Toinen uusista tiloista oli nimeltään Pakkala. 1800-luvun lopussa kolmas talo yhdistettiin Kuhaan tai Pakkalaan." (Kolmas talo (1/12 mantt), joka ei ollut Pakkala, yhdistettiin Kalle Onnilan isännöimään Kuhaan (1/6 mantt), toim. huom.) [1, 3]

Vuonna 1892 Verner pääsi ripille ja siirrettiin lastenkirjasta vuosien 1890-1899 rippikirjaan, johon on tehty hänen kohdalleen merkintä "kallas Pakkala". Hän oli ottanut Pakkalan sukunimekseen. [1]

"Nuorisoseura Soihdun innokas ensimmäinen esimies"

Nuorella Verner Pakkalalla oli aktiivinen rooli monien kyläyhdistysten käynnistämisessä Porlammilla.

Hän oli Nuoriseura Soihdun perustajia vuonna 1897 ja seuran ensimmäinen esimies eli puheenjohtaja. Perustavan kokouksen kirjurina ja seuran sihteerinä toimi hänen tuleva puolisonsa Olga Eklund.

Nuorisoseuralla ei aluksi ollut omia toimitiloja. Kesällä 1903 seura vietti kesäjuhlaansa Verner Pakkalan talossa. Katso kesäjuhlan kutsu ja ohjelma klikkaamalla tästä.

Vuonna 1928 nuorisoseuran talon 20-vuotisjuhlapuheessa muistettiin ensimmäistä puheenjohtajaa Verner Pakkalaa ja seuran alkuaikojen talon tarvetta seuraavasti: ”Kaksikymmentä vuotta takaperin oli minulla ilo ja mieluinen velvollisuus tervehtiä tämän silloisissa oloissa suuren salin täyteistä juhlayleisöä, silloin tässä talossa oli suuri juhla, sen toimeenpanemiseksi oli Nuorisoseuramme työskennellyt kokonaisen vuoden rakentaessaan tämän talonsa. Jo seuramme perustajilla ja ennen kaikkea sen innokkaalla ensimmäisellä esimiehellä Verner Pakkalalla oli kaukainen unelma saada ”Soihdulle” oma talo, jota varten he yrittivät koota varjoja, mutta aineellinen tulos tästä oli hyvin pieni, jota ei voi ihmetellä, kun ottaa huomioon, että seuramme oli alkuvuosina työskenneltävä vaan aatteellisen henkisen puolen kohottamiseksi ja tunnetuksi tekemiseksi. Mikä nuorisoseurojen varsinainen tarkoitus onkin.--” Juhlapuheen kirjoitti maanviljelijä Toivo Rosi, joka oli toiminut seuran puheenjohtajana talon rakentamisen aikaan. Hän oli myös Vernerin Olga-puolison serkku. Koko juhlapuheen voit lukea klikkaamalla tästä.

Verner Pakkala oli myös paikallisen urheiluseuran perustajia. Urheiluseuran toinen perustamiskokous 1901 pidettiin Verner Pakkalan talossa. Seuran toiminta lakkasi 1903. Myöhemmin urheiluseuratoiminta jatkui nimellä Porlammin Pyry. [1-3, 4]

Hän oli myös vuonna 1902 perustetun Porlammin maamiesseuran perustajajäsen ja perustamiskokouksen puheenjohtaja. Porlammin maamiesseura perustettiin 14.1.1902 pidetyssä tilaisuudessa, jossa Uudenmaan läänin suomenkielisen maanviljelysseuran neuvoja F. E. Kariniemi kävi tammikuussa 1902 läänin koillisosan kunnissa ja pistäytyi tällöin myös Porlammilla pitämässä esitelmän kylän kansakoululla. Maamiesseurojen tarkoituksena oli maanviljelijöiden ammattitaidon parantaminen ja uusien viljelytapojen ja työvälineiden levittäminen valistustyön ja koulutuksen avulla. [3-5]

Viitteitä tulevistakin liiketoimista puolestaan antaa Vernerin toimiminen Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomen Porlammin asiamiehenä vuosina 1902-1904. [1]

Porlammin maamiesseuran ensimmäinen johtokunta. Verner Pakkala toinen vasemmalta. Kuva: Porlammin kotiseutumuseo, Hannu Huvisen kokoelma.
Yllä olevan kuvan kaikki henkilöt vasemmalta lukien: Kalle Vähämartti, Verner Pakkala, Toivo Rosi, Johan Vilhelm Seikkala, Kaarlo Manssila ja Anton Tuomala.

1904: kihlaus, kotilan myynti, avioituminen ja muutto Pihlajavedelle

Olga Eklund ja Verner Pakkala kihlautuivat 1.1.1904 Porlammilla. Katso Uusimaa-lehdessä 4.1.1904 julkaistu kihlailmoitus klikkaamalla tästä.

Nuoripari Verner ja Olga Pakkala. Kuva: Anu Vuorisen kokoelma.

12.2.1904 Uusimaa-lehdessä Verner Pakkala tarjosi kotitilaansa Kuhaa vuokrattavaksi:

Kuitenkin vain muutama päivä myöhemmin 15.2.1904 uusi ilmoitus samassa lehdessä kertoi, että Verner on myynyt tilansa Johan Erland Tuomiselle Loviisasta. Samalla päättyi Verner Pakkalan perheen reilu 40-vuotinen aikakausi Kuhan eli Pakkalan omistajina.

Verner ja Olga avioituivat 10.11.1904. Tämän jälkeen he muuttivat Pihlajavedelle 27.12.1904. Miksi he lähtivät kotiseudultaan ja kuinka he valitsivat Pihlajaveden ei ole tiedossa. [1, 2]

Pari kuukautta ennen muuttoa, 19.10.1904, oli Verner Pakkala käynyt tekemässä Pihlajavedellä kaupan, jossa hän osti kauppias Hermanni Matinpoika Vasaramäeltä (myöh. Kaivos) kaupparakennukset, joissa oli toiminut kauppa vuodesta 1900 lähtien. Kaupparakennukset sijaitsivat vuokratontilla, jonka omisti talollinen Herman Vähäkömi. Verner teki samalla uuden vuokrasopimuksen. Pariskunta muutti paikkakunnalle ja aloitti kauppatoiminnan. 2.1.1905 päivätyssä kauppatodistuksessa todetaan seuraavaa: "Allekirjoittaneelle Kruununvoutille Kuortaneen Kihlakunnassa on Kauppias Werner Anselm Pakkala ilmoittanut aikovansa harjoittaa kauppaliikettä kaikenlaisilla luvallisilla sisä- ja ulkomaan tavaroilla avoimessa puotsissa omassa kartanossaan Vähäkömin talon maalla…" [2]

Pakkalan kauppa Pihlajaveden Asemankylällä. Kuva: Anu Vuorisen kokoelma.

Verner mukana monissa bisneksissä

Verner teki muitakin kauppoja. Tammikuun 20. pnä 1905 hän osti työnjohtaja Kaarlo Romppaiselta hänen omistamansa osakkeet Pihlajaveden Terva- ja Tärpättiteollisuus Osakeyhtiöstä n:rot 49, 50, 51, 52 ja 53. Kuusi vuotta myöhemmin 10.8.1911 Verner möi ostamansa osakkeet asemapäällikkö O. A. Gröndahlille.

1906 Vernerin nimi tulee esiin Pihlajaveden Puuteollisuus-osakeyhtiön hallituksen jäsenenä ja hänet mainitaan virallisissa lehdissä mm. vuosina 1908, 1913, 1920, 1923 ja vielä 1927 hallituksessa, joko toimitusjohtajana tai varsinaisena jäsenenä.

Vuosien 1910 - 1913 aikana Verner harjoitti laajamittaista puukauppaa Pihlajaveden, Multian ja Ruoveden alueilla. Metsätyömiehistä ja hevosista tuntui olevan huutava pula. Werner ilmoittaa lähes jokaisessa Keski- Suomessa ilmestyvässä lehdessä suuresta tarpeesta:
1. ”200 miestä haetaan Jylhänmäen ja Palomäen metsiin Multialla.”
2. ”100 miestä haetaan Toivion ja Valkeajärven metsiin Ruovedellä. Lähin asema Korkeakoski.”
3. ”100 miestä Lehtimäen metsään Pihlajavedellä.”
4. ”Hevos- ja hakkuumiehille halonajoa Uotilan, Multamäen ja Kupanmäen metsistä Pihlajaveden asemalle.”
5. ”Lehtomäen metsään hevosmiehiä! Halot ajetaan Valkeajärven pysäkille. Mäettömät maat, hyvä maksu. W.P.”
6. ”500 halonhakkaajaa Lehtomäen metsiin.”
7. ” Rajaton määrä hevosmiehiä otetaan Lehtomäen metsään Pihlajavedellä. Halot ajetaan Valkeajärven pysäkille. Mäettömät maat, hyvä maksu. Ajoa saatavissa lyhyemmältä ja pitemmältä matkalta”

Uusi Suometar 18.7.1911 no 162 kertoo sivuillaan seuraavaa ”Myyty saha Pihlajaveden Puuteollisuus O Y:n omistaman höyrysahan siihen kuuluvine rakennuksineen on t.k. 15 p:nä pidetyssä huutokaupassa ostanut kauppias Werner Pakkala Pihlajavedeltä 12 000 markan hintaan”. Verner omisti sahan vuoteen 1916 saakka. Aino Korja on kirjoittanut Pihlajaveden sahan historiikissa seuraavasti: "Vuonna 1910 sahanomistajaksi tuli kauppias Verner Pakkala. Sahanhoitajana oli Alfred Puro. Toiminta oli vähäistä. Parina, kolmena vuotena sahattiin 2-3 kuukautta kesällä. Vuosina 1914-15 ei sahalla ollut juuri ollenkaan toimintaa. Vuonna 1916 perustettiin taas uusi osakeyhtiö. Siihen tulivat Ähtäristä Verner Laitakari, Emil Larja ja Juha Alfred (Janne) Sisto sekä Pihlajavedeltä Olga Pakkala. Kullakin oli yhtä monta osaketta. -"

Vuoden 1914 Suomen kauppa- ja teollisuuskalenterissa (1.1.1914) Werner Pakkala omistaa yhdessä P. Kuosmasen kanssa Huttulan Terve- ja Tärpättitehtaan. Vernerin nimi mainitaan vielä vuonna 1917 mutta vuoden 1923 maininnassa tehtaan omistaa yksin P. Kuosmanen. Paavo Kuosmanen oli keuruulainen tehtailija ja aikansa merkittävä liikemies, jonka tytär Mirjami Kuosmanen tunnetaan Golden Globe -palkittuna filmitähtenä.

Pihlajaveden tervatehdas. Kuva: Anu Vuorisen kokoelma.

Verner Pakkalan höyrylaiva Alku.
Yllä olevan kuvan mukana olleen tekstin mukaan Alku-laivalla kuljetettiin 1920-luvulla rakennustarpeita tervatehtaan tontille järven yli. Laivan kannella istuva mies on näyttelijä Aku Korhonen, joka vietti Pihlajavedellä aikoja 1920-luvulla. [2]

Suomalaisuusaatteen asialla

Verner ja Olga olivat hyvin isänmaallisia ja ajoivat yhteisesti suomalaisuusaatetta ja naisten oikeuksia. 19.11.1905 Pihlajavedellä pidettiin kansalaiskokous, jonka puheenjohtajana toimi Verner Pakkala ja kirjurina Väinö Luoma. Pöytäkirjan tarkastajia olivat K. A. Ahola, W. Mäenpää, H. Rekola ja E. Flinkman.

”PÖYTÄKIRJA
tehty Kansalaiskokouksessa Pihlajavedellä Marraskuun 19 pnä 1905.

Kokouksen avasi kauppias hra W. Pakkala,
Suomen nykyisiä oloja koskevassa puheessa, jossa kehotti kaikkia tosi suomalaisia nousemaan ruotsalaisuutta vastaan. Puheen jälkeen valittiin kokouksen puheenjohtajaksi hra Werner Pakkala ja kirjuriksi hra Väinö Luoma. Keskusteltavaksi ehdotettiin sen jälkeen seuraavat asiat
1; Yksi- ja yhtäläinen äänioikeus jokaiselle Suomen kansalaiselle, joka on täyttänyt 21 vuotta. Hyväksyttiin yks’mielisesti.
2; Yks’kamarijärjestelmä. Käytettiin 16 puheenvuoroa. Hyväksyttiin 5 ääntä vastaan.
3; Me panemme jyrkän vastalauseen ruotsinmielisten ehdoittamaan ruotsinmieliseen ja ruotsinkieliseen senaatti-ehdotukseen. Käytettiin 39 puheenvuoroa. Hyväksyttiin, ehdolla, että suomalaiset ehdokkaat saavat jäädä, paitsi 5 ääntä, jotka hyväksyivät ponneksi, että Suomen Senaattiin tulee valita Suomen kansalaisia, jotka omantuntonsa ja parhaimman tietonsa mukaan ajavat Suomen kansan asiaa, huolimatta heidän kannastaan.
4; Että valittaisiin valtiopäivä-miehiä valitsemaan, niinmyös valtiopäivämiehiksi miehiä, jotka tositeolla ajavat kansan tahdon perille ja joilla on sama kanta kuin kokouksella ja että talonpoikais-säädyssä ei valita valtiopäivämiehiksi miehiä, jotka ovat valtion virassa tai nauttivat valtionpalkkaa. Hyväksyttiin yks’mielisesti.

Kokouksen päätökset päätettiin julaista useammissa maamme sanomalehdissä.
Kokouksen päätyttyä laulettiin ”Jos sydän sulla puhdas on”, jonka jälkeen kokous hajaantui. Järjestys oli hyvä koko ajan.
Laulun laulettua valittiin pöytäkirjan tarkastajiksi hrat: .K. A. Ahola, W. Mäenpää, H.Rekola ja E.Flinkman.
Pihlajavesi 19.XI.05
W.A.Luoma
Pöytäkirjan oikeaksi todistavat.

Katso kuva alkuperäisestä pöytäkirjasta täältä: sivu 1, sivu 2.

Tämän jälkeen 26.-28.11.1905 Olga Pakkala oli mukana edustamassa Pihlajavettä Naisliitto Unionin suuressa kokouksessa ”Edustajakokous naisten äänioikeutta varten". Kokouksen seurauksena vuonna 1906 suomalaisnaisille myönnettiin äänioikeus, ensimmäisenä maana Euroopassa. [2]

Verner Pakkalan huvivene Pihlaisselällä. Kuva: Anu Vuorisen kokoelma.
Yllä olevassa kuvassa Pakkalan veneen kyydissä ovat vasemmalta lukien: tuntematon mies, Olga Pakkala, tuntematon mies, Viivi Kallio (myöh. Mäkinen), Artturi Mäkinen ja Verner Pakkala.

Pihlajaveden nuorisoseuran perustaminen 1908 ja alkuvaiheet

Nuorisoseura-aate oli Vernerille ja Olgalle läheinen jo Porlammin ajoilta. Niin oli luonnollista, että he olivat aktiivisesti mukana perustamassa Pihlajaveden Nuorisoseuraa.

Aino Korja on kirjoittanut ”Pihlajaveden nuorisoseuran 70-vuotishistoriikissa” mm. seuraavaa:

”Olga Pakkala oli perustamassa Pihlajaveden nuorisoseuraa yhdessä Anna ja J Leivon, Werner Pakkalan, opettaja I Simstedin, kirkkoherra W Brusilan ja maanviljelijän pojan Aapo Leppälän kanssa. Keskusseurasta oli mukana K Halmekytö. Seura perustettiin 8.11.1908.
Vuonna 1910 alettiin suunnitella oman talon rakentamista. Suurin osa rakennustarvikkeista saatiin lahjoituksena maanviljelijöiltä ja kauppiailta. Talon vihkiäiset olivat juhannuksena 1911.” [2]

"Pakkalan piru" suojeluskuntalaisen repussa mukana

Vuonna 1917 perustettiin Pihlajavedelle suojeluskuntaosasto, jossa myös Verner Pakkala toimi. Hän oli mukana myös suojeluskunnan ensimmäisessä esikunnassa. Alkuajan kokouksiaan, jotka ainakin muutamia kertoja olivat salaisia, Pihlajaveden Suojeluskunta piti mm. Pakkalan saunakeittiössä. [2, 6]

"Pakkalan piru" on saanut maininnan Pihlajaveden suojeluskunnan päällikön Antti Gummeruksen päiväkirjamerkinnöissä, joita hän teki suojeluskunnan toiminnan alkutaipaleelta alkuvuoden 1918 tapahtumista:

”Laskiaistiistaina, 12.2.(1918) sitten mekin 19 miehen voimalla lähdimme Mänttään. Reippaasti, kuten soturin tuleekin, pojat junan lähtiessä kajahuttivat laulun: "Mutt' jos sä meidän miesi oot" -- ja niin painuttiin kohden rintamaa. Jouduimme siellä kerran asumaan taloa, joka tuntui hiukan sukulaispaikalta, sillä tässä torpassa oli asunut Pihlajavedellä hyvinkin tunnettu Kotalan kosken mylläri. Suruksemme kuitenkin havaitsimme, että Matti oli huonosti asunut torppaansa. Likainen se oli sisältä ja kylmä kuin harakanpesä. Punaisilla näytti tulleen täältä aika kiire lähtö, sillä sinne oli jääneet eväät heiltä: pari, kolme säkkiä leipää ja voita sekä perunoitakin. Täältä pojat varastivat minkä mitäkin pientä rihkamaa sotasaaliikseen. Kuuluisin näistä on Pakkalan "piru", joka seuraa aina mukana hänen repussaan. Se oli sellainen puusta vuoleskeltu pirun kuva, joka oli puettu punaisiin vaatteisiin. Senlaisia suojeluspyhimyksiensä kuvia kuului punaisilla olleen useissa joukoissa.” [1]

Avioero ja muutto Tampereelle

Vuonna 1921, 18. pnä toukokuuta Verner ja Olga erosivat. Asiakirjassa on teksti: ”Avioliitto, josta ei ole lapsia, on purettu laillisessa järjestyksessä 18.5.1921.” Seuraavana vuonna Verner muutti Tampereelle. Pariskunta erosi hyvässä sovussa ja jakoi omistamansa omaisuuden niin, että kaupparakennukset jäivät Olgalle, joka jatkoi kaupan toimintaa. [2]

Viimeiset vuosikymmenet

Vernerin elämästä Pihlajavedeltä lähdön jälkeen tiedetään vain yksittäisiä hajatietoja: Hän omisti Tampereella Pakkalan huvilan ja avioitui toisen kerran, korpilahtelaissyntyisen sairaanhoitajan Edith Katariina (Kaisa) Penttilän kanssa.

Verner Pakkala kuoli mahalaukkusyöpään 8.3.1955 Tampereella. Hänet haudattiin, omasta toivomuksestaan, hiljaisuudessa Jämsän vanhalle hautausmaalle vaimonsa perhehautaan. [2]

Verner Pakkalan kuolinilmoitus.

Verner ja Edith Pakkalan hauta Jämsän vanhalla hautausmaalla. Kuvat: Hannele Naatula 2020.

Lähteet

[1] Arkistolähteet

Kirkonkirjat:

• Lapinjärvi - syntyneet, 1861-1889 (MKO60-68) > 156: 10.1877; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=258... / Viitattu 23.4.2020
• Lapinjärvi - lastenkirja, 1876-1879 (MKO423-434) > 288: sivu 580: Myyrä Nro 14, Kuha Nro 15; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=258...
• Lapinjärvi - lastenkirja, 1880-1890 (MKO435-447) > 321: sivu 638: Kuha Nro 15; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=258...
• Pihlajavesi - muuttokirjoja, 1891-1916 (AP I Jba:6) > 249: sivu 29: 17.12.1904 Verner Anshelm Pakkala & vmo Olga Maria Eklund; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=296...
• Pihlajavesi > rippikirja, 1900-1909 > 153: Wähä Kömi No 7 itselliset https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=294...
• Pihlajavesi rippikirja 1910-1920 (AP I Aa:9) Sivu 194 (Wähä-Kömi; Maakaup. Jukonen, Maakaup. Pakkala, Enlund, kauppaapl. Mäkinen, Mktp. Jokinen, Mktp, Mäkinen) ; SSHY http://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=4422...
• Tampereen Härmälän seurakunta - kuolleet, 1953-1968 (AP HÄ I F:1) > 9: 01 1955; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=338...
• Jämsä - kuolleet, 1942-1969 (AP I F:8) > 178: 03.1955; SSHY: https://www.sukuhistoria.fi/sshy/sivut/jasenille/paikat.php?bid=338...

Henkikirjat:

• Uudenmaan läänin henkikirjat - Henkikirja 1903-1903 (U:194), jakso 267; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=74489299 / Viitattu 24.4.2020
• Uudenmaan läänin henkikirjat - Henkikirja 1904-1904 (U:203), jakso 198, sivu 55: PORLOM Myyrä Kuha Hannuheikkilä; Kansallisarkisto: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=73991545 / Viitattu 25.4.2020

Historiallinen sanomalehtiarkisto:

• Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi, asiamiehet:
  • Koitar 09.12.1902 no 139: Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi, asiamiehet 1902: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/656185/articl...
  • Uusimaa 30.10.1903 no 124: Kesäkinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi, asiamiehet 1903: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/755751/articl...
  • Uusimaa 09.05.1904 no 51: Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi, asiamiehet 1904: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/771440/articl...
• Porlammin nuorisoseura Soihtu:
  • Uusimaa 29.06.1903 no 71: Porlammin nuorisoseura "Soihtu" viettää kesäjuhlaansa kesäkuussa1903 Verner Pakkalan talossa https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/755697/articl...
  • Loviisan Sanomat07.09.1928 no 68: Porlammin Nuorisoseuran kulunut 20-vuotiskausi https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1565772/artic...
• Perheuutisia:
  • Uusimaa 04.01.1904 no 1: Kihloissa Olga Eklund ja Werner Pakkala 1.1.1904: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/771392/articl...
• Kuhan eli Pakkalan tilaa koskevat ilmoitukset
  • Uusimaa 12.02.1904 no 17: Maatila vuokrataan paikkakunnalta poissiirtymisen vuoksi helmikuussa 1904: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/771408/articl...
  • Uusimaa 15.02.1904 no 18 Talonkauppa helmikuussa 1904: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/771409/articl...
  • Uusimaa 18.05.1904 no 55: Erland Tuomisen julkinen vapaaehtoinen huutokauppa Pakkalassa 1904: https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/771446/articl...
• Suojeluskunta ja vuosi 1918:
  • Kaleva 05.04.1918 no 72, s. 2: Antti Gummerus (muistokirjoitus)

[2] Anu Vuorinen, kooste.

[3] Mikael Korhonen, Christer Kuvaja: Lapinjärven historia Kaksi kieltä - yksi kunta

[4] Hannu Huvinen: Porlammin kirja.

[5] Hannu Huvinen: Perustetaan Porlammille maalaisseura 1902 (julkaisematon)

[6] Lauri Kulmala: Keurusseutu vapaussodassa.

Kuvien lähteet on merkitty kuvateksteihin ja kuvien attribuutiokenttiin. Mikäli kuvasta puuttuu lähdemerkintä, lähde on tuntematon ja lisätiedot kuvan alkuperää koskien ovat tervetulleita. Kuvia on lisää Media-aineisto -välilehdellä.

Elämäkerran on kirjoittanut Anu Vuorinen.

Anu Vuorisen kirjoittama Olga ja Verner Pakkalan tarina on julkaistu myös Aisapuu-lehdessä 3/2020.

Tämä profiili oli Pihlajaveden kyläpuun 61. viikkoprofiili (26.10.-1.11.2020).