Follow
1600-luvun lopulla tunnettiin tämä nimi Inkerinmaalla, josta se 18:nen vuosisadan alussa levisi Suomeen ja Viroon. Onko suku saksalaista alkuperää, mikä kyllä tuntuu todennäköiseltä, on vaikea saada selville. Se haara sukua, joka suuren pohjan sodan aikana pakeni Helsinkiin ja mikä miespuolelta pian kuoli, on tässä [asiakirjassa] mainittu pääsuvun lisänä, sen alkuperää ei ole todettu, mutta luultavaa on, että nämä Zilliacukset ovat sen Lilienhoganin kartanon tilanhoitajan, Henrik Zilliacuksen jälkeläisiä, joka myöhemmin oli tilanhoitajana everstiluutnantti Georg von Rohrin kartanossa Briskovan hovissa Gubanitzissa, ja joka oli naimisissa (1685) Domossevan tilanhoitajan Mårten Larssonin (kuoll. helmik. 1679) ja Brita Eriksdotterin tyttären kanssa. Erikoiset kirjeet, joita säilytetään suvun tilalla Ruokolahdella, osoittavat, että Helsingissä olevan suvun jäsenet ovat olleet läheisissä sukulaisuussuhteissa Berendt Johan Zilliacuksen kanssa ... , joka 1740-luvulla muutti Suomeen ja josta tuli täällä tunnetun suvun kantaisä. Sitäpaitsi on Venäjällä lukuisia henkilöitä, joilla on tämä nimi (myös Z. von Weissenfeldt), ja jotka kaikki lienevät Lanlasman tilan omistajan ja Baltischfortini pormestarin, luutnantti Martin Friedrich Ivanovitsch von Zilliacuksen jälkeläisiä (joka mahdollisesti on Johan Heinrich Z. nuor. poika ... ) ja joka oli naimisissa Helena von Scharenburg gew. Schorlemmerin kanssa ja jossa avioliitossa syntyivät pojat: Georg Gottlieb (synt. helmik. 12 p. 1772) Andreas Hermann (synt. jouluk. 2 p. 1775) Andreas Gottlieb (synt. syysk. 20 p. 1780) ja Ludvig Reinhold (kast. tammik. 18 p. 1782).
- Släktbok. 1, 2 / Atle Wilskman., 1914, s. 149–162 Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Viitattu:19.05.2024
Zilliacus-suku on luultavasti saksalaista alkuperää, mutta tätä ei voida todistaa. Se esiintyi 1600-luvulla Inkerinmaalla ja levisi sieltä Suomeen, Viroon ja Saksaan. Vanhin varmasti tunnettu esi-isä on Conrad Zilliaks tai Ziliachus, joka kuoli Nevanlinnassa vuonna 1688. Hänen syntymäaikansa on tuntematon. Conradtin hautajaiset (18.10.) mainitaan sekä saksalaisen (Conradt Siliax) että ruotsalaisen (Conradt Ziliachus) seurakunnan papereissa. Kaikki viittaa kuitenkin siihen, että Conradtin isä oli Johan Zilliacks, joka mainitaan yhdessä puolisonsa kanssa Jaaman läänin voutiluetteloissa vuosina 1653−1656 Jamskovitzan kartanon voutina Jaamassa. Kartano kuului eversti Otto Wellingkille, Jalmuksen ja Kalmatkan herralle. Kuningatar Kristiina oli antanut hänelle läänityksenä Bremenin hiippakunnasta Kloster-Osteorholtin ja Neu-Klosterin prosteriat. Tämän vuoksi on syntynyt hypoteesi, että eversti olisi mahdollisesti ottanut voutinsa mukaansa kartanoiltaan Bremenin hiippakunnasta Inkerinmaalle.
Erään teorian mukaan nimi juontuu Silliaksin tilasta, joka sijaitsi Siguldassa (latv. Sigulda), 50 km koilliseen Riiasta, ja joka vuonna 1612 luovutettiin Wellingkin serkulle Albrekt von Vegesahille. Tämän teorian mukaan on mahdollista, että Wellingk otti mukaansa tilanhoitajan kyseiseltä tilalta, ja tämä otti nimekseen tilan mukaan (Silliak + hus, alasaksalainen variantti sanasta Haus). Tämä ei kuitenkaan selitä suvun alkuperää.
Perheperinteen mukaan suku on peräisin Weissenfelsistä, joka sijaitsee Leipzigin ja Hallen lähistöllä. Konni Zilliacus käytti nimeä von Weissenfels matkoillaan salanimenä.
Sukunimi voi myös viitata pyhimys Cyriakukseen, joka kärsi marttyyrikuoleman vuonna 354 Diocletianuksen vainojen uhrina. 800-luvulla pyhimyksen jäännöksiä tuotiin Saksaan. Lapsille alettiin antaa hänen nimeään etunimeksi suojelukseksi rutolta ja pahoilta hengiltä. Vähitellen nimestä tuli patronyymi ja sukunimi eri muodoissaan. Sukututkija Arvo Ilmoniemen hypoteesin mukaan nimi tulee nimestä Kyriakos > Cyriakus (latinalainen muoto) > Ziliax, Zilliacus. Nimestä on monia eri lyhyitä ja pitkiä variantteja: Ziliaks, Ziliax, Zilliax, Zilliachs, Zillakz, Siliakz, Siliachs, Siliax, Silliack, Zilliacus, Ziliachus, Ciliakus. Lyhyempää muotoa käytettiin pääasiassa 1600-luvulla, ja se saattaa johtua myös kirjoittajan laiskuudesta tai ”Schreibenstubenetymologiasta”. Käräjäkirjoissa käytettiin lyhenteitä; esimerkiksi Haloin tarkoitti Halosta, kun kirjoittaja sai palkkansa dokumentin mukaan.
Saksassa on suku nimeltä Ciliax. Tiettävästi kaikki sen jäsenet ovat peräisin Thüringenistä. Kuitenkin tietoa on vain viimeisten 350 vuoden ajalta, koska kolmikymmenvuotisessa sodassa kirkonkirjat paloivat, eikä sen vuoksi voida tutkia ajalta sitä kauemmas. Weissenfels kuului Thüringeniin aina 1600-luvulle asti. Kunnianarvoisin suvun edustaja oli amiraali Otto Ciliax, joka teki nimensä tunnetuksi Norjan invaasion aikana toisen maailmansodan aikana. Hänet voidaan jäljittää Berthell Cyliaxiin (1618-1696), joka oli kotoisin Gothasta.[3] Ciliax saattoi muuttua Zilliacukseksi muotina olleen latinalaisen päätteen ansiosta.
Suvun isälinjan Y-DNA-haploryhmä R-CTS241 eli R-DF13 viittaa Saksaakin läntisempään alkuperään, sillä kyseinen R-L21-haploryhmän mutaatio on yleinen pääosin kelttiläisellä väestöllä, ja harvinaisempi muualla Euroopassa. Suurin osa tämän haploryhmävariaation kantajista on kotoisin Irlannista, Yhdysvalloista (kelttien jälkeläiset) ja Skotlannista. Suvun todellinen alkuperä jäänee siis melkoiseksi mysteeriksi, mutta ydinkohtana lienee isälinjan läntinen alkuperä.