Nimen Honkanen "kotipesät":
Honkanen-nimeä esiintyy maamme nykyrajojen sisällä eniten neljänä tihentymänä.
- Ensiksi esiintymä Mikkelin lounaispuolella, Hirvensalmi-Ristiina-Mäntyharju-Pertunmaa.
- Toinen vanha tihentymä on Kerimäki-Punkaharju-Parikkala -suunnalla.
- Kolmas esiintymä on entisen Pielisjärven pitäjän alueella (nykyisen Lieksan tienoo)
- neljäs vanha esiintymä on Oulun koillispuolella Pudasjärven suunnalla.
Näistä pitäjistä Honkasia on levinnyt myös naapuripitäjiin ja muuttoliikkeen vuoksi kaupunkeihin ja ympäri maata.
Suurin prosenttiosuus väestöstä Honkasia on Hirvensalmella. Ensimmäiset tunnetut siellä loivat 1500-luvulla nimellä Hongistonmies. Historiotsija Toivo Mönkkönen esittää ajatuksen, että he olisivat kotoisin Lapveden suunnalta, koska mies-päätteisiä nimiä esiintyy siellä useita.
Pohjois-Karjalan Honkasista tiedetään (prof. Saloheimo), että ovat siirtyneet sinne Savosta ns. ruptuurisoden jälkeen, sitten kun pääosa ortodoksiväestöstä oli paennut venäjälle mm. Tverin alueelle.
Myös luovutetun Etelä-Karjalan alueella asui siellä-täällä Honkasia - jopa aivan rajajoen rantamilla. Sieltä heitä on siirretty mm. Tampereen seudulle.
Nimeä Honkanen on luontoapellatiivina otettu jonkin verran käyttöön myös Länsi-Suomessa sukunimen käyttöön tulon aikoihin.
Yhteensä Honkasia on maassamme noin 6500 henkilöä, mikä merkitsee n. 1,2 % osuutta Suomen kansasta.