Follow
Kirja: SUKUNIMET (Pirjo Mikkonen - Sirkka Paikkala, 2000)
VENÄLÄINEN (2 590)
Nimeämisen kohteeksi joutunut yksilö on syntymästään saakka kuulunut yhteisöön, perheeseen, sukuun, heimoon ja kansaan.
Vieraassa ympäristössä on kyseinen piirre erottuvimpana ominaisuutena voinut antaa aiheen lisänimeen. Tällainen nimitys on alkuaan ollut myös Venäläinen, jolla on voitu tarkoittaa 'venäläisen' lisäksi myös 'Venäjältä päin tulevaa' tai 'venäjänuskoista, ortodoksia'.
Paikannimissämme on Venäjä-alkuisten nimien levikin katsottu kuvastavan karjalaisten tai karjalais-novgorodilaisten intressien ulottuvuutta maassamme. Näitä nimiä olisi annettu läntiseltä taholta karjalaisten nautintaomistuksille, jotka ovat ulottuneet syvälle perinteisille hämäläisille eräalueille, monet jopa Pähkinäsaaren rauhan rajan länsipuolelle. Näistä liikkeistä kertonee paikoin myös sukunimi Venäläinen.
Sukunimi on varsin yleinen Itä-Suomessa, missä siitä on runsaasti tietoja 1500-luvun lähteissä sekä Savosta että Karjalasta. Kaakkois-Hämeen tuomiokirjaan on merkitty Tuuloksessa Påfwell Wenalan 1484, Anjalassa mainitaan Mikko Venäläinen 1637. Viipurin pitäjässä on kirjattu Suichj Wene-
lein, Iisalmen Venäjänsaaressa Henrich Veneleinen 1557, Juuassa Mat Wäneläin 1670, Mäntyharjulla Påål Wenäläin 1693, Pyhtäällä Marcus Wenäläin 1704, Jämsässä Mats Wenäläinen 1708, Kiimingissä Niles Wenäläijnn 1559.
Niimeä on vaihdettu toisiin suomenkielisiin lähinnä poliittis-yhteiskunnallisista syistä vuosina 1899–1908, 1930-luvulla sekä viime sotien aikana. Uusissa nimissä oli runsaasti v-alkuisia (Vaano, Vainio, Venelä jne.), mukana muutama Suomi-nimikin. Enoni Veikko Venäläinen muutti sukunimensä vaimonsa Reetan kanssa Valtakankaaksi.
--------------------------------------
Kirja: LUUMÄEN HISTORIA (Kalevi Kumpulainen - Timo Miettinen)
s. 80
Venäläisen kylän nimi viittaa puolestaan kauaksi itään. Näyttäisi selvältä, että sieltä on Luumäelle muutettu. Mutta selityksiä voisi löytyä muitakin, joskin todennäköisintä todella on, että naapurit tai viranomaiset ovat antaneet nimen siksi, että tiedettiin kyläläisen tulleen itäisen naapurin puolelta. Myös kreikkalaiskatolista tulijaa voitiin ryhtyä sanomaan venäläiseksi.
Kokonaisuutena pitäjän nimistö viittaa siihen, että pääosa ensimmäisistä asuttajista tuli idästä, karjalaisten sydänseudulta.
Tekstin lisännyt Tuija Nyberg 2.5.2022